Minulla on sellainen tilanne itselläni että olen työpaikka kiusattu, mutta minun kiusaajani ei ole yksi henkilö vaan siihen rinkiin kuuluu kymmeniä henkilöitä.
Mitään fyysistä väkivaltaa en ole joutunut kokemaan, vaan lähinnä ilveilyä ja naureskelua.
Ja kysyisinkin teiltä jotka tiedätte asiasta että miten minun piäisi toimia että saan tuo loppumaan?
En ole puhunut asiasta kenenkään kanssa, ja tiedän että asia on vaikea näytää toteen. Minun sanani vastaan ne kymmenet muut, ei hyvältä näytä.
Ohjeissa sanotaan että tulisi ensin selvästi ilmoittaa kiusaajalle että en hyväksy hänen toimintaansa, mutta kannattaisiko minun kuitenkin ensin mennä suoraan juttelemaan työsuojeluihmisen kanssa?
Jotenkin tuntuu vastenmieliseltä ajatus että joutuisi suunnilleen joka toiselle vastaan tulijalle sanoa että: en hyväksy hänen käytöstään.
Täytyy vain ihmetellä sitä miten moni ihminen lähtee kiusaamaan toista ihmistä vain sen takia että joku kertoo tästä ihmisestä juttuja minkä paikansa pitävyyttä ei ole millään tavalla todistettu.
Tämä on ollut minulle helvetin raskas kokemus, ja toivon voimia jokaiselle joka on joutunut kokemaan vastavaa.
Mitään fyysistä väkivaltaa en ole joutunut kokemaan, vaan lähinnä ilveilyä ja naureskelua.
Ja kysyisinkin teiltä jotka tiedätte asiasta että miten minun piäisi toimia että saan tuo loppumaan?
En ole puhunut asiasta kenenkään kanssa, ja tiedän että asia on vaikea näytää toteen. Minun sanani vastaan ne kymmenet muut, ei hyvältä näytä.
Ohjeissa sanotaan että tulisi ensin selvästi ilmoittaa kiusaajalle että en hyväksy hänen toimintaansa, mutta kannattaisiko minun kuitenkin ensin mennä suoraan juttelemaan työsuojeluihmisen kanssa?
Jotenkin tuntuu vastenmieliseltä ajatus että joutuisi suunnilleen joka toiselle vastaan tulijalle sanoa että: en hyväksy hänen käytöstään.
Täytyy vain ihmetellä sitä miten moni ihminen lähtee kiusaamaan toista ihmistä vain sen takia että joku kertoo tästä ihmisestä juttuja minkä paikansa pitävyyttä ei ole millään tavalla todistettu.
Tämä on ollut minulle helvetin raskas kokemus, ja toivon voimia jokaiselle joka on joutunut kokemaan vastavaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voi kuule. Et ole ainoa. Itse taannoin jouduin suunnattomasti kärsimään tahallisesta työn teon häirinnästä kuten esimerkiksi työtoverien nenän edessä paskomisesta eli piereskelystä.
Jotkut työtoverini pitivät pierukilpailuja siitä kuka saa väkevimmät hajut ilmoille. Sitten vaan ilmapistoolit käyttöön hajuja hajoittamaan ja makeat naurut päälle.
Kun aikanaan koetin asiallisesti ilmoittaa, ettei tuollainen käytös sovi yhteistyön kuvioihin, niin kuinka ollakaan minä sain leiman otsaan.
Minulle ryhdyttiinkin nauramaan, minusta tehtiin tosikko. En muka ymmärrä huumoria.
Yllätys oli siinä, että minusta tehtiinkin se kiusaaja ja ainainen valittaja.
Siis pitää sietää kaikki työteon häirinnät ja epäoikeudenmukaisuudet.
Se paskominen kuulema kuuluu sen työyhteisön kulttuuriin, mutta yleiseen sivistystasoon se ei kuulu. En minä halua nuuskia kenenkään kananmuna-ja muita pieruja joka päivä.
Minua ryhdyttiin nimittelemään ja vähättelemään oikein joukkohengen voimin ja erään osaston luottamusmiesten toimesta.
Joku tuli jopa suoraan sanomaan että olen vittumainen mies, jne. Ihan ulkopuoliset tulivat näin ilmoittamaan.
Minusta työperäisestä ahkerasta työntekijästä tuli raakki, työkyvytön. Jäjellä ovat ikävät muistot ja leima otsassa lopun ikäni.
Parempi on, että ilmoitat suoraan työsuojelupiirille, mutta nekin ovat melkoisen avuttomia toimijoita.
Turhia valtion byrokaraatteja, jotka eivät voi tai halua tehdä mitään ainakaan henkisen työsuojelun saralla.
Työpaikalla ei ole suotavaa ilmoittaa ja puhua mitään kenellekään, koeta vain kestää ja kärsiä. Jos jollekin valitat, niin sinusta tehdäänkin se kiusaaja.
Minun kahdalla osaporukka kävi kiusattuun kuin hyeenalauma saaliin kimppuun. Henkeä ne eivät saaneet, mutta syvästi verille revittynä ja haavoitettuna jatkan tätä maallista matkaa.
Kiusaamista vastaan.
Asia halutaan mielummin pois näkyvistä ja julkisuudesta, ettei tarvitsisi myöntää sen olemassaoloa.
Työnantajan, työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen, työterveyshuollon, työsuojelupiirin pitäisi puuttua asiaan, mutta usein tilanne on se, että kiusaamisesta ilmoittanut joutuu leimatuksi näiden kaikkien toimesta, kiusaajan toiminnan lisäksi.
Monet irtisanoutuvat, kun eivät jaksa, toiset joutuvat pitkille sairaslomille ja työnantajan irtisanomaksi, jollain keksityllä perusteella, jotkut tekevät jopa itsemurhan päästäkseen kiusaamisesta.
Mutta asiasta ei puhuta julkisuudessa, koska se halutaan piilottaa ja olla kuin mitään ongelmaa ei olisikaan.
Elämme siis "hyvinvointi yhteiskunnassa" jossa oikeasti voidaan pahoin, eikä asialle tehdä mitään.
Olisin kyllä valmis selvittämään asian eduskunnan oikeusasiamiestä/oikeuskansleria myöten. Helvetti jos siitä ei ole minulle mitään hyötyä tulee ainakin asiasta jonkilainen tieto ylös päin.
Minusta on riittävästi puhuttu paskaa selän takana.
Kaikkein parasta jutussa on se että nämä juttujen liikkeelle paniat ovat minun edellisessä työpaikkassa olevia ihmisiä. Että pitkä on kiusaajien käsi ja ilkeä mieli kun pitää koittaa tuhota toisen maine vaikka se olisi viimeinen teko.