Venäläinen mies

millainen "asiantuntemus" kirjoituksestasi loistaa. Jos minä olisin yhtä tyhmä kuin sinä, niin sanoisin, että kaikki suomalaiset miehet ovat läskejä, juoppoja ja idiootteja, mutta näinhän asia ei suinkaan ole... paitsi ehkä sinun kohdallasi ;=)

Aikamoinen olettamus, että Venäjällä maailman parhaat naiset. Mistä sen voi tietää joku peräkylillä asuva peräkammarinpoika!Joku perä siinä tietty voi olla, kun ne täällä Suomessa asuvat ovat joko huoria tai entisiä huoria. Eipä tänne kukaan fiksu nainen lähdekkään asumaan jonkun suomalaislökäpöksyreppanan takia.

Alkuperäiselle tiedoksi, että venäläiset miehet ovat kuin ovatkin aika hiton komeita. Ja jos tapaa vielä suhtkoht raittiin, niin menoksi vaan. Olin itse aikoinaan seurustellut venäläisen taiteilijan kanssa ja hän oli sekä kivannäköinen(pitkä, hoikka, tumma ja jänteikäs)että luonteeltaan melankolinen, herkkä ja hellä. Eräs pitäaikainen mies ystäväni on suvultaan venäläinen ja hän hän on äärimmäisen luotettava, jämpti ja tunnollinen. Meillä on yhteinen harrastus, jossa myös tapasimme ja ystävystyimme.

heli kirjoitti:

Aikamoinen olettamus, että Venäjällä maailman parhaat naiset. Mistä sen voi tietää joku peräkylillä asuva peräkammarinpoika!Joku perä siinä tietty voi olla, kun ne täällä Suomessa asuvat ovat joko huoria tai entisiä huoria. Eipä tänne kukaan fiksu nainen lähdekkään asumaan jonkun suomalaislökäpöksyreppanan takia.

Alkuperäiselle tiedoksi, että venäläiset miehet ovat kuin ovatkin aika hiton komeita. Ja jos tapaa vielä suhtkoht raittiin, niin menoksi vaan. Olin itse aikoinaan seurustellut venäläisen taiteilijan kanssa ja hän oli sekä kivannäköinen(pitkä, hoikka, tumma ja jänteikäs)että luonteeltaan melankolinen, herkkä ja hellä. Eräs pitäaikainen mies ystäväni on suvultaan venäläinen ja hän hän on äärimmäisen luotettava, jämpti ja tunnollinen. Meillä on yhteinen harrastus, jossa myös tapasimme ja ystävystyimme.

Lue lisää

Joo. Venäjällä tosiaankin parhaat naiset..hoh-hoijjaa. Näyttäkää esim. illalla Helsingin keskustassa yksikin venakko, joka EI ole siellä itseänsä myymässä näille meidän "valioyksilöille".
Ei meidän isovanhempamme taistelleet sodassa venäläisiä vastaan sen takia, että tänne raahattaisiin kaikki venäläiset huorat meidän "ylijäämäreppanoita" hyysäämään.

p.s Ja minä olen mies...

heli kirjoitti:

Aikamoinen olettamus, että Venäjällä maailman parhaat naiset. Mistä sen voi tietää joku peräkylillä asuva peräkammarinpoika!Joku perä siinä tietty voi olla, kun ne täällä Suomessa asuvat ovat joko huoria tai entisiä huoria. Eipä tänne kukaan fiksu nainen lähdekkään asumaan jonkun suomalaislökäpöksyreppanan takia.

Alkuperäiselle tiedoksi, että venäläiset miehet ovat kuin ovatkin aika hiton komeita. Ja jos tapaa vielä suhtkoht raittiin, niin menoksi vaan. Olin itse aikoinaan seurustellut venäläisen taiteilijan kanssa ja hän oli sekä kivannäköinen(pitkä, hoikka, tumma ja jänteikäs)että luonteeltaan melankolinen, herkkä ja hellä. Eräs pitäaikainen mies ystäväni on suvultaan venäläinen ja hän hän on äärimmäisen luotettava, jämpti ja tunnollinen. Meillä on yhteinen harrastus, jossa myös tapasimme ja ystävystyimme.

Lue lisää

Olen naimisissa Venäläisen naisen kanssa.Tosin nyt se valtio on jo itsenäistynyt eikä ole enää Venäjä.Luulisin tuntevani jotain sieltä päin.Huoria eivät ole sen enempää kuin meikätytötkään.Olen kierrellyt monenlaisessa maailmankolkassa ja kyllä maksettua seksiä on tyrkyllä Suomitytöilläkin kun mies on riittävän etäältä.Vaimona Venäläiset ovat mustasukkaisia ja helposti räjähtäviä,Minusta käsittämätöntä pikkuasioista nousee norsunkokoinen juttu.Etelä Venäjältä kun vaimoni on niin minun piti itse kysyä lupaa naimisiinmenoon appiukolta.Ja se niistä huorista vaimo oli vielä neitsyt minä tosin sitä en edellyttänyt kun en itsekkään ollut.On maailmassa muunkinlaisia kulttuureita kuin tämä omamme ja niissäkin on ihan hyviä ja kunnioitettavia.Nainen on siellä perheen koossa pitävä voima.Mies taas on valitettavan usein alkoholiin menevä ja hyvin nopeasti perheen hylkäävä läntisessä osassa Venäjää.Etelä Venäjällä naisen veljet voivat pistää puukon kylkeen jos vaimon jättää.

Hiukkako oot katkera mies? En tiedämiksi.
Olikohan ihan tosissaan kirjoitettu?

Itse voisin ottaa hyvinkin venäläisen miehen, sen mitä olen heitä nähnyt, on eräätkin vienyt jalat alta.

Silja kirjoitti:

Hiukkako oot katkera mies? En tiedämiksi.
Olikohan ihan tosissaan kirjoitettu?

Itse voisin ottaa hyvinkin venäläisen miehen, sen mitä olen heitä nähnyt, on eräätkin vienyt jalat alta.

Lue lisää

Tarkoitin sanoa, on eräätkin vienyt lompakon taskusta ja neitsyyden anaalista.

joopa joo... kirjoitti:

Joo. Venäjällä tosiaankin parhaat naiset..hoh-hoijjaa. Näyttäkää esim. illalla Helsingin keskustassa yksikin venakko, joka EI ole siellä itseänsä myymässä näille meidän "valioyksilöille".
Ei meidän isovanhempamme taistelleet sodassa venäläisiä vastaan sen takia, että tänne raahattaisiin kaikki venäläiset huorat meidän "ylijäämäreppanoita" hyysäämään.

p.s Ja minä olen mies...

Lue lisää

melkoinen ääliö. Itse olen naimisissa Venäjältä kotoisin olevan ei-venäläisen kanssa, olen asiantuntijatehtävässä työskentelevä akateeminen (kuten vaimonikin), enkä tunne itseäni millään tavalla reppanaksi , minulla on myöskin rutkasti kokemusta myöskin suomalaisista naisista.Ei voi yksiselitteisesti sanoa, onko suomalainen vaiko venäläinen parempi. Ihmiset kun ovat aina yksilöitä. Vaimoni ei työskentele huorana, vaan ihan toimii akateemista koulutustaan vastaavassa tehtävässä. Suomen huorista en tiedä enempää, mutta käsittääkseni huorina toimii myös suomalaisia, muiden kansallisuusten lisäksi. Ei varmaan kannattaisi yleistää.

