Olen ollut nyt reilu pari vuotta erään naisen kanssa yhdessä. Periaatteessa kaikki on hyvin, mutta silti mua epäilyttää, naisen tietty käytös/persoona. Ollaan siis kolmekymppisiä, ja tavattiin netissä. Koin kyllä alussa ihastumisen tunteen, mutta en nähnyt että naisella olisi ollut vastaavia tunteita, tai mitään tunteita. Heitinkin alkuhuumassa pyyhkeen kehään, ja sanoin ettei tästä taida tulla mitään, enkä viestitellyt pariin päivään. Lopulta nainen otti yhteyttä, että aletaaks olee, ja siitä se suhde sitten kuitenkin alkoi.
Naisella on myös jokin isäsyndrooma, eli hän sanoi joskus ettei isänsä ole koskaan sanonut häntä nätiksi, tai kehunut muutenkaan, eikä hän koe itseään kauniiksi. Isänsä on hauska, mutta vähättelee rivien välistä, ja on välillä ivallinen, vaikka nauraakin samalla. Äitinsä on taas sellainen jyrä, joka on johtaja kodissaan, määräilee kaikkia, ja huutaa sekä valittaa jatkuvasti, ja marttyyrimaisesti siivoaa itku kurkussa muiden sotkuja.
Nainen on puhelias ja iloisen oloinen, hänellä on paljon ystäviä ja tuttuja, ja hän on hyvä verkostoitumaan ja solmimaan uusia tuttavuuksia. Hän on aktiivinen ja ei osaa olla paikallaan, vaan menee pää kolmantena jalkana joka paikkaan. Hän on tietyllä tapaa poikamainen käytökseltään. Hän muistaa myös vuosien takaa kaikki loukkaukset, mitä tietyt henkilöt ovat sanoneet, ja pitää vihaa tiettyihin ihmisiin.
Tunne-elämältään hän on taas hyvin pidättyväinen. Hän ei pysty puhua syvemmistä tunteista, eikä rakkaudesta lainkaan. Hän on sanonut ettei semmoinen ole hänen juttunsa. Häntä ärsyttää hempeily ja läheisyys. Hän haluaisi enemmänkin tehdä kaikenlaista yhdessä, ja mieluiten jotain aivan uutta ja extriimiä. Toki tykkään itsekin tehdä yhdessä, mutta tarvin myös läheisyyttä, ja siitä taas nainen ei perusta lainkaan.
Toki välillä hän antaa miellyttääkseen läheisyyttä, mutta on jäykkä, sen vain aistii jotenkin. Ja kun samalla tietää, että häntä ahdistaa ja ärsyttää. Hän on myös sellainen häpeilemätön luonne, voi sanoa porukassa yhtäkkiä jotain sellaista, että kaikki menee hiljaiseksi. Siis jotain epäkorrektia. Hän on ryhmätilanteissa usein varsin puhelias, ja hän saa helposti kavereita muutenkin.
Joskus hän arvostelee ja haukkuu minulle tiettyjä tuttaviaan, aika rumastikin. Sitten hän tapaa sanoa lähemmistä tuttavistaan ja sukulaisistaan, esim siskostaan, että "mua niin ärsyttää kun se henkilö on semmoinen ja tämmöinen". Häntä ärsyttää aika monen henkilön luonteet ja tekemiset. Silti hän hymyilee heille ja puhuu mukavia, ja selän takana haukkuu. Välillä tuntuu, että mahtaako hän haukkua minuakin jollekin, selkäni takana.
Hän on myös joskus leuhkinut, että hän ja kaverinsa joskus lukiossa olivat koulukiusaajia, ja kiusasivat erästä tyttöä. Sitten hänellä oli myös lukioikäisenä suhde johonkin poikaan, mutta omien sanojensa mukaan vain hetken hyväksikäytti tätä, että sai kivan hovikuskin, ja myöhemmin dumppasi tämän urpon, eikä tiedä edes miksi, mutta näin nyt vain kävi. Tavallaan hän vaikuttaa hyvin tunnekylmältä ja pelurilta, vaikka onkin iloinen ja puhelias sekä näennäisen ystävällinen.
