Historian tutkijoiden vainot jatkuvat Venäjällä

Vaarana on, että tekaistaan syy ja vedetään oikeuteen. Näin kävi Sandormohin Stalinin ajan joukkomurhia selvittänelle tutkija Juri Dimitrejeville. Tekaistu syyte lapsipornon hallussapidosta toi 13 vuotta vankeutta.

Kirjoittaja pelkää matkustaa kotiin Venäjälle. Saattaa saada ulkomaisen agentin syytöksen, kun on tutkinut esivanhempiensa kohtaloita Stalinin vainoissa. FSB on takavarikoinut jo julkaistut kirjat. Tämäkin episodi kuuluu siihen uuden historian kirjoitukseen, jota venäjällä nyt harrastetaan. Tietoa pimittämällä sitäkin voidaan edistää.. Miten käy Suomen, kun nyt aletaan selvittää Stalinin aikojen kohtaloissa kadonneita. Tuleeko Putinilta kovasanainen nootti?

Joka puolella Venäjä levittää kuolemaa, tuhoa ja pelkoa Libyasta ja Syyriasta Jäämerelle. Kuolan niemimaan 30-luvun tapahtumat olivat etninen puhdistus, toinen maailmansota viimeisteli homman kuolannorjalaisten osalta.

Haikaran tutkimukset koskenevat samoja seutuva joista Tarja Lappalainen on kirjoittanut kirjan "Stalinin tappamat"
Kirja kertoo Muurmannin suomalaisten karusta kohtalosta vainoissa, joissa lopulta n.90% menehtyi.
Elinvoimaiset kylät tuhottiin. Vainojen kertojia ei paljoakaan jäänyt jäljelle, jos jäi, eivät uskaltaneet vuosikymmeniin kertoa niistä mitään.
Tapahtumat olivatkin jääneet unholaan. Onneksi ehdittiin muutamia haastattelemaan, ja muutakin materiaalia on jäänyt jälkipolville, joista saadaan kuva tapahtumien raadollisuudesta.
Venäjä ei näissä selvityksissä ole olllut mitenkään mukana. Päinvastoin, on koittanut vaikeuttaa, totuuden esiin saamista.

Ihmeellistä, miten vähän suomalaiset ovat kiinnittäneet huomiota historian tutkijoiden vainoihin Venäjällä.

Ihmisoikeusjärjestöjen on aina ollut helpompaa, ja vaarattomampaa puuttua läntisiin ihmisoikeuksiin, kuin diktatuureissa oleviin loukkauksiin.
Monesti tiedonsaanti vaikeudet diktatuureista, ja järjestöjen vasemmistolainen ideologia ovat rajoitteena että moni törkeä tapaus ei saa sitä julkisuutta kuin pitäisi läntisissä demokratioissa.

Putte pelkää totuutta.

Venäjän sotahistoriaseura teki suurella kohulla kaivauksia Sandarmohissa. Koittivat saada suomen armeijaa osin syylliseksi 30-luvun joukkohautoihin. Olettivat suomalaisten tappaneen neuvostosotilaita.
Mitään todisteita ei todennäköisesti löytynyt, koska hiljaisuu on laskeutunut Sandarmohin ylle.
Paikallinen lehtimies Markelov oli ensimmäisiä, ja harvoja jotka olivat paikalla todistamassa kaivauksia, myös raportoi niistä, on nyt julistettu ulkomaiseksi agentiksi. "Kunniamaininta" haittaa suuresti työtä, toimintoja, ja asettaa ehtoja, jos niitä ei täytä, rapsahtaa reilut sakot.
Vielä huonommin kävi Dmitrijeville joka oli löytänyt aikoinaan hautakankaan, ja tutki joukkoteloituksia. On saanut kiertää vankeudesta, vankeuteen, ja viimeinen tuomio oli 13 vuotta kovennettua

Juri Dmitrijev pääsi aikoinaan Petroskoin arkistoihin, mutta luetteloja ei saanut kopioida. Hän kiersi sääntöä lukemalla henkilön, syntymä- ja kuolinajan sekä hautapaikalle ääninauhalle 8 h ajan päivssä Ja purki tiedot kotona kirjaksi ja julkaisi ne. Niinpä Sandarmohin uhreista oli parhaat tiedot ja luettelot Venäjälle ja tapahtumapaikalle alettiin kokoontua vuosittain muitotilaisuuteen!

Tämä oli liikaa FSB:lle, joka tekaistuin syyttein hankki miehelle 64 vuotiaana 13:ta vuoden vankilatuomion, joka on = kuolemantuomio iän ja kunnon huomioiden!

Juri oli paneutunut tehtäväänsä. Halusi selvittää kadonneitten kohtalot. Monelle omaiselle on helpottavaa saada edes joku selvitys vangittujen kohtaloista. Yhä on ihmisiä jotka eivät tiedä mitään Stalinin vainoissa hävinneistä omaisistaan.
Virallinen Venäjä haluaa unohtaa synkän historiansa. Voiko sellaisesta maasta tulla normaali yhteiskunta, joka ei perkaa menneisyyttään.
Kaikesta huolimatta, jos matka vie Vienan Karjalaan, ja Karhumäkeen, käykää muistamassa Jurin työtä, ja vainajien muistoa kukkaseppeleellä.
Karhumäestä vajaa 20 km itään löytyy Sandarmohin vaikuttavat hiekkakummut mäntymetsässä.

Voiko Juri Dimitreviä auttaa millään lailla?
Tietääkö kukaan.

Juria voi auttaa vain demokratian paluu Venäjälle, ja sen seurauksena oikeuslaitoksen palautuminen sellaiseksi kuin se on alunperin tarkoitettu.

Ei ole näkynyt mielenosoituksia Jurin puolesta. Hiljaa ovat ihmisoikeusjärjestöt..
Edes murhasta ei saa noin pitkää tuomiota demokratioissa.

Vaino ulottuu jo vanhojen historiallisten dokumenttien katselijoihin,jos ne käsittelee Stalinin vainoja. Näin kävi äskettäin Memorial järjestön tilaisuudessa.
Ei pelkästään historian tutkijat ole vaarassa, vaan historiaa uusitaan vastaamaan isänmaallista paatosta, unohtaen laaja- alainen näkemys, sopivasti painottaen edullisia näkökantoja, ja unohtaen epäedulliset tapahtumat, jolloin todellinen kuva saadaan hämärtymään. Koululaisille tehty uusin historiankirja täyttää tämän luonnehdinnan. Aiempi oli asiantuntijoiden mukaan moniulotteisempi, eikä sekään ollut kuin vuosituhannen vaihteessa tehty, mutta historiaa siellä kirjoitetaankin aina sen mukaan mikä on poliittinen ilmapiiri.

Varmaa on että Jurin maine tullaan vielä palauttamaan, ja hänen työnsä tullaan nostamaan arvoon joka sille kuuluu.
Vahinko ettei Juri ole silloin enään hengissä. Mutta näinhän se on aina naapurissa mennyt, että vasta kuolleet saavat sen kunnian joka heille kuuluu.

Olavi Paavolainen kirjoitti jatkosodassa itä-karjassa ollessaan,että täällä on kolmasvaltakunta läsnä!