Venäläiset miehet ovat hyviä rakastajia!

Anonyymi kirjoitti:

Venäläiset miehet ovat hyviä rakastajia!

Mistä tiedä? Voitko selventää. Monesta kokemusta?

Kommenttisi on älytön olen tuntenut ja asunut 15 vuotta venäläisen miehen kanssa osaa olla ystävällinen , huomioon ottava mutta riidan tullessa haukkuu minut että olen hänelle velkaa minusta täysi sovinisti joten jätän tällaisen venäläisistä naisista haikeilevan ja äidin pojan joten saa kokea siipiään kenen kanssa vaan

Unohdin mainita tarinan päätteeksi yhden asian.
Siispä, kaiken kukkuraksi jokin aika sitten minulla todettiin sukupuolitauti. Sain tartunnan siltä venäläiseltä mieheltä, keneltä muulta koska hän on ollut viimeisen vuoden aikana ainoa mies jonka kanssa harrastin ns. suojaamatonta seksiä.
Jälkeenpäin kadutti kun tyhmyyttäni luotin siihen, että hän lääkärinä tajuaa käyttää kondomia kun ei kerran kyennyt olemaan yhden naisen mies !
En voi uskoa todeksi, että sain juuri häneltä " tuliaisiksi " sukupuolitaudin.
Tiedän, että suomalaiset miespuoliset lääkärit eivät ikinä ole niin hulluja itsetuhoisia ja ota riskejä pelaamalla " venäläistä rulettia " odottaen saavansa tautia !
Olikohan hän edes lääkäri ?...

ei enää venakkomiehiä kirjoitti:

Unohdin mainita tarinan päätteeksi yhden asian.
Siispä, kaiken kukkuraksi jokin aika sitten minulla todettiin sukupuolitauti. Sain tartunnan siltä venäläiseltä mieheltä, keneltä muulta koska hän on ollut viimeisen vuoden aikana ainoa mies jonka kanssa harrastin ns. suojaamatonta seksiä.
Jälkeenpäin kadutti kun tyhmyyttäni luotin siihen, että hän lääkärinä tajuaa käyttää kondomia kun ei kerran kyennyt olemaan yhden naisen mies !
En voi uskoa todeksi, että sain juuri häneltä " tuliaisiksi " sukupuolitaudin.
Tiedän, että suomalaiset miespuoliset lääkärit eivät ikinä ole niin hulluja itsetuhoisia ja ota riskejä pelaamalla " venäläistä rulettia " odottaen saavansa tautia !
Olikohan hän edes lääkäri ?...

Lue lisää

sulla huono tuuri ollut :-(

Mutta on niitä suomalaisissakin miehissä niitä, jotka harrastaa suojaamatonta seksiä. Jos ei halua tauteja, niin itse siitä asiasta on pidettävä huolta... helppo tietysti jälkeenpäin sanoa.

ei enää venakkomiehiä kirjoitti:

Unohdin mainita tarinan päätteeksi yhden asian.
Siispä, kaiken kukkuraksi jokin aika sitten minulla todettiin sukupuolitauti. Sain tartunnan siltä venäläiseltä mieheltä, keneltä muulta koska hän on ollut viimeisen vuoden aikana ainoa mies jonka kanssa harrastin ns. suojaamatonta seksiä.
Jälkeenpäin kadutti kun tyhmyyttäni luotin siihen, että hän lääkärinä tajuaa käyttää kondomia kun ei kerran kyennyt olemaan yhden naisen mies !
En voi uskoa todeksi, että sain juuri häneltä " tuliaisiksi " sukupuolitaudin.
Tiedän, että suomalaiset miespuoliset lääkärit eivät ikinä ole niin hulluja itsetuhoisia ja ota riskejä pelaamalla " venäläistä rulettia " odottaen saavansa tautia !
Olikohan hän edes lääkäri ?...

Lue lisää

Suomalainen mies jos harrastaa seksiä venäläisen naisen kanssa niin kyllä kumin käyttö on aivan 100 % varma ellei ehdoin tahdoin halua saada jotain tautia. Venäläinen mies todennäköisesti pitää vaarallisempana harrastaa suojaamatonta seksiä suomalaisen naisen kanssa. Venäläisiä naisia hän saattaa pitää turvallisina.

ei enää venakkomiehiä kirjoitti:

Unohdin mainita tarinan päätteeksi yhden asian.
Siispä, kaiken kukkuraksi jokin aika sitten minulla todettiin sukupuolitauti. Sain tartunnan siltä venäläiseltä mieheltä, keneltä muulta koska hän on ollut viimeisen vuoden aikana ainoa mies jonka kanssa harrastin ns. suojaamatonta seksiä.
Jälkeenpäin kadutti kun tyhmyyttäni luotin siihen, että hän lääkärinä tajuaa käyttää kondomia kun ei kerran kyennyt olemaan yhden naisen mies !
En voi uskoa todeksi, että sain juuri häneltä " tuliaisiksi " sukupuolitaudin.
Tiedän, että suomalaiset miespuoliset lääkärit eivät ikinä ole niin hulluja itsetuhoisia ja ota riskejä pelaamalla " venäläistä rulettia " odottaen saavansa tautia !
Olikohan hän edes lääkäri ?...

Lue lisää

Vähänkö ois hubaa olla lääkäri. Vilauttais vaan liiton jäsenkorttia, niin ei tarttis ikinä käyttää ehkäisyä. Nyt on motivaatiota opiskella tohtoriksi.

ei enää venakkomiehiä kirjoitti:

Unohdin mainita tarinan päätteeksi yhden asian.
Siispä, kaiken kukkuraksi jokin aika sitten minulla todettiin sukupuolitauti. Sain tartunnan siltä venäläiseltä mieheltä, keneltä muulta koska hän on ollut viimeisen vuoden aikana ainoa mies jonka kanssa harrastin ns. suojaamatonta seksiä.
Jälkeenpäin kadutti kun tyhmyyttäni luotin siihen, että hän lääkärinä tajuaa käyttää kondomia kun ei kerran kyennyt olemaan yhden naisen mies !
En voi uskoa todeksi, että sain juuri häneltä " tuliaisiksi " sukupuolitaudin.
Tiedän, että suomalaiset miespuoliset lääkärit eivät ikinä ole niin hulluja itsetuhoisia ja ota riskejä pelaamalla " venäläistä rulettia " odottaen saavansa tautia !
Olikohan hän edes lääkäri ?...

