Lawrens kirjoitti romaanin Lady Chatterleyn rakastaja jo 20-luvun lopulla jolloin se heti julistettiin Englannissa säädyttömäksi ja kiellettiin, mutta vielä 1960 käytiin myrskyisä oikeudenkäynti, kun Penguin-kustantamo pyrki sen julkaisuun saksimattomana.
Toki kaikissa maissa kirja ei ollut kielletty ja sitä sai jo kanaalin takana. Kuohuvan oikeudenkäynnin jälkeen jury yksimielisesti totesi kirjan sallituksi. Teeveestä tuli juuri ohjelma kirjailijan elämästä ja oikeudenkäynnistä kauan hänen kuolemansa jälkeen.
<<Kirjassa Sir Clifford Chatterley asettuu sodassa halvaantuneena sukutilalleen Keski-Englantiin. Hänen vaimonsa Constance Chatterley kyllästyy laskelmoivaan ja kylmään mieheensä ja hankkii itselleen rakastajaksi karskin riistanvartija Mellorsin.<<
<<D. H. Lawrence vihasi maailman valloittanutta teollista konekulttuuria ja arvosti sen sijaan luontoa ja luonnonmukaista elämää. Niinpä hän teki Lady Chatterleyn halvaantuneesta kartanonherrasta syvästi inhoamansa liikemiehen ja kaivoksen omistajan ja sen sijaan valitsi naisellisen Connien ja miehekkään riistanvartija Mellorsin lemmenhetkien tapahtumapaikaksi kukkia tulvivan metsän.<<
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lady_Chatterleyn_rakastaja
Lawrewnsin aikana ei ollut vielä feminismiä, vaan vain tasa-arvoa ajava naisliike, mutta vuosia myöhemmin kirja joutui feministien hampaisiin. Amerikassa laskeskeltiin, kuinka monta kertaa penis mainittiin kirjassa ja tultiin siihen tulokseen, että kirja oli kirjoitettu sovinistisikamaisesta näkökulmasta naisia alistavana.
Juuri tämän välttämiseksi kirjailija oli pyytänyt vaimoaan kuvaamaan seksikohtaukset, jotta ne olisivat nimenomaan naisen näkökulmasta eikä aristokraattimiesten. Niinpä kohtaukset olivat täynnä lämpöä ja yhteensulautumista, jota miehet huonosti osasivat kirjoittaa.
Haastateltu kirjallisuudentutkija, nainen, sanoo ettei ole koskaan mistään lukenut niin hyvää kuvausta NAISEN orgasmista.
Tässä on juuri feministien vamma, joka erottaa heidät muista naisista. Hellyys, lämpö, ystävällisyys ja loputon rakkaus on heille ilmeisesti puuttuvien aivohermoratojen takia mahdoton. Ja varaosia ei ole. Mutta juuri tämän kuvaamiseen Lawrens pyrki.
Toinen kummallinen piirre feministien ajattelussa on monin pakoin tälläkin palstalla esille tullut usko, että miehet ovat läpeensä ihastuneet omiin sukupuolielimiinsä naisten elimien sijasta. Tällainen kuvitelma ei ole biologian, vaan pahoin vääristyneen ideologian mukaista.
Normaalit naiset ajavat täydellistä tasa-arvoa, mutta eivät he aja feministien ideologisia harhoja. Heillä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Ei liene ihme, että feministit ovat pahnan pohjimmaisina parinvalinnassa, kaukana tavallisista suloisista ja älykkäistä naisista.
Toki kaikissa maissa kirja ei ollut kielletty ja sitä sai jo kanaalin takana. Kuohuvan oikeudenkäynnin jälkeen jury yksimielisesti totesi kirjan sallituksi. Teeveestä tuli juuri ohjelma kirjailijan elämästä ja oikeudenkäynnistä kauan hänen kuolemansa jälkeen.
<<Kirjassa Sir Clifford Chatterley asettuu sodassa halvaantuneena sukutilalleen Keski-Englantiin. Hänen vaimonsa Constance Chatterley kyllästyy laskelmoivaan ja kylmään mieheensä ja hankkii itselleen rakastajaksi karskin riistanvartija Mellorsin.<<
<<D. H. Lawrence vihasi maailman valloittanutta teollista konekulttuuria ja arvosti sen sijaan luontoa ja luonnonmukaista elämää. Niinpä hän teki Lady Chatterleyn halvaantuneesta kartanonherrasta syvästi inhoamansa liikemiehen ja kaivoksen omistajan ja sen sijaan valitsi naisellisen Connien ja miehekkään riistanvartija Mellorsin lemmenhetkien tapahtumapaikaksi kukkia tulvivan metsän.<<
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lady_Chatterleyn_rakastaja
Lawrewnsin aikana ei ollut vielä feminismiä, vaan vain tasa-arvoa ajava naisliike, mutta vuosia myöhemmin kirja joutui feministien hampaisiin. Amerikassa laskeskeltiin, kuinka monta kertaa penis mainittiin kirjassa ja tultiin siihen tulokseen, että kirja oli kirjoitettu sovinistisikamaisesta näkökulmasta naisia alistavana.
Juuri tämän välttämiseksi kirjailija oli pyytänyt vaimoaan kuvaamaan seksikohtaukset, jotta ne olisivat nimenomaan naisen näkökulmasta eikä aristokraattimiesten. Niinpä kohtaukset olivat täynnä lämpöä ja yhteensulautumista, jota miehet huonosti osasivat kirjoittaa.
Haastateltu kirjallisuudentutkija, nainen, sanoo ettei ole koskaan mistään lukenut niin hyvää kuvausta NAISEN orgasmista.
Tässä on juuri feministien vamma, joka erottaa heidät muista naisista. Hellyys, lämpö, ystävällisyys ja loputon rakkaus on heille ilmeisesti puuttuvien aivohermoratojen takia mahdoton. Ja varaosia ei ole. Mutta juuri tämän kuvaamiseen Lawrens pyrki.
Toinen kummallinen piirre feministien ajattelussa on monin pakoin tälläkin palstalla esille tullut usko, että miehet ovat läpeensä ihastuneet omiin sukupuolielimiinsä naisten elimien sijasta. Tällainen kuvitelma ei ole biologian, vaan pahoin vääristyneen ideologian mukaista.
Normaalit naiset ajavat täydellistä tasa-arvoa, mutta eivät he aja feministien ideologisia harhoja. Heillä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Ei liene ihme, että feministit ovat pahnan pohjimmaisina parinvalinnassa, kaukana tavallisista suloisista ja älykkäistä naisista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Multa löytyy tuo kyseinen D.H Lawrencen kirja kirjahyllystä ja oon lukenutkin sitä (en tosin loppuun). Siinä on joitain tosi hienoja luontokuvauksia.
Minäkin olen lukenut jopa moneen kertaan ja nähnyt kolme elokuvaversiota. Luontokuvaukset ovat hyviä, mutta kuulostaa suorastaan saarnaamiselta, kun Lawrens puhuu teollistumista vastaan, ihan kuin nykyisissä luontodokumenteissa ainainen narina luonnon tuhoutumisesta.