Käsite 'superfood' vilahtelee usein lehdissä ja netissä, näennäisuutisiin tai höpöjuttuihin sisääntarinoituna piilomainontana, myös m.m. käsitteet 'antioksidantti', 'terveyspommi' sekä 'oikea terveyspommi' kuuluvat samaan kastiin.
Mitä tarkalleen on superfood tai terveyspommi? Onko jokin raaka-aine/elintarvike superfoodia kaikille ihmisille, vauvosta vanhuksin ja murheilijoista järjenjättiläisiin? Superfood:ista on hyvä Wikipedia artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Superfood
Mielestäni raka-aine/elintarvike on "superfoodia" silloin kun se tarjoaa runsaasti tai laajalti suojaravintoaineita jotka ovat: Proteiinit, vitamiinit ja kivennäisaineet:
1) vapaasti ruokailevalle niin pieneen energiamäärään sidottuna ettei siitä aiheudu ruokailijan painon nousua.
2) laihduttajalle ja painonhallitsijalle mahdollisimman energiataloudellisesti niin pieneen energiamäärään sidottuna että laihtuminen/painonhallinta onnistuu suunnitellulla tavalla.
3) eliittimurheilijalle niin suureen energiamäärään sidottuna ettei eliittimurheilija laihdu.
Laihduttajien ja painonhallitsijoiden ja vapaasti ahmivien ja eliittimurheilijoiden "superfoodit" eivät siis ole samoja superfoodeja.
Tämä laihduttajan/painonhallitsijan ruokavalion holistinen optimointi on varsin kiintoisa pulma, kun lopputuloksien (aterioiden/ruokavalion) tulee lisäksi olla maultaan vähintäänkin siedettäviä, mutta mieluiten herkullisia.
Kun esimerkiksi tarkastellaan laihduttajalle tärkeitä, erittäin energiataloudellisia proteiinien lähteitä, kriteerillä että yli 90% elintarvikkeen tai raaka-aineen energiasta tulee proteiineista (ehdotankin tälle yksikköä pE%, sekä rasvalle fE% ja hiilihydraateille cE%) niin niitä ovat Fineli-74 mukaan:
- liivate (hmm)
- kananmunan valkuainen, keitetty
- hauki
- kuha
- hokikala, uunissa
- ahven
- veri
- tonnikala, vedessä, säilyke (vain vedessä, ei säilöntäöljyssä eikä tomaatissa)
- hummeri, keitetty
- lipeäkala
- turska, uunissa tai keitetty
- rapu, keitetty
Y.o. erittäin energiataloudellisilla proteiinien superlähteillä on silti paljon eroja suojaravintoaineiden osalla:
- tonnikala, vedessä: on lisäksi hyvä niasiiniekvivalentti, B3, B12, seleeni -lähde.
- rapu, keitetty: on lisäksi hyvä B6, B12, rauta, jodi, seleeni -lähde. Ja kohtuullinen rauta -lähde.
- kuha: on lisäksi hyvä B12, D -lähde. Ja kohtuullinen seleeni -lähde.
- hauki: on lisäksi hyvä B12 -lähde. Ja kohtuullinen fosfori, seleeni -lähde.
- ahven: on lisäksi erinomainen D -lähde, hyvä B12 -lähde. Ja kohtuullinen fosfori -lähde.
- turska, keitetty, suolaton: on lisäksi hyvä D, jodi -lähde. Ja kohtuullinen B12, seleeni -lähde.
- lipeäkala: on lisäksi hyvä D, jodi -lähde. Ja kohtuullinen B12, seleeni -lähde.
- kananmunan valkuainen, keitetty: on lisäksi hyvä kromi -lähde.
- hummeri, keitetty: on lisäksi hyvä kupari, seleeni -lähde. Ja kohtuullinen B12 -lähde.
- veri: on lisäksi erinomainen rauta -lähde.
- hokikala, uunissa: on lisäksi hyvä molybdeeni -lähde. Ja kohtuullinen seleeni -lähde.
Erityistä huomiota kiinnittää Fineli-74 listaama keitetyn kananmunan valkuaisen (keltuainen lemmikille tai rokeen) kromin määrä, joka on 20.2 µg/100g, sillä muut lähteet ilmoittavat huomattavasti pienempiä määriä. Kromia on varsin hankalaa saada ravinnosta, esim. aprikoosia pitäisi syödä 133 kCal/vrk (250 g/vrk), tuoretta ananasta pitäisi aikuisen syödä noin 152 kCal/vrk (273 g/vrk), tai sinisimpukka, vedessä, säilykettä 174 kCal/vrk (214 g/vrk) verran. Kromin USA suositus: https://ods.od.nih.gov/factsheets/Chromium-HealthProfessional/ puutosoireet ja vaikutukset terveyteen kannattaa lukaista.