Lue lisää

Eli siis HIV, katkeruuden määrästä päätellen, vai kuinka?

vaan olisi suomalainen itsekin nimimerkki venäläinen mies. Jos oikeasti olet venäläinen, niin sittenhän ilmeisesti seurustelet kuitenkin suomalaisen naisen kanssa? Tai suomitytöt ainakin kiinnostaa.. Miten tällainen vahinko on päässyt käymään? Jos taas seurustelet venäläisen naisen kanssa, niin kyseessähän ei ole kovinkaan monikulttuurinen suhde ja olet aika oudolla foorumilla :-)

Alkuperäisessä kysymyksessä halusin siis kuulla omakohtaisia kokemuksia. Kiitos niistä. En ole kiinnostunut heikon itsetunnon omaavien suomalaisten miesten katkerista tilityksistä. Aika ala-arvoista on haukkua ihmisen ulkonäköä, jota ei ole ikinä nähnytkään.

No joo, mutta naiset (miehet, jotka nähneet sivusta) niitä kokemuksia, hyviä ja huonoja?

vitut sä mikään venäläinen mies ole! Mä tunnen itse useita venäläisiä miehiä, jotka KAIKKI poikkeuksetta ovat kehuneet suomalaisia naisia kauniiksi, luonnollisiksi, itsenäisiksi, monet ovat jopa kauttani halunneet tutustua muihin suomalaisiin naisiin. Ylipäätään venäläiset miehet eivät puhu naisista halventavasti! Heistä se on sama kuin joku haukkuisi heidän äitiään..venäläiset miehet ovat hyvin äitisidonnaisia, äidin tai muiden naisten seurassa ei edes kiroilla!
ainoastaan suomalaisella miehellä voi olla noin helvetin huono itsetunto kuin sulla, säälittävä luuseri!

Suomalainen (n) kirjoitti:

vaan olisi suomalainen itsekin nimimerkki venäläinen mies. Jos oikeasti olet venäläinen, niin sittenhän ilmeisesti seurustelet kuitenkin suomalaisen naisen kanssa? Tai suomitytöt ainakin kiinnostaa.. Miten tällainen vahinko on päässyt käymään? Jos taas seurustelet venäläisen naisen kanssa, niin kyseessähän ei ole kovinkaan monikulttuurinen suhde ja olet aika oudolla foorumilla :-)

Alkuperäisessä kysymyksessä halusin siis kuulla omakohtaisia kokemuksia. Kiitos niistä. En ole kiinnostunut heikon itsetunnon omaavien suomalaisten miesten katkerista tilityksistä. Aika ala-arvoista on haukkua ihmisen ulkonäköä, jota ei ole ikinä nähnytkään.

No joo, mutta naiset (miehet, jotka nähneet sivusta) niitä kokemuksia, hyviä ja huonoja?

Lue lisää

Asun avoliitossa Suomessa venäläisen puolisoni kanssa, joka on täällä töissä. Olen itse myös asunut Venäjällä, osaan kieltä ja tunnen kulttuuria joten sinänsä en ole kokenut, että kulttuurierot olisivat nousseet jotenkin ylisuuriksi. Sanoisin myös, että Moskovan ja Pietarin keskiluokkaiset pari-kolmekymppiset eivät juurikaan elämäntavoiltaan eroa suomalaisista vastaavista, ainakaan omat tai mieheni venäläiset ystävät eivät elä juuri mitenkään omastamme tai suomalaisystäviemme elämästä poikkeavasti.

Loppujen lopuksi kyse on siis yksilöistä. Esim. tässä keskustelussa mainittu venäläisten miesten äitikeskeisyys on eräänlainen stereotypia, omalla miehelläni on ainakin ihan hyvät mutta ei mitenkään superhyperlämpimät välit omaan äitiinsä ja enemmän minun suomalainen äitini meihin pitää yhteyttä, vaikkei Suomessa asukaan. Minä olen meistä ailahtelevaisempi, puheliaampi ja huolettomampi esim. siisteyden ja järjestyksen suhteen - mieheni on hyvin rauhallinen, tasainen ja erittäin pedantti.

Toisaalta suomalaisiin seurustelukumppaneihin verrattuna on erojakin. Suomalaisia miehiä saa yleensä suunnilleen väkipakolla hiissata konsertteihin, teatteriin, näyttelyihin ja kävelylle. Ainakin oma puolisoni on em. asioista kiinnostunut. Ystävien ja verkostojen merkitys on todella suuri, paljon suurempi kuin Suomessa. Esim. taksia meillä ei käytetä oikeastaan lainkaan koska aina löytyy joku ystävä tai kylänmies viemään ja hakemaan esim. asemalle jos lähdemme johonkin.

Mistä sitten tulee riitaa. Minua ärsyttää sivistyneidenkin venäläisten rasismi ja tietynlainen "yhden totuuden" ajattelu asioista. Yksi mielenkiintoinen asia on suomalainen jätteiden kierrätys, joka tuntuu olevan venäläisille, ei pelkästään miehelleni vaan myös monille ystävilleni, täyttä hepreaa. Lisäksi olen itse tottunut siihen että asiat puhutaan suoraan ja sellaisina kuin ne ovat, venäläisten tapa on usein kaunistella ja pehmennellä esim. huonoja uutisia.

Tässä joitain kokemuksia. Haluaisin kuitenkin edelleen korostaa että mielestäni ei voi yleistää niin että "kun olet venäläisen miehen kanssa, on elämäsi seuraavanlaista:". Eihän se näin ole suomalaistenkaan kanssa.

venäläisen avovaimo kirjoitti:

Asun avoliitossa Suomessa venäläisen puolisoni kanssa, joka on täällä töissä. Olen itse myös asunut Venäjällä, osaan kieltä ja tunnen kulttuuria joten sinänsä en ole kokenut, että kulttuurierot olisivat nousseet jotenkin ylisuuriksi. Sanoisin myös, että Moskovan ja Pietarin keskiluokkaiset pari-kolmekymppiset eivät juurikaan elämäntavoiltaan eroa suomalaisista vastaavista, ainakaan omat tai mieheni venäläiset ystävät eivät elä juuri mitenkään omastamme tai suomalaisystäviemme elämästä poikkeavasti.

Loppujen lopuksi kyse on siis yksilöistä. Esim. tässä keskustelussa mainittu venäläisten miesten äitikeskeisyys on eräänlainen stereotypia, omalla miehelläni on ainakin ihan hyvät mutta ei mitenkään superhyperlämpimät välit omaan äitiinsä ja enemmän minun suomalainen äitini meihin pitää yhteyttä, vaikkei Suomessa asukaan. Minä olen meistä ailahtelevaisempi, puheliaampi ja huolettomampi esim. siisteyden ja järjestyksen suhteen - mieheni on hyvin rauhallinen, tasainen ja erittäin pedantti.

Toisaalta suomalaisiin seurustelukumppaneihin verrattuna on erojakin. Suomalaisia miehiä saa yleensä suunnilleen väkipakolla hiissata konsertteihin, teatteriin, näyttelyihin ja kävelylle. Ainakin oma puolisoni on em. asioista kiinnostunut. Ystävien ja verkostojen merkitys on todella suuri, paljon suurempi kuin Suomessa. Esim. taksia meillä ei käytetä oikeastaan lainkaan koska aina löytyy joku ystävä tai kylänmies viemään ja hakemaan esim. asemalle jos lähdemme johonkin.

