Nainen. Jos olet miehen kanssa etäsuhteessa, niin monenko päivän hiljaisuuden jälkeen alat epäillä että miehellä on toinen tai sitten hän on vaan unohtanut sinut, eli ei olekaan niin kiinnostunut?
Etäsuhteessa
Anonyymi
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jaa-a, lähinnä kai miettisit, et onkihan se hengissä ja ylipäänsä kunnossa, jos ei pariin päivään kuulu mitään.
Mulla on sellainen pää, että jos en oikeasti näe naista pariin päivään, niin alkaa unohtua se soittelu.
Ei tule näistä meikäläisen etäsuhteiluista mitään. Nainen päättää sitten unohtaa koko miehen, kun mies unohtaa soittaa :)
No höh. Voihan se nainenkin miehelle soittaa. Et mikäs siellä on hätänä, kun ei susta mitään ole kuulunu. 😀
Et onko kaikki hyvin?
Taikka tarttet laittaa itselles puhelimeen muistutuksen, nyt pitää jo soittaa emännälle. Ja huutomerkin. 😄
Ei helkkari.
Täytyy vaan hommata lähempää muija, että sen pirtissä tulee käytyä useammin kylässä.
Pysyy nainen mielessä ja tulee soiteltuakin, kun tarpeeksi usein "näkee" :)
Niin no onhan sekin vaihtoehto. Veikkaan, että naista loukkaa soittelua enemmän se, jos naisen voi unohtaa kun ei ole näkyvillä.
Ettei ole kovin läheinen ja sydämeen nainen päässyt, kun unohtuu helposti.
Ja kieltämättä niinhän mäkin asian ajattelisin. En ole kovin tärkeä, jos mut unohtaa kun katoan näkyvistä. Ehkei se suhdetta innosta ylläpitämään.
🤔
Etä- ja erillissuhteet on ihan oma lukunsa. Ne pitää osata tiedostaa.
Tietysti on hyvä sopia, että kuinka halutaan pitää yhteyttä, eikä jättää sitä vaan toisen vastuulle, oli sitten mies tai nainen..
Ja mä oon mies, mutta ei sillä ole väliä...
Minä olen erillissuhteessa vai pitäisikö sanoa pikemminkin tapailusuhteessa.
Tapailemme säännöllisen epäsäännöllisesti ja kumpikin elää omaa erillistä elämäänsä ilman sitoumuksia.
En tiedä tapaako mies muita, luulen että ainakin satunnaisesti on jonkun tavannut. Itse en tapaa enkä ole tapaillut pitkään aikaan. On ollut elämässä vaihe jossa keskityin ja keskityn vieläkin työhöni koska haluan edetä siinä ja onnistunutkin.
Uskon kyllä että jos hän haluaa lopettaa tapailun hän sen kyllä minulle kertoo. Emme ole luvanneet mitään toisillemme mutta niin fiksuna häntä pidän että uskon ettei hän mitään sanomatta katoa. Itse en niin tekisi missään tapauksessa. Olemme tuntenee t oisemme melkein kaksi vuotta.
Kumpikin olemme vapaita aikuisia ihmisiä, itse en ole mustasukkainen koska en halua omistaa enkä tulla omistetuksi. En usko että mieskään on, en ole huomannut.
Muutamissa erillis- ja etäsuhteissa olleena, täytyy sanoa että riippuu ihan täysin ihmisestä ja suhteesta.
Entisen kanssa oli niin erilaiset yhteydenpitotavat, että tahtomattaankin siinä vähän epäili toisen menoja. Alkuun sitä huoli, kun toisesta ei pariin päivään kuulunut, että onko kaikki hyvin, ettei ole käynyt mitään ikävää. Lopulta sitä kyllästyi toisen verkkaisempaan yhteydenpitotyyliin.
Nykyisen kanssa luontevasti laitellaan viestejä pitkin päivää. Kiirepäivinä saattaa ehtiä vaihtamaan vain hyvänyön-viestit, mutta se riittää. Ei ole huolta toisen hyvinvoinnista eikä epäilytä pätkääkään että toisella olisi muuta sutinaa.
Kun löytyy se oikea ihminen vierelle niin palaset vaan loksahtaa kohdilleen.
4-5 päivän hiljaisuuden jälkeen alkaisin epäillä, että jotain ikävää sattunut.
Jos otetaan pois tuo mahdollisuus ett olis sattunut joku onnettomuus tms niin parin viikon hiljaisuuden jälkeen alkais kiinnostaa mitä mies puuhailee. Vieläkään en siis uskottomuutta tai kiinnostuksen lopahdusta epäilisi.
Ehkä kuukauden hiljaisuus alkais herättää epäilyjä että en enää kiinnosta.
Mutta en suinkaan näin passiivinen olisi että toisen hiljaiselon aikana olisin itse hiljaa ja viestittämättä.
Kappas. Harvinainen nainen siellä.