Muita terveydenedistelymohniä, eli helppoheikkien terveyspelottelua, ovat muun muassa "kuidut" ja "välttämättömät rasvahapot" eli omega yms -möhnät. On fakta että ihmisen elimistö tarvitsee niitä, hieman. Mutta samalla tavalla kuin elimistö saa riittävän/oikean (ja joskus liiallisen) määrän välttämättä tarvitsemaamme happea, koska hengitämme, niin elimistö saa _automaattisesti_ e.m. möhniä terveellisesti/monipuolisesti koostetun ruokavalion ohessa, usein liikaakin, joka öljyjen/rasvojen/rasvahappojen osalla äärimmäisen herkästi aiheuttaa painon nousua.
Mitä tarkalleen on superfood tai terveyspommi? Onko jokin raaka-aine/elintarvike superfoodia kaikille ihmisille, vauvosta vanhuksin ja murheilijoista järjenjättiläisiin? Superfood:ista on hyvä Wikipedia artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Superfood
Mielestäni raka-aine/elintarvike on "superfoodia" silloin kun se tarjoaa runsaasti tai laajalti suojaravintoaineita jotka ovat: Proteiinit, vitamiinit ja kivennäisaineet:
1) vapaasti ruokailevalle niin pieneen energiamäärään sidottuna ettei siitä aiheudu ruokailijan painon nousua.
2) laihduttajalle ja painonhallitsijalle mahdollisimman energiataloudellisesti niin pieneen energiamäärään sidottuna että laihtuminen/painonhallinta onnistuu suunnitellulla tavalla.
3) eliittimurheilijalle niin suureen energiamäärään sidottuna ettei eliittimurheilija laihdu.
Laihduttajien ja painonhallitsijoiden ja vapaasti ahmivien ja eliittimurheilijoiden "superfoodit" eivät siis ole samoja superfoodeja.
Tämä laihduttajan/painonhallitsijan ruokavalion holistinen optimointi on varsin kiintoisa pulma, kun lopputuloksien (aterioiden/ruokavalion) tulee lisäksi olla maultaan vähintäänkin siedettäviä, mutta mieluiten herkullisia.
Kun esimerkiksi tarkastellaan laihduttajalle tärkeitä, erittäin energiataloudellisia proteiinien lähteitä, kriteerillä että yli 90% elintarvikkeen tai raaka-aineen energiasta tulee proteiineista (ehdotankin tälle yksikköä pE%, sekä rasvalle fE% ja hiilihydraateille cE%) niin niitä ovat Fineli-74 mukaan:
- liivate (hmm)
- kananmunan valkuainen, keitetty
- hauki
- kuha
- hokikala, uunissa
- ahven
- veri
- tonnikala, vedessä, säilyke (vain vedessä, ei säilöntäöljyssä eikä tomaatissa)
- hummeri, keitetty
- lipeäkala
- turska, uunissa tai keitetty
- rapu, keitetty
Y.o. erittäin energiataloudellisilla proteiinien superlähteillä on silti paljon eroja suojaravintoaineiden osalla:
- tonnikala, vedessä: on lisäksi hyvä niasiiniekvivalentti, B3, B12, seleeni -lähde.
- rapu, keitetty: on lisäksi hyvä B6, B12, rauta, jodi, seleeni -lähde. Ja kohtuullinen rauta -lähde.
- kuha: on lisäksi hyvä B12, D -lähde. Ja kohtuullinen seleeni -lähde.
- hauki: on lisäksi hyvä B12 -lähde. Ja kohtuullinen fosfori, seleeni -lähde.
- ahven: on lisäksi erinomainen D -lähde, hyvä B12 -lähde. Ja kohtuullinen fosfori -lähde.
- turska, keitetty, suolaton: on lisäksi hyvä D, jodi -lähde. Ja kohtuullinen B12, seleeni -lähde.
- lipeäkala: on lisäksi hyvä D, jodi -lähde. Ja kohtuullinen B12, seleeni -lähde.
- kananmunan valkuainen, keitetty: on lisäksi hyvä kromi -lähde.
- hummeri, keitetty: on lisäksi hyvä kupari, seleeni -lähde. Ja kohtuullinen B12 -lähde.
- veri: on lisäksi erinomainen rauta -lähde.
- hokikala, uunissa: on lisäksi hyvä molybdeeni -lähde. Ja kohtuullinen seleeni -lähde.
Erityistä huomiota kiinnittää Fineli-74 listaama keitetyn kananmunan valkuaisen (keltuainen lemmikille tai rokeen) kromin määrä, joka on 20.2 µg/100g, sillä muut lähteet ilmoittavat huomattavasti pienempiä määriä. Kromia on varsin hankalaa saada ravinnosta, esim. aprikoosia pitäisi syödä 133 kCal/vrk (250 g/vrk), tuoretta ananasta pitäisi aikuisen syödä noin 152 kCal/vrk (273 g/vrk), tai sinisimpukka, vedessä, säilykettä 174 kCal/vrk (214 g/vrk) verran. Kromin USA suositus: https://ods.od.nih.gov/factsheets/Chromium-HealthProfessional/ puutosoireet ja vaikutukset terveyteen kannattaa lukaista.