Mistä sitten tulee riitaa. Minua ärsyttää sivistyneidenkin venäläisten rasismi ja tietynlainen "yhden totuuden" ajattelu asioista. Yksi mielenkiintoinen asia on suomalainen jätteiden kierrätys, joka tuntuu olevan venäläisille, ei pelkästään miehelleni vaan myös monille ystävilleni, täyttä hepreaa. Lisäksi olen itse tottunut siihen että asiat puhutaan suoraan ja sellaisina kuin ne ovat, venäläisten tapa on usein kaunistella ja pehmennellä esim. huonoja uutisia.

Tässä joitain kokemuksia. Haluaisin kuitenkin edelleen korostaa että mielestäni ei voi yleistää niin että "kun olet venäläisen miehen kanssa, on elämäsi seuraavanlaista:". Eihän se näin ole suomalaistenkaan kanssa.

Lue lisää

Juuri tällaisia vastauksia halusin, missä selviää hyvät ja huonotkin puolet ja puhutaan kokemuksen äänellä. Samaa mieltä olen siinä, että kyse tietysti on yksilöistä eikä kaikki ole samanlaisia. Kokemuksia on silti kiva kuulla ;-)

sasha kirjoitti:

vitut sä mikään venäläinen mies ole! Mä tunnen itse useita venäläisiä miehiä, jotka KAIKKI poikkeuksetta ovat kehuneet suomalaisia naisia kauniiksi, luonnollisiksi, itsenäisiksi, monet ovat jopa kauttani halunneet tutustua muihin suomalaisiin naisiin. Ylipäätään venäläiset miehet eivät puhu naisista halventavasti! Heistä se on sama kuin joku haukkuisi heidän äitiään..venäläiset miehet ovat hyvin äitisidonnaisia, äidin tai muiden naisten seurassa ei edes kiroilla!
ainoastaan suomalaisella miehellä voi olla noin helvetin huono itsetunto kuin sulla, säälittävä luuseri!

Lue lisää

Tajuattekohan te bimbot yhtään, kuinka tyhmiltä te näiden kirjoitusten pohjalta vaikutatte?

venäläisen avovaimo kirjoitti:

Asun avoliitossa Suomessa venäläisen puolisoni kanssa, joka on täällä töissä. Olen itse myös asunut Venäjällä, osaan kieltä ja tunnen kulttuuria joten sinänsä en ole kokenut, että kulttuurierot olisivat nousseet jotenkin ylisuuriksi. Sanoisin myös, että Moskovan ja Pietarin keskiluokkaiset pari-kolmekymppiset eivät juurikaan elämäntavoiltaan eroa suomalaisista vastaavista, ainakaan omat tai mieheni venäläiset ystävät eivät elä juuri mitenkään omastamme tai suomalaisystäviemme elämästä poikkeavasti.

Loppujen lopuksi kyse on siis yksilöistä. Esim. tässä keskustelussa mainittu venäläisten miesten äitikeskeisyys on eräänlainen stereotypia, omalla miehelläni on ainakin ihan hyvät mutta ei mitenkään superhyperlämpimät välit omaan äitiinsä ja enemmän minun suomalainen äitini meihin pitää yhteyttä, vaikkei Suomessa asukaan. Minä olen meistä ailahtelevaisempi, puheliaampi ja huolettomampi esim. siisteyden ja järjestyksen suhteen - mieheni on hyvin rauhallinen, tasainen ja erittäin pedantti.

Toisaalta suomalaisiin seurustelukumppaneihin verrattuna on erojakin. Suomalaisia miehiä saa yleensä suunnilleen väkipakolla hiissata konsertteihin, teatteriin, näyttelyihin ja kävelylle. Ainakin oma puolisoni on em. asioista kiinnostunut. Ystävien ja verkostojen merkitys on todella suuri, paljon suurempi kuin Suomessa. Esim. taksia meillä ei käytetä oikeastaan lainkaan koska aina löytyy joku ystävä tai kylänmies viemään ja hakemaan esim. asemalle jos lähdemme johonkin.

Mistä sitten tulee riitaa. Minua ärsyttää sivistyneidenkin venäläisten rasismi ja tietynlainen "yhden totuuden" ajattelu asioista. Yksi mielenkiintoinen asia on suomalainen jätteiden kierrätys, joka tuntuu olevan venäläisille, ei pelkästään miehelleni vaan myös monille ystävilleni, täyttä hepreaa. Lisäksi olen itse tottunut siihen että asiat puhutaan suoraan ja sellaisina kuin ne ovat, venäläisten tapa on usein kaunistella ja pehmennellä esim. huonoja uutisia.

Tässä joitain kokemuksia. Haluaisin kuitenkin edelleen korostaa että mielestäni ei voi yleistää niin että "kun olet venäläisen miehen kanssa, on elämäsi seuraavanlaista:". Eihän se näin ole suomalaistenkaan kanssa.

Lue lisää

hyvä, että joku kirjoittaa lopultakin itse asiallisesti aiheesta!!

venäläisen avovaimo kirjoitti:

Asun avoliitossa Suomessa venäläisen puolisoni kanssa, joka on täällä töissä. Olen itse myös asunut Venäjällä, osaan kieltä ja tunnen kulttuuria joten sinänsä en ole kokenut, että kulttuurierot olisivat nousseet jotenkin ylisuuriksi. Sanoisin myös, että Moskovan ja Pietarin keskiluokkaiset pari-kolmekymppiset eivät juurikaan elämäntavoiltaan eroa suomalaisista vastaavista, ainakaan omat tai mieheni venäläiset ystävät eivät elä juuri mitenkään omastamme tai suomalaisystäviemme elämästä poikkeavasti.

Loppujen lopuksi kyse on siis yksilöistä. Esim. tässä keskustelussa mainittu venäläisten miesten äitikeskeisyys on eräänlainen stereotypia, omalla miehelläni on ainakin ihan hyvät mutta ei mitenkään superhyperlämpimät välit omaan äitiinsä ja enemmän minun suomalainen äitini meihin pitää yhteyttä, vaikkei Suomessa asukaan. Minä olen meistä ailahtelevaisempi, puheliaampi ja huolettomampi esim. siisteyden ja järjestyksen suhteen - mieheni on hyvin rauhallinen, tasainen ja erittäin pedantti.

Toisaalta suomalaisiin seurustelukumppaneihin verrattuna on erojakin. Suomalaisia miehiä saa yleensä suunnilleen väkipakolla hiissata konsertteihin, teatteriin, näyttelyihin ja kävelylle. Ainakin oma puolisoni on em. asioista kiinnostunut. Ystävien ja verkostojen merkitys on todella suuri, paljon suurempi kuin Suomessa. Esim. taksia meillä ei käytetä oikeastaan lainkaan koska aina löytyy joku ystävä tai kylänmies viemään ja hakemaan esim. asemalle jos lähdemme johonkin.

Mistä sitten tulee riitaa. Minua ärsyttää sivistyneidenkin venäläisten rasismi ja tietynlainen "yhden totuuden" ajattelu asioista. Yksi mielenkiintoinen asia on suomalainen jätteiden kierrätys, joka tuntuu olevan venäläisille, ei pelkästään miehelleni vaan myös monille ystävilleni, täyttä hepreaa. Lisäksi olen itse tottunut siihen että asiat puhutaan suoraan ja sellaisina kuin ne ovat, venäläisten tapa on usein kaunistella ja pehmennellä esim. huonoja uutisia.

