Minua kiinnostaa, että miten aikuislukion suorittaneet olette rahoittaneet opiskeluaikanne? ymmärtääkseni jos menee aikuisena aikuislukioon lukemaan niin ei ole oikeutettu opintotukeen kun ei katsota päätoimiseksi vaikka se sitä olisikin. Jos ei saa opintotukea niin ei myönnetä opintolainaakaan. Eikä saa työttömyyskorvaustakaan kun et opiskelun takia ole työvoimatoimiston käytettävissä 24/7. Lukioopiskelu itsessään ei paljoa maksa (lähinnä kirjat), mutta samalla juoksee toki muutkin kulut asumisesta ruokaan jne.
Eli miten rahoitit aikuislukio ajan? Kuinka paljon kävit töissä samanaikaisesti? Saitko jotain tukia? Kuinka selvisit?
Aikuislukion rahoittaminen
Anonyymi
7
365
Vastaukset
- Anonyymi
Aikuislukion kävin kahdessa vuodessa kokopäivätyön ohessa. Ylioppilaskirjoitusten aikaan pidin kaksi viikkoa vuosilomaa töistä. Muuten siis olin vakinaisessa päivätyössä koko ajan. En saanut mitään tukia. Lähes kaikki kävivät töissä.
Tämä oli Helsingissä useita vuosia sitten.
Kuka opiskelee aikuislukiossa päätoimisesti? Ei ainakaan ennen sellaisia ollut. Opetus oli iltaisin työpäivän jälkeen. Vuorotyöläiselle se ei tietysti sopinut.
Eli lyhyesti. Aamulla kello kahdeksaksi töihin ja illalla olin koulun jälkeen kotona noin kello yhdeksän, viitenä päivänä viikossa. (Nykyään opetusta on kai vain neljänä päivänä viikossa.)
Palkka tuli tilille säännöllisesti. Ei ongelmia.
Miten tullaan toimeen ja opiskellaan, jos ei olla töissä. Täytyy olla hyvät pääomatulot tai eläke tai joku elättäjä esim. puoliso tai vanhempi. Näitä vaihtoehtoja tiedän olleen niillä, jotka eivät olleet töissä. Mutta kuten sanottu, melkein kaikki olivat säännöllisessä päivätyössä.- Anonyymi
Täydennän vielä omaa rahoituspuoltani sillä tiedolla, että lukion käytyäni ja tultuani ylioppilaaksi työpaikkani maksoi kaikki opiskelusta aiheutuneet kulut. Tiesin tämän etukäteen ja olin säästänyt kaikki kuitit.
Tiedän myös yhden samaan aikaan valmistuneen saaneen stipendin työnantajaltaan.
Työpaikka voi siis olla kullan arvoinen opiskelunkin kannalta. Luulen, että yleensä työnantajan suhtautuminen opiskeluun on myönteistä, kunhan opiskeleva työntekijä hoitaa työnsäkin hyvin.
- Anonyymi
Minun ymmärtääkseni aikuislukio voi olla ns iltalukiona, jolloin sillä ei ole mitään vaikutust työttömyyspäivärahaan ja yleisestikin
jos olet kokopäiväinen opiskelija, kuulut opintotuen piiriin (ellet sitten opiskele työttömyysetuudella)
jos et ole kokopäiväinen opiskelija saat työttömyyspäivärahaa, jos siis olet työttömänä työnhakijana - Anonyymi
Opiskelu aikuislukiossa on sen luonteista, ettei sitä katsota päätoimiseksi. Tavallisesti pari kolme tuntia neljänä iltana viikossa ja 44 kurssia koko lukio, kun päivälukiossa, joka on päätoimista opiskelua, vaaditaan vähintään 75 kurssia. Vaikea on tehdä aikuislukiosta päätoimista. Toinen asia sitten on, jos joku käyttää siihen kuitenkin kaikki aikansa, mutta se on oma valinta, ei koulun vaatimus.
Toki ylioppilaskokeet ovat samat aikuislukiolaisille kuin päivälukiolaisillekin. Eli opiskelun on oltava aikuislukiossa tehokasta vähemmällä opetuksella. Yo-tulokset ovatkin aikuislukiossa keskimäärin vaatimattomampia, vaikka myös hyviä suorituksia tulee. Erittäin paljon riippuu oppilaasta itsestään, mutta hyvin menestytään kokopäivätyön rinnalla.
Vaikea on ymmärtää aloittajan heittoa työvoimatoimiston käytettävissä olosta 24/7. Kun kokopäiväinen työ ei estä opiskelua aikuislukiossa, miten kokopäiväinen työttömyys sen estää? Vai onko työttömyys vuorotyötä, jolloin säännöllinen opiskelu aikuislukiossa on tietysti hankalaa tai mahdotonta? Silloin voisi tulla avuksi etälukio!- Anonyymi
Niin miten itse rahoitin opiskeluaikani aikuislukiossa? Työllä, kokopäivätyöllä! Päätoimisia aikuislukio-opiskelijoita en muista tavanneeni, mutta tietenkään en kaikkien taustoja tuntenut. Jotenkin päätoiminen opiskelu aikuislukiossa kuulostaa vitsiltä. Mitä se päätoimisuus olisi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin miten itse rahoitin opiskeluaikani aikuislukiossa? Työllä, kokopäivätyöllä! Päätoimisia aikuislukio-opiskelijoita en muista tavanneeni, mutta tietenkään en kaikkien taustoja tuntenut. Jotenkin päätoiminen opiskelu aikuislukiossa kuulostaa vitsiltä. Mitä se päätoimisuus olisi?
Kuten ylempänäkin on tullut hyvät argumentit, aikuislukiossa opiskelu ei ole päätoimista (40 ov eli 1600 tuntia per lukuvuosi).
Opiskelin aikuislukiossa työttömyyden peruspäivärahalla.
Nykyään kaksoistutkintojen aikana kirjojen lisäksi tulee ehkä matkakustannukset, jos aikuislukio on eri paikkakunnalla kuin esim. toisen asteen ammatillinen oppilaitos.
- Anonyymi
Moi, valmistun nyt keväällä aikuislukiosta ja ihan kokopäivätyön ohella tätä käynyt. Välillä ollut rankkaa, mutta systemaattisella työllä siitä selviää ja on tämä ollut myös palkitsevaa. Tulevaisuus tässä lähinnä nyt mietityttää, kuinka rahoitan korkeakouluopinnot. Näin pienen muksun vanhempana ja asuntovelallisena voin vaan todeta, että käykää nuoret niitä kouluja!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2754699Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1343040Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit442877Miksei Björn Wahlroos jaa rahaa köyhille?
Esimerkiksi Nordean tiloissa? Vai tuovatko ne köyhät hiekkaa marmorilattioille ja siksi ei pysty mursunviiksi pystyyn k342871Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?771816Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061664Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281521- 601429
- 951292
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2151190