Muita terveydenedistelymohniä, eli helppoheikkien terveyspelottelua, ovat muun muassa "kuidut" ja "välttämättömät rasvahapot" eli omega yms -möhnät. On fakta että ihmisen elimistö tarvitsee niitä, hieman. Mutta samalla tavalla kuin elimistö saa riittävän/oikean (ja joskus liiallisen) määrän välttämättä tarvitsemaamme happea, koska hengitämme, niin elimistö saa _automaattisesti_ e.m. möhniä terveellisesti/monipuolisesti koostetun ruokavalion ohessa, usein liikaakin, joka öljyjen/rasvojen/rasvahappojen osalla äärimmäisen herkästi aiheuttaa painon nousua.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mitä enemmän kuitua sen parempi. Tosin kannattaa huomioida myös oman vatsan sietokyky.
"Mitä enemmän kuitua sen parempi. Tosin kannattaa huomioida myös oman vatsan sietokyky."
Mitä enemmän vettä sitä paremmin tulipalo sammuu. Kannattaak
kuitenkin huomioda jos se on sammunut jo viikko sitten.
Kerran näin ohjelman, jossa sokeriruo'osta eristettiin sokeria. Valtavan kokoisesta pätkästä saatiin aikaiseksi kourallinen sokeria. Kääntäen voisi ajatella, että sokeriruo'on syömisestä siltään ei olisi ollut paljoa haittaa. Kukaan ei pystyisi syömään sitä niin paljon, että saisi siitä yhtä paljon lisättyä sokeria kuin mitä nykyinen perusruoka sisältää.
Eli nykyinen ruokavalio perustuu pitkälle sille, että kaikki kuitupitoiset ainesosat on poistettu. Jauhot ovat valkoisia. Perunat ja kaikki muutkin vihannekset ja hedelmät kuorittuja. Marjat juodaan mehuina. Lisäksi kaikkeen mahdolliseen lisätään sokeria, joten tuoteselosteiden kanssa saa olla tarkkana.
Jos ihminen söisi kasveja kuten eläimet, niin kuitua saisi tarpeeksi ja kuitu myös hidastaisi hiilihydraattien verensokeria nostavaa vaikutusta. Eli kuituja kannattaa pyrkiä syömään. Lisäksi yleensä kasvien ravintoainepitoisimmat osat ovat kuoren lähellä, eli kuorimalla heitämme ravinteita hukkaan.
Kuidut jaetaan yleensä kahteen ryhmään, veteeen liukeneviin ja veteen liukenemattomiin. Kumpaakin saadaan automaattisesti, terveeellisestä eli vaihtelevasti koostetusta ruokavaliosta, jopa energiarajoitetusta ruokavaliosta. Kuidut eivät ole suojaravintoaineita, niiden määrä ei korreloi minkään sairauden kanssa. Kuidit ovat vain terveydenedistelykaupustelijoiden ja helppoheikkien myynninedistelymöhniä.
Sekavaa+haittahöpötystä.+Sokeri+ei+ole+huono+elintarvike,+se+on+energianlähde,+nykyisessä+ruokavaliossa+liikaa+lisättyä+öljyä/rasvaa.+
Ole hiljaa ellet ymmärrä asiaa eli ota moposi ja aja kioskille.
Mitä helppoheikit toitottavat kanannahoista?
Ei ole kukaan toitottanut kanannahoista kai koskaan (siis muut kuin koulukiusaajat).
Vastaan, että erään helppoheikin toitotusten mukaan kanannahat ovat terveellisempiä, parempia ja laihduttavampia kuin yksikään kasvi- tai kalaperäinen öljy, joita käytetään lampuissa ja lentokoneissa. Toitottavan helppoheikin mukaan yhdessäkään lampussa tai lentokoneessa ei käytetä kana- tai kaaliöljyä (engl. chicken or cabbage oil) polttoaineena.
Kanan nahkojen rasva on siis kaikin puolin parempaa kuin oliivi,- rypsi-, camelina-, saksanpähkinä-, avokado- tai vaikkapa lohiöljy. Näin siis helppoheikki psykomussutti ihan lähihistoriassa ja tuskinpa mielipide on mihinkään muuttunut.
Todellisuudessa - toitotamatta - kanannahoilla on kaksi hyvää puolta: mahdollinen korkea K2-vitamiinipitoisuus ja nautaan verrattuna vähäinen tyydyttyneen rasvan määrä.
Kana on kokonaisuutena hyvä vähärasvainen lihaproteiini ja kohtuullinen vitamiinien lähde.