Tässä joitain kokemuksia. Haluaisin kuitenkin edelleen korostaa että mielestäni ei voi yleistää niin että "kun olet venäläisen miehen kanssa, on elämäsi seuraavanlaista:". Eihän se näin ole suomalaistenkaan kanssa.

Lue lisää

Edellä on 13 vuotta vanha viesti, mutta voin kertoa, että edelleen kierrätys asiat ja ekologinen ajattelu ovat venäläisille hepreaa. Sitten kun minä olen melkoinen ekohihhuli, niin kyllä on venäläisellä miehelläni kestämistä. Ollaan keskusteltu aiheesta todella paljon ja onneksi mies on vähitellen alkanut nähdä asiassa järkeä. Tosin se on vaatinut kauheasti faktojen esittelyä, sillä hän on akateemisesti koulutettu ja mikään "kaikki kierrättää Suomessa"-juttelu ei merkitse hänelle mitään. Kumma kyllä, vaikka muuten hän ei tajunnut ekologisuudesta mitään, niin luomutuotteita hän on osannut vaatia alusta lähtien.

Omille lapsille pitäisi kaiken olla parasta maailmassa eli luomutuotteita, hirveästi hemmottelua yms. Tyttö täytyy pukea hirmuisen tyttömäisesti ja poika pieneksi mieheksi kauluspaitoineen. Mulle sopii kyseinen tyyli, mutta miehelle oli aluksi kova paikka, kun halusin pukea lapsia käytettyihin (hyväkuntoisiin tietysti) vaatteisiin. Hän koki ne vaatteet vissiin saastaisina riepuina, jotka saastuttaa ovat hänen lapsensa. Sittemmin hän on siihenkin tottunut. Mies pitää lapsille tiukempaa kuria kuin mielestäni suomalaislehtien yleensä. Se sopii minulle. Toisaalta mies haluaisi hemmottelua lapsia tavaroilla, mitä minä en taas kestä, koska en halua kodin olevan täynnä tavaraa. Jouduin pitkään perustelemaan miehelle, että lapsille kannattaa antaa aineettomia lahjoja (esim. päivä HopLopissa, museokortti, retki eläintarhaan, sarjalippu uimahalliin).

Venäläinen mieheni on antanut perheen taloudenhoidon minun pyöritettäväksi, vaikka toki hän on tietoinen varoista, veloista yms. Mies tienaa meillä selvästi enemmän, koska olen osittain kotiäitinä (meillä on 4 lasta ja lisäksi iäkäs äitini asuu meillä). Saisin käyttää paljon enemmän rahaa humputteluun ja esim. omiin ja lasteni vaatteisiin, sisustukseen ja kosmetologeihin. Mies on ollut ihan ällistynyt, kun minä olenkin kiinnostunut sijoittamisesta ja pyöritän kotia säästäväisesti ja opetan lapsille talouskuria. Mieheni kokee, että hänen tehtävä on tuoda raha taloon ja minä saisin vaatia sitä nykyistä enemmänkin. Mies haluaa minun jopa ostavan vaatteensa ja antaisi minun päättää ihan kaikista vaatteistaan mukisematta. Olen kuitenkin aina kysynyt hänen mielipiteitään.

Mieheni ostaisi minulle aika paljon lahjoja, mutta olen kieltänyt häntä ostamasta muuta kuin kukkia. Joskus olen viestittänyt haluavani korun tai hajuveden. Eniten olen halunnut matkoja (sis. retket lähiseudulle) ja kahden keskeistä aikaa. Vietämme yhden illan joka kuukausi kahden kesken jossain (esim. ooppera/urheilumatsi & ruokailu). Silloin äitini yleensä hoitaa lapsia. Pitempi en matkojen ne aikana lapset ovat olleet miehen vanhempien luona Länsi-Venäjällä. Mieheni olisi halunnut lastemme jäävän jo ihan vauvoina mummon hoitoon. Venäjällä mummot hoitavat lapsenlapsia paljon. Mieheni ja anopin mielestä olin ylisuojeleva, kun en halunnut jättää puolivuotiasta viikoksi mummon huomaan.

Venäjällä miesten ja naisten roolit ovat mielestäni vanhanaikaisempia kuin Suomessa, vaikka on toki nykyaikaisempiakin venäläisiä. Minun mieheni on konservatiivinen. Hänen mielestä miehen kuuluu palvoa vaimoaan, mutta naisen taas kuuluu olla sekä tottelevainen että "palveleva" miestään kohtaan. Mieheni on ollut kovin yllättynyt, kun minä olen antanut hänelle paljon pikkulahjoja (esim. suklaapatukka työsalkkuun). Kuulemma mies antaa lahjoja, nainen ei anna, vaan tekee esim. "lahjana" hyvää ruokaa. Vielä ällistyneempi mies on ollut, kun olen vapaaehtoisesti tarjoutunut hoitamaan hänen jalkojaan. Kaikkein riipivintä kuitenkin oli, kun sanoin jo ensi tapaamisesta, että mies saa itkeä seurassani. En tiedä, miten asiaan suhtaudutaan Venäjällä, mutta olen käsittänyt, ettei mies saisi siellä itkeä. Omien poikien itkuun mies on suhtautunut vaivaantuneesti. Miehelle oli myös jonkinlainen kriisi, kun hän kuuli, että ruumiillinen kurittaminen on Suomessa kielletty. Suhteen aikana olemme molemmat muuttuneet. Mies on suostunut lajittelemaan jätteitä ja tekemään vähän kotitöitä, minä olen oppinut venäjän kieltä ja kulttuuria. Ehkä minusta on myös tullut konservatiivisempi.

Tattaritäti kirjoitti:

Edellä on 13 vuotta vanha viesti, mutta voin kertoa, että edelleen kierrätys asiat ja ekologinen ajattelu ovat venäläisille hepreaa. Sitten kun minä olen melkoinen ekohihhuli, niin kyllä on venäläisellä miehelläni kestämistä. Ollaan keskusteltu aiheesta todella paljon ja onneksi mies on vähitellen alkanut nähdä asiassa järkeä. Tosin se on vaatinut kauheasti faktojen esittelyä, sillä hän on akateemisesti koulutettu ja mikään "kaikki kierrättää Suomessa"-juttelu ei merkitse hänelle mitään. Kumma kyllä, vaikka muuten hän ei tajunnut ekologisuudesta mitään, niin luomutuotteita hän on osannut vaatia alusta lähtien.