Ystävällisyydestä huolimatta, hän välillä ns piilovit*uilee, eli heittää semmoisia pieniä vihjaavia loukkauksia, joihin ei voi oikein vastata järkevästi, ilman että osoittaisi loukkaantuneensa. Minua on joskus koulussa kiusattu suusanallisesti, ja tietyllä tapaa joissain tilanteissa tulee samat fiilikset, tuon naisen kanssa. Hän tekee kiusaamisen kuitenkin niin taitavasti, ettei siihen voi vastata järkevästi takaisin. Hän myös välillä kohtelee minua kuin ilmaa ja sivuuttaa minut tuosta vaan, jos hänellä on yhtäkkiä parempaa tekemistä. Sitten hän saattaa myöhemmin ihmetellä, miksi näytän loukkaantuneelta.
Tuntuu välillä, että hän pelaa kanssani jotain ihme peliä. Tekee ohareita, sivuuttaa sovitut asiat, ja sitten myöhemmin ihmettelee, miksi olen allapäin. Esim hän oli ostanut liput eräälle keikalle, jonne hän pyysi minut mukaan, ja olin innoissani. Lopulta samana päivänä, hän ilmoittikin, että meneekin kaverinsa kanssa, mutta ei pahoitellut asiaa mitenkään. En tehnyt asiasta sen suurempaa numeroa, vaikka kyllä tuollaisesta nyt moni loukkaantuisi. Kehtasi vielä seuraavana aamuna kysyä, "no, oliko sulla kiva ilta, näitkö ketään kavereitas edes, ethän vain oo suuttunut?" Tuohon jos vastaa, että joo oon suuttunut, niin hän ihmettelee että miksi suutut noin pienestä ja mikset mennyt omien kavereides kanssa. Jos sitten taas sanoo että ei, en suuttunut, niin hän jotenkin pettyy, ja sanoo että vähäks tylsää, ootko ees tehnyt mitään järkevää tai nähny kavereitas.
Eli summa summarum. Mihin kategoriaan tämän naisen luokittelette, onko hän vaan ns "vaikea ihminen"? Häntä ärsyttää moni asia, yleensä muissa kuin itsessään. Hän ei pidä läheisyydestä eikä seksistä. On sosiaalinen, iloinen ja puhelias. Haukkuu selän takana. Leuhkii toisinaan. Pitää vihaa joihinkin. Arvostelee helposti muita. Ulkokuori empaattinen, sisus kylmää jäätä.
Mietin että dumppaako hän minutkin, kun ei enää tarvi
Naisella on myös jokin isäsyndrooma, eli hän sanoi joskus ettei isänsä ole koskaan sanonut häntä nätiksi, tai kehunut muutenkaan, eikä hän koe itseään kauniiksi. Isänsä on hauska, mutta vähättelee rivien välistä, ja on välillä ivallinen, vaikka nauraakin samalla. Äitinsä on taas sellainen jyrä, joka on johtaja kodissaan, määräilee kaikkia, ja huutaa sekä valittaa jatkuvasti, ja marttyyrimaisesti siivoaa itku kurkussa muiden sotkuja.
Nainen on puhelias ja iloisen oloinen, hänellä on paljon ystäviä ja tuttuja, ja hän on hyvä verkostoitumaan ja solmimaan uusia tuttavuuksia. Hän on aktiivinen ja ei osaa olla paikallaan, vaan menee pää kolmantena jalkana joka paikkaan. Hän on tietyllä tapaa poikamainen käytökseltään. Hän muistaa myös vuosien takaa kaikki loukkaukset, mitä tietyt henkilöt ovat sanoneet, ja pitää vihaa tiettyihin ihmisiin.
Tunne-elämältään hän on taas hyvin pidättyväinen. Hän ei pysty puhua syvemmistä tunteista, eikä rakkaudesta lainkaan. Hän on sanonut ettei semmoinen ole hänen juttunsa. Häntä ärsyttää hempeily ja läheisyys. Hän haluaisi enemmänkin tehdä kaikenlaista yhdessä, ja mieluiten jotain aivan uutta ja extriimiä. Toki tykkään itsekin tehdä yhdessä, mutta tarvin myös läheisyyttä, ja siitä taas nainen ei perusta lainkaan.
Toki välillä hän antaa miellyttääkseen läheisyyttä, mutta on jäykkä, sen vain aistii jotenkin. Ja kun samalla tietää, että häntä ahdistaa ja ärsyttää. Hän on myös sellainen häpeilemätön luonne, voi sanoa porukassa yhtäkkiä jotain sellaista, että kaikki menee hiljaiseksi. Siis jotain epäkorrektia. Hän on ryhmätilanteissa usein varsin puhelias, ja hän saa helposti kavereita muutenkin.
