Karjalan Rintaman offensiiviin 21.6-11.8.44

"7. LäpimurtoTykistöD. (11.KevytTykistöPr, 9.Kaartin tykistöprikaati, 17.KevytTykistöPr, 25.KevytTykistöPr, 105. JäreäHaupitsiPr, 3. HeitinPr)"

Tuon tykistödivisioonan voisi analysoida (määrävahvuisena) :

11.KevytTykistöPr = 48 kpl 76 mm tykkiä
9.Kaartin tykistöpr= 84 kpl 122 mm
17.KevytTykistöPr = 48 kpl 76 mm tykkiä
25.KevytTykistöPr = 48 kpl 76 mm tykkiä
105. JäreäHaupitsiPr = 24 kpl 203 mm
3. HeitinPr = 108 kpl 120 mm heittimiä

252 tykkiä, 108 raskasta heitintä. Vastaa 22 suomalaista patteristoa ja 6 suomalaisen jv-divisioonan raskas heittimistö.

"1. KaAKTykPr, 149. , 633. , 1942.AKTykRykmentti, 905.VuorAKTykRykmentti, 1237.TykRykmentti, 989.HaupitsiTykRykmentti"

Riippuen mitä kalustoa käytössä nämä joukot olisivat voineet olla tämän vahvuisia....

1.KaAKTykPr........84 kpl 122 mm haupitseja
149. AKTykRykm...... 28 kpl 122 mm haupitseja
633.AKTykRykm.....28 kpl 122 mm haupitseja
1942.AKTykRykm...28 kpl 122 mm haupitseja
905.VuorAKTykR.....24 kpl 76 mm tykkejä
1237.TykR...................24 kpl 76 mm tykkejä
989.HaupitsiRykm...28 kpl 122 mm haupitseja

Jos olisi ollut tämä kalusto olisi tykkejä näissä ollut 242 kpl.

Kahdeksassa heitinrykmentissä kussakin, jos kalustona ollut 120 mm heittimet, on ollut 36 kpl 120 mm heitintä. Siis heitinrykmentti vastannut 6 Krh-komppaniaa (a 6 heitintä). Tällä laskelmalla 7.Armeijaa on tukenut 8 heitinrykmentillä peräti 288 kpl 120 mm heittimiä.

Raketinheitinrykmentissä on puolestaan ollut 12 yksikköä raketinheittimiä kussakin (kolmessa) . Kaartin raketinheitinprikaatissa ollut puolestaan 36 heitinyksikköä. Eli 7.Armeijaa oli tukenut 72 raketinheitinyksikköä (määrävahvuisena).

Näin ollen divisioonien oman tykistön ja heittimistön lisäksi 7.Armeijalla on ollut lähes 500 kenttätykkiä ja lähes 400 kpl 120 mm heittimiä sekä 72 raketinheitintä. Mikäli määrä vahvuisia.

11 divisioonan oma kenttätykistö on ollut noin 400 putkea ja heittimiä on vielä sitäkin suurempi määrä.

Puna-armeijan jv-divisioonalla taisi olla yleensä 12 kpl 122 mm haupitseja ja 24 kpl 76 mm kanuunoita divisioona tykistörykmentissä? Kenttätykistörykmenttien miesvahvuutta laskettiin radikaalisti ja niinpä eräissä jo runsaan 5 000 miehen divisioonien tykistörykmentissä saattoi olla enää 675 miestä.

Karjalan Rintamalla saattoi olla jo näitä 5 200-5 300 miehen divisioonia joiden kivääripataljoonien määrävahvuudetkin jäivät 285 mieheen ja komppanioissa oli vain 60 miestä. Kannaksella kahdessa Viipurinlahdella olleessa divisioonassa oli tuollaiset vahvuudet taistelujen aattona. Muut olivat 6500-6800 miehen divisioonia ja kaartin 3 divisioonan miesvahvuus oli keskim 7100 miestä.