Omille lapsille pitäisi kaiken olla parasta maailmassa eli luomutuotteita, hirveästi hemmottelua yms. Tyttö täytyy pukea hirmuisen tyttömäisesti ja poika pieneksi mieheksi kauluspaitoineen. Mulle sopii kyseinen tyyli, mutta miehelle oli aluksi kova paikka, kun halusin pukea lapsia käytettyihin (hyväkuntoisiin tietysti) vaatteisiin. Hän koki ne vaatteet vissiin saastaisina riepuina, jotka saastuttaa ovat hänen lapsensa. Sittemmin hän on siihenkin tottunut. Mies pitää lapsille tiukempaa kuria kuin mielestäni suomalaislehtien yleensä. Se sopii minulle. Toisaalta mies haluaisi hemmottelua lapsia tavaroilla, mitä minä en taas kestä, koska en halua kodin olevan täynnä tavaraa. Jouduin pitkään perustelemaan miehelle, että lapsille kannattaa antaa aineettomia lahjoja (esim. päivä HopLopissa, museokortti, retki eläintarhaan, sarjalippu uimahalliin).

Venäläinen mieheni on antanut perheen taloudenhoidon minun pyöritettäväksi, vaikka toki hän on tietoinen varoista, veloista yms. Mies tienaa meillä selvästi enemmän, koska olen osittain kotiäitinä (meillä on 4 lasta ja lisäksi iäkäs äitini asuu meillä). Saisin käyttää paljon enemmän rahaa humputteluun ja esim. omiin ja lasteni vaatteisiin, sisustukseen ja kosmetologeihin. Mies on ollut ihan ällistynyt, kun minä olenkin kiinnostunut sijoittamisesta ja pyöritän kotia säästäväisesti ja opetan lapsille talouskuria. Mieheni kokee, että hänen tehtävä on tuoda raha taloon ja minä saisin vaatia sitä nykyistä enemmänkin. Mies haluaa minun jopa ostavan vaatteensa ja antaisi minun päättää ihan kaikista vaatteistaan mukisematta. Olen kuitenkin aina kysynyt hänen mielipiteitään.

Mieheni ostaisi minulle aika paljon lahjoja, mutta olen kieltänyt häntä ostamasta muuta kuin kukkia. Joskus olen viestittänyt haluavani korun tai hajuveden. Eniten olen halunnut matkoja (sis. retket lähiseudulle) ja kahden keskeistä aikaa. Vietämme yhden illan joka kuukausi kahden kesken jossain (esim. ooppera/urheilumatsi & ruokailu). Silloin äitini yleensä hoitaa lapsia. Pitempi en matkojen ne aikana lapset ovat olleet miehen vanhempien luona Länsi-Venäjällä. Mieheni olisi halunnut lastemme jäävän jo ihan vauvoina mummon hoitoon. Venäjällä mummot hoitavat lapsenlapsia paljon. Mieheni ja anopin mielestä olin ylisuojeleva, kun en halunnut jättää puolivuotiasta viikoksi mummon huomaan.

Venäjällä miesten ja naisten roolit ovat mielestäni vanhanaikaisempia kuin Suomessa, vaikka on toki nykyaikaisempiakin venäläisiä. Minun mieheni on konservatiivinen. Hänen mielestä miehen kuuluu palvoa vaimoaan, mutta naisen taas kuuluu olla sekä tottelevainen että "palveleva" miestään kohtaan. Mieheni on ollut kovin yllättynyt, kun minä olen antanut hänelle paljon pikkulahjoja (esim. suklaapatukka työsalkkuun). Kuulemma mies antaa lahjoja, nainen ei anna, vaan tekee esim. "lahjana" hyvää ruokaa. Vielä ällistyneempi mies on ollut, kun olen vapaaehtoisesti tarjoutunut hoitamaan hänen jalkojaan. Kaikkein riipivintä kuitenkin oli, kun sanoin jo ensi tapaamisesta, että mies saa itkeä seurassani. En tiedä, miten asiaan suhtaudutaan Venäjällä, mutta olen käsittänyt, ettei mies saisi siellä itkeä. Omien poikien itkuun mies on suhtautunut vaivaantuneesti. Miehelle oli myös jonkinlainen kriisi, kun hän kuuli, että ruumiillinen kurittaminen on Suomessa kielletty. Suhteen aikana olemme molemmat muuttuneet. Mies on suostunut lajittelemaan jätteitä ja tekemään vähän kotitöitä, minä olen oppinut venäjän kieltä ja kulttuuria. Ehkä minusta on myös tullut konservatiivisempi.

Lue lisää

Ryssä on ryssä vaikka voissa paistais

Monet muut kyllä uskovat: http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201803142200812264_u0.shtml
Tässäkin toteutuu se jo lähes 70 v sitten kuulemani vanha totuus:
- Mitä tekee suomalainen nainen nähdessään ulkomaalaisen miehen?
- Lentää hämmästyksestä selälleen ja ottaa jaon kahteen!

Aluksi pitää sanoa, että suhtaudun yleensä melko kriittisesti moku-suhteisiin. Tietystikin riippuen toisen puoliskon alkuperämaasta. Onhan ruotsalainen tai saksalainen mies täysin eri asia kuin marokkolainen tai turkkilainen. Turhaa varmaan sanoa kumman hyväksi tuo vertailu menee...

Asiaan...
Olen asunut itärajan takana pari vuotta ja olen saanut sieltä todella hyviä miespuoleisia ystäviä. Tosin yhdenkään kanssa en suhteeseen alkaisi. Kulttuurierot kun ovat liian suuret. Olen henkeen ja vereen tasa-arvon ja itsenäisen luonteen kannattaja ja en ikinä voisi passata miestä päivät pitkät, niin kuin venäläist naiset tekevät. Myöskin perheen merkitys Venäjällä on suurempi kuin mitä se minulle on.
Pieniä ja vähän suurempia eroavaisuuksia.

Mielestäni sanoit kuitenkin todella hyvin, että persoona sen ratkaisee. Pettymyksiä voi tulla, jos miestä lähtee hakemaan pelkän yhden ominaisuuden (tässä tapauksessa kansallisuuden) perusteella.

Kuitenkin uskon, että suhde voi toimia, niin kuin se teillä tuntuu toimivan. Itse en ikinä usko seurustelevani ulkomaalaisen miehen kanssa, mutta kaikki eivät ole samanlaisia.

Alkuperäiselle kirjoittajalle haluaisen sanoa, että tutustu ihmisiin, älä heidän passeihinsa!

Suomi-tyttö kirjoitti:

Aluksi pitää sanoa, että suhtaudun yleensä melko kriittisesti moku-suhteisiin. Tietystikin riippuen toisen puoliskon alkuperämaasta. Onhan ruotsalainen tai saksalainen mies täysin eri asia kuin marokkolainen tai turkkilainen. Turhaa varmaan sanoa kumman hyväksi tuo vertailu menee...

Asiaan...
Olen asunut itärajan takana pari vuotta ja olen saanut sieltä todella hyviä miespuoleisia ystäviä. Tosin yhdenkään kanssa en suhteeseen alkaisi. Kulttuurierot kun ovat liian suuret. Olen henkeen ja vereen tasa-arvon ja itsenäisen luonteen kannattaja ja en ikinä voisi passata miestä päivät pitkät, niin kuin venäläist naiset tekevät. Myöskin perheen merkitys Venäjällä on suurempi kuin mitä se minulle on.
Pieniä ja vähän suurempia eroavaisuuksia.