Joskus hän arvostelee ja haukkuu minulle tiettyjä tuttaviaan, aika rumastikin. Sitten hän tapaa sanoa lähemmistä tuttavistaan ja sukulaisistaan, esim siskostaan, että "mua niin ärsyttää kun se henkilö on semmoinen ja tämmöinen". Häntä ärsyttää aika monen henkilön luonteet ja tekemiset. Silti hän hymyilee heille ja puhuu mukavia, ja selän takana haukkuu. Välillä tuntuu, että mahtaako hän haukkua minuakin jollekin, selkäni takana.
Hän on myös joskus leuhkinut, että hän ja kaverinsa joskus lukiossa olivat koulukiusaajia, ja kiusasivat erästä tyttöä. Sitten hänellä oli myös lukioikäisenä suhde johonkin poikaan, mutta omien sanojensa mukaan vain hetken hyväksikäytti tätä, että sai kivan hovikuskin, ja myöhemmin dumppasi tämän urpon, eikä tiedä edes miksi, mutta näin nyt vain kävi. Tavallaan hän vaikuttaa hyvin tunnekylmältä ja pelurilta, vaikka onkin iloinen ja puhelias sekä näennäisen ystävällinen.
Ystävällisyydestä huolimatta, hän välillä ns piilovit*uilee, eli heittää semmoisia pieniä vihjaavia loukkauksia, joihin ei voi oikein vastata järkevästi, ilman että osoittaisi loukkaantuneensa. Minua on joskus koulussa kiusattu suusanallisesti, ja tietyllä tapaa joissain tilanteissa tulee samat fiilikset, tuon naisen kanssa. Hän tekee kiusaamisen kuitenkin niin taitavasti, ettei siihen voi vastata järkevästi takaisin. Hän myös välillä kohtelee minua kuin ilmaa ja sivuuttaa minut tuosta vaan, jos hänellä on yhtäkkiä parempaa tekemistä. Sitten hän saattaa myöhemmin ihmetellä, miksi näytän loukkaantuneelta.
Tuntuu välillä, että hän pelaa kanssani jotain ihme peliä. Tekee ohareita, sivuuttaa sovitut asiat, ja sitten myöhemmin ihmettelee, miksi olen allapäin. Esim hän oli ostanut liput eräälle keikalle, jonne hän pyysi minut mukaan, ja olin innoissani. Lopulta samana päivänä, hän ilmoittikin, että meneekin kaverinsa kanssa, mutta ei pahoitellut asiaa mitenkään. En tehnyt asiasta sen suurempaa numeroa, vaikka kyllä tuollaisesta nyt moni loukkaantuisi. Kehtasi vielä seuraavana aamuna kysyä, "no, oliko sulla kiva ilta, näitkö ketään kavereitas edes, ethän vain oo suuttunut?" Tuohon jos vastaa, että joo oon suuttunut, niin hän ihmettelee että miksi suutut noin pienestä ja mikset mennyt omien kavereides kanssa. Jos sitten taas sanoo että ei, en suuttunut, niin hän jotenkin pettyy, ja sanoo että vähäks tylsää, ootko ees tehnyt mitään järkevää tai nähny kavereitas.
Eli summa summarum. Mihin kategoriaan tämän naisen luokittelette, onko hän vaan ns "vaikea ihminen"? Häntä ärsyttää moni asia, yleensä muissa kuin itsessään. Hän ei pidä läheisyydestä eikä seksistä. On sosiaalinen, iloinen ja puhelias. Haukkuu selän takana. Leuhkii toisinaan. Pitää vihaa joihinkin. Arvostelee helposti muita. Ulkokuori empaattinen, sisus kylmää jäätä.
Mietin että dumppaako hän minutkin, kun ei enää tarvi
Vastaukset 15
Vanhimmat
Heiluttelitko mustaa kristallia koko yön?
Ja sinäkö siis haluat tällaisen kumppanin..halloo.
No sitä välillä mietin itsekin, ja olen välillä pitänyt naisen kanssa ns kehityskeskustelun, että koen etten saa vastakaikua enkä arvostusta, ja pitäisi miettiä jatketaanko me yhdessä vai erikseen. Nainen on aina sanonut että kyllä hän haluaa jatkaa