Hyökkäyksen aloituksessa 7.Armeijan tykistön leuat iskivät tyhjää sillä suomalaiset olivat vetäytyneet kaikessa hiljaisuudessa yön aikana. Valkeasaaren toisintoa ei nähty. Kovimmat taistelut alkoivat myöhennin Syvärijoen takana ja PSS-linjalla. Hyökkäys Syvärillä alkoi 21.6 klo 7 ja tykistökeskityksessä kolmen ja puolen tunnin aikana 7.A tykistöaseet ml krh ampuivat 76 500 kranaattia.

7.Armeijaa vastaan taistelleella VI AK:lla (Blick, myöhemmin Martola) oli U-linjalla 20 1/3 patteristoa tykistöä. 7.A todennäköisesti käytti todennäköisesti tässä vaiheessa enää vain osaa tuosta divisioonien ja armeijakuntien ulkopuolista tykistöä. Läpimurtoyrityksessä oli kyllä raketinheittimiä.

Läpimurtotykistödivisioonista tuli GKO:n käsky 12.huhtikuuta 1944 yksikköjen koostumuksesta.

Kukin divisioonista käsitti yhden kevyen tykistöprikaatin (3 rykmenttiä x 24 kpl 76 mm tykkejä). Yhden haupitsiprikaatin (3 rykmenttiä x 20 kpl 122 haupitsia). 2 raskasta haupitsiprikaatia (kussakin 32 kpl 152 mm haupitsi). Yksi järeä haupitsiprikaati (24 kpl 203 mm haupitsi). Yksi krh-prikaati (3 rykmenttiä x 36 120 mm heitintä).

On siten lähinnä kyse miten yksiköitä on ehditty muuttaa. Vuoteen 1943 verrattuna tykki- tai heitinmäärät mitkä eivät muuttuneet olivat:

Raskas haupitsiprikaati: 32 kpl 152 mm haupitseja
Järeä haupitsiprikaati: 24 kpl 203 mm haupitseja
Krh-prikaati: 108 kpl 120 mm heittimiä

Muissa prikaateissa on eroavaisuuksia. Kevyestä tykistöprikaatista pudotettiin sodan lopulla yksi rykmentti pois ja tykkimäärä putosi 72:sta 48 76 mm tykkiin. Haupitsiprikaatin vahvuus 1944 on kysymysmerkki. Oliko siinä 84 vai 60 kpl 122 mm haupitseja. Joissakin opuksissa 1943-44 olisi ollut 84 kpl.

7 prikaatia sisältäneen läpi murto tykistödivisioonan miesvahvuus vuoden 1945 alussa oli 10 707. Näin ollen 6 prikaatin divisioonan vahvuus on voinut olla vajaat 9 500.

Puna-armeijan raketinheitinprikaati koostui kolmesta patteristosta joissa kussakin oli 12 yksikköä. Yhteensä siis 36 yksikköä.

Vuodenvaihteessa 1943-44 käyttöön otetun rynnättötykkirykmentin vahvuus oli 21 SU-76 tai SU-100 rynnäkkötykkejä ja miesvahvuus 318. Niissä oli tiedustelujoukkue ja konepistoolein varustettu komppania, luultavasti 60-80 miestä.

Vuoden 1944 alussa esitellyn mallin mukaisessa rynnäklötykkiprikaatissa taas oli esim 60 SU-76 ja 5 T-70 komentopanssaria ja 1 122 miestä. Siinä oli myös konepistoolein varustettu pataljoona (luultavasti n. 300 miestä) sekä It-kk-komppania.

"7. Armeija - Kenraaliluutnantti . A.N. Krutikov

4. AK (114, 272. D, 70. MeriJvPr. , 3.MerJvPr.), "

3. ja 70.MerijvPrikaati pelastivat 32.Armeijan Ilomantsissa pulaan jääneet divisioonat. Sitä ennen 70.MeriJvPrikaati oli tehnyt menestyksellisen maihinnousun Viteleen ja Tuuloksen välimaastoon ja näin vauhdittanut VI Armeijakunnan pakomatkaa kohti U-asemaa.