Mielestäni sanoit kuitenkin todella hyvin, että persoona sen ratkaisee. Pettymyksiä voi tulla, jos miestä lähtee hakemaan pelkän yhden ominaisuuden (tässä tapauksessa kansallisuuden) perusteella.

Kuitenkin uskon, että suhde voi toimia, niin kuin se teillä tuntuu toimivan. Itse en ikinä usko seurustelevani ulkomaalaisen miehen kanssa, mutta kaikki eivät ole samanlaisia.

Alkuperäiselle kirjoittajalle haluaisen sanoa, että tutustu ihmisiin, älä heidän passeihinsa!

Lue lisää

"Passata miestä päivät pitkät"?

:D

Muutama sana tästä tasa-arvoasiasta:

Oikeastaan minä olen se, joka täällä sotkee. Mieheni on niitä ihmisiä, joista ei lähde edes pölyä.

Mieheni hoitaa oman osansa huushollin ylläpidosta: tiskaa ja imuroi, käy kaupassa. Kissojen hiekkalaatikko on nykyään täysin hänen vastuullaan. Eikä minua elätetä, vaan maksan oman osuuteni laskuista, käyn töissä opiskelujen ohella.

Tämäkin on varmasti aika paljon henkilön persoonasta kiinni. Onhan suomalaisiakin miehiä, jotka olettavat, että nainen juoksee pää kolmantena jalkana häntä passaamassa ja on sellaisia, jotka itse passaavat. Ja sitten on näitä tasa-arvoisia, tasapainoisia pareja. Kyse on ehkä enemmän henkilökemioista, kumpi on dominoivampi persoonaltaan. Tämä ei tietenkään koske niitä miehiä, joilla on aivan erilainen käsitys naisista ja kulttuurista, kuten Turkissa ym. Sellaisiin minä en koskisi pitkällä tikullakaan, vaan ottaisin jalat alleni ja juoksisin karkuun.

Kysyin tuossa mieheltäni, jotta olisin tähän voinut kirjoittaa, että "kulta, miten minä eroan venäläisistä vaimoista?"

Mies vastasi: "En minä tiedä. Ei ole kokemusta venäläisistä vaimoista."

Samalla tavoin tuo juo kaljaa ja pelaa tietokonepelejä, kuin kuvittelisin suomalaisen miehen tekevän. Hänellä on suomalaisia ystäviä, joiden kanssa hän käy joskus viikonloppuna grillaamassa makkaraa ja juovat kaljaa, näpräävät autoja ja rakentavat.

Minäkin menen kavereitteni kanssa viettämään iltaa joskus.

Minulla ei ole kokemusta pitkästä parisuhteesta suomalaisen miehen kanssa. Miten se tästä eroaisi?

En minä osaa keksiä.

Hhmmm ... ei prjanik-leivonnaisia?

minä edelleen kirjoitti:

"Passata miestä päivät pitkät"?

:D

Muutama sana tästä tasa-arvoasiasta:

Oikeastaan minä olen se, joka täällä sotkee. Mieheni on niitä ihmisiä, joista ei lähde edes pölyä.

Mieheni hoitaa oman osansa huushollin ylläpidosta: tiskaa ja imuroi, käy kaupassa. Kissojen hiekkalaatikko on nykyään täysin hänen vastuullaan. Eikä minua elätetä, vaan maksan oman osuuteni laskuista, käyn töissä opiskelujen ohella.

Tämäkin on varmasti aika paljon henkilön persoonasta kiinni. Onhan suomalaisiakin miehiä, jotka olettavat, että nainen juoksee pää kolmantena jalkana häntä passaamassa ja on sellaisia, jotka itse passaavat. Ja sitten on näitä tasa-arvoisia, tasapainoisia pareja. Kyse on ehkä enemmän henkilökemioista, kumpi on dominoivampi persoonaltaan. Tämä ei tietenkään koske niitä miehiä, joilla on aivan erilainen käsitys naisista ja kulttuurista, kuten Turkissa ym. Sellaisiin minä en koskisi pitkällä tikullakaan, vaan ottaisin jalat alleni ja juoksisin karkuun.

Kysyin tuossa mieheltäni, jotta olisin tähän voinut kirjoittaa, että "kulta, miten minä eroan venäläisistä vaimoista?"

Mies vastasi: "En minä tiedä. Ei ole kokemusta venäläisistä vaimoista."

Samalla tavoin tuo juo kaljaa ja pelaa tietokonepelejä, kuin kuvittelisin suomalaisen miehen tekevän. Hänellä on suomalaisia ystäviä, joiden kanssa hän käy joskus viikonloppuna grillaamassa makkaraa ja juovat kaljaa, näpräävät autoja ja rakentavat.

Minäkin menen kavereitteni kanssa viettämään iltaa joskus.

Minulla ei ole kokemusta pitkästä parisuhteesta suomalaisen miehen kanssa. Miten se tästä eroaisi?

En minä osaa keksiä.

Hhmmm ... ei prjanik-leivonnaisia?

Lue lisää

Anteeksi, jos loukkasin tuolla kommentillani. Se oli ehkä liian räikeästi ilmaistu. Aika, jonka asuin Venäjällä, oli yksiä ikimuistoisimmista. Ikävöin sinne aina silloin tällöin takaisin. En siis missään nimessä halunnut sanoa tökerösti venäläisistä.

Oma kokemukseni Venäjältä oli se, että jos pidettiin esim. juhlia, niin miehet eivät ikinä tiskanneet, siivonneet yms. Ei tietenkään saa yleistää, mutta mielestäni venäläiset miehet yleisesti ottaen ovat erilaisia kuin suomalaiset.
Toinen esimerkki taas erilaisista tavoista on se, kun naapurimaassa miehet aina haluavat auttaa laukkujen kantamisessa. Alkuun minulle oli todella hankalaa tottua siihen, sillä olen kasvanut niin itsenäiseksi. Minusta lähinnä tuntui siltä, että miehet epäilevät minua niin heikoksi, etten jaksa kantaa omia tavaroitani... ;)
Kulttuurieroja...

Miten muuten olet tavannut miehesi? (vai olitkohan jo kirjoittanut siitä aiemmassa viestissä)

Suomi-tyttö kirjoitti:

Anteeksi, jos loukkasin tuolla kommentillani. Se oli ehkä liian räikeästi ilmaistu. Aika, jonka asuin Venäjällä, oli yksiä ikimuistoisimmista. Ikävöin sinne aina silloin tällöin takaisin. En siis missään nimessä halunnut sanoa tökerösti venäläisistä.

Oma kokemukseni Venäjältä oli se, että jos pidettiin esim. juhlia, niin miehet eivät ikinä tiskanneet, siivonneet yms. Ei tietenkään saa yleistää, mutta mielestäni venäläiset miehet yleisesti ottaen ovat erilaisia kuin suomalaiset.
Toinen esimerkki taas erilaisista tavoista on se, kun naapurimaassa miehet aina haluavat auttaa laukkujen kantamisessa. Alkuun minulle oli todella hankalaa tottua siihen, sillä olen kasvanut niin itsenäiseksi. Minusta lähinnä tuntui siltä, että miehet epäilevät minua niin heikoksi, etten jaksa kantaa omia tavaroitani... ;)
Kulttuurieroja...

