Olen huolissani lapsenlapseni yksinäisyydestä. Vuosi sitten alkoi etäkoulu ja harrastukset loppuivat. Sen jälkeen yksinäisyys vaivata ja nyt tilanne on niin paha ettei hänestä ole menemään minnekään vaan on huoneessa yksinään päivittäin eikä puhu mitään.
Tuntuu pahalta kun nuorille ei ole mitään paikkaa minne mennä yksin vaikka näkemään muita.
Omaa nuoruuttani muistelen hyvällä, siihen aikaan oli koulubileitä jossa näki muitakin ihmisiä mutta nyt ei ole mitään.
Ihmisen kuuluisi nuorena saada olla samanikäisten kanssa, hymyillä ja jopa nauraa.
Tämä koskee samoin vanhempia ihmisiä. Itsekin välillä mietin koska olen nauranut, koska suren vanhempieni tilannetta samoin kuin lapsenlapseni tilannetta eikä itselläkään ole paljon viikolla puhe seuraa kun teen etätyötä.
Koronan tuomat rajoitteet ja ihmisten yksinäisyys
Anonyymi
0
<50
Vastaukset
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.774612- 1801867
- 1241570
- 1231100
- 351026
Miten minusta tuntuu että kaikki tietää sun tunteista mua kohtaan
Paitsi suoraan minä itse, vai mitä hlvettiä täällä tapahtuu ja miksi ihmiset susta kyselee minulta 🤔❤️161021- 78923
- 52866
Hyvää huomenta!
Mietin miten suhtaudut minuun, jos kerron tunteista. Voinko enää sen jälkeen olla samassa paikassa kanssasi, jos koet as78852- 4818