Miten muuten olet tavannut miehesi? (vai olitkohan jo kirjoittanut siitä aiemmassa viestissä)

Lue lisää

Ei ... en minä pahalla kommenttiasi ottanut, kunhan vain jatkoin juttua :)

Tapasin mieheni lukiossa, toisena vuonna. Siitä on nyt jo aikaa ...

Minä luulen, että minun mieheni "venäläisyyttä" on värittänyt se, että hän on näitä inkeriläisiä kolmatta polvea, mutta kasvanut täysin venäläiseksi. Hän kokee olevansa venäläinen, eikä ole osannut suomea, kuin muutaman hassun lorun ulkomuistista, eikä tiennyt lähes mitään Suomesta muuttaessaan tänne. Hänen isänsäkin on venäläistynyt.

Mieheni vietti paljon aikaa kesäisin mummonsa kanssa, joka puhuu selvää suomea ja selvästi omaa suomalaisen katsantokannan työhön, naiseuteen ja elämään. Minä tulen tuon mummon kanssa valtavan hyvin toimeen - mummo tykkää miniästä, joka leipoo, kutoo ja sanoo suoraan asiat.

Sekin saattaa vaikuttaa, että olemme molemmat toisillemme ensimmäiset ja niin olemme tavallaan "sopeutuneet" toisiimme puhtaalta pöydältä, tavoitteena elää sovussa ja onnellisina yhdessä. Molemmat ovat tehneet kompromisseja ja hioneet särmiään. Enpä oikeastaan tiedä, kuinka paljon MINUUN on tarttunut VENÄLÄISIÄ käsityksiä!

Tilanne olisi ehkä ollut vaikeampi, jos miehelläni olisi ollut ennen minua pitkäaikainen, perivenäläinen tyttöystävä, tai minulla olisi ollut supisuomalainen poikaystävä, jolloin olisimme vaistomaisesti odottaneet samanlaista käytöstä uudeltakin kumppanilta. Nyt niitä odotuksia ei ollut. Nuoruuden idealismin ja onnen aikoina tahdoimme vain välttää vanhempiemme virheet ja pitää hyvää huolta toisistamme - niissä puitteissa opimme taipumaan ja nöyrtymään, kummatkin.

Tuota suoraan sanomista minäkin kaipaisin enemmän. Mieheni on omaksunut minulta tätä suoraanpuhumisen taitoa, hänen perheensä on vähän eri juttu. Kaikki juttu aloitetaan kiertäen jostain kilometrien päästä - näyttää olevan mahdotonta tiivistää sanoman ydin yhteen lauseeseen, eikä negatiivisista asioista puhuta lainkaan. Se on vissiin sellaista "kultturellia käytöstä". Minulla menee sellaisessa hermot! Hitto - ei asiat siitä miksikään muutu, vaikka niitä kiertäisi ja kaartaisi viikkokaupalla. Aaarg. Asiat kuuluu sanoa, niinkuin ne on, suoraan, mutta nätisti. Jos herkkäsieluinen ihminen siitä särkyy ja varisee lattialle, niin siitäpähän oppii!

Olen myös huomannut sen, että juhlien tullen naiset passaavat "emäntinä". Kun on vieraita talossa, minä teen kaiken. Se jotenkin kuuluu asiaan. Mutta muuten kotityöt on mieheni perheessä jaettu aika tasan: on siellä isäkin mennyt pitkin lattiota luuttu kädessä. Sama jatkuu meidän suhteessamme.

Minun on aika vaikea sanoa mitään varmaa venäläisestä kulttuurista, sillä minulla on kokemusta vain yhdestä perheestä.

Mitä ihailen miehessäni ja hänen perheessään, on työteliäisyys, käytännöllisyys ja sitkeys. Työmoraali on koko porukalla jotain aivan omaa luokkaansa. Samoin mieheni on työasioissa tinkimätön, tarkka ja ahkera. Se on todella hienoa, minä kunnioitan miestäni. Uskon, että tämä on enemmänkin yksilöllinen piirre, kuin venäläisyyteen yleisesti liittyvä. Koko porukka on työllistänyt itsensä tehokkaasti.

Hihii hahaa suojelee muslimit pissa kakka muslimit suojelee muslimit ja prinsessa hihii hahaa suojelee muslimit pissa kakka muslimit suojelee prinsessa ja kuningatar

Tosi hyvä teksti voihanvenäjältä. Oon kanssa tosi viehättynyt Venäläisestä kulttuurista ja yhdestä mystisestä Venäläisestä miehestä.

”Mitä venäläiset miehet ajattelee suomalaisista naisista? Tämä venäläinen nainen on sanonut että suomalaiset naiset on itsekin kuin miehiä.”

Onhan tuo tottakin koska suomalaisissa perheissä tytöistä kasvatetaan supernaisia. Mitä olen Venäjällä käynyt niin siellä tytöistä kasvatetaan prinsessoja. Samanlainen kasvatus on muuallakin päin maailmaa paitsi Suomessa ja pohjoismaissa. En ymmärrä mikä pohjoismaalaisia naisia vaivaa. Jos joku yrittää käydä mun kimppuun niin oletan miehen vahvimpana sukupuolena puolustavan mua. Suomalainen nainen ei osaa tätä sisäistää. Meidän perheessä tytöt on niitä prinsessoja ja tämä kasvatus toimii parhaiten. Ei heidän tarvitse olla aina pätemässä että osaavat itsekin nostaa raskaat kauppakassit tai isommat kivet. Naisia pitää ehdottomasti suojella sellaisilta töiltä joissa voi riskeerata itsensä ja jopa hedelmällisyyskin voi vaarantua.

Vapaampinaisena kirjoitti:

”Mitä venäläiset miehet ajattelee suomalaisista naisista? Tämä venäläinen nainen on sanonut että suomalaiset naiset on itsekin kuin miehiä.”

Onhan tuo tottakin koska suomalaisissa perheissä tytöistä kasvatetaan supernaisia. Mitä olen Venäjällä käynyt niin siellä tytöistä kasvatetaan prinsessoja. Samanlainen kasvatus on muuallakin päin maailmaa paitsi Suomessa ja pohjoismaissa. En ymmärrä mikä pohjoismaalaisia naisia vaivaa. Jos joku yrittää käydä mun kimppuun niin oletan miehen vahvimpana sukupuolena puolustavan mua. Suomalainen nainen ei osaa tätä sisäistää. Meidän perheessä tytöt on niitä prinsessoja ja tämä kasvatus toimii parhaiten. Ei heidän tarvitse olla aina pätemässä että osaavat itsekin nostaa raskaat kauppakassit tai isommat kivet. Naisia pitää ehdottomasti suojella sellaisilta töiltä joissa voi riskeerata itsensä ja jopa hedelmällisyyskin voi vaarantua.

Lue lisää

Suomalaiset miehet on ihan paskoja kun eivät ole niin herrasmiesmäisiä kuin ulkomaalaiset miehet. Suomalaisesta miehestä sellainen on niin homoa ja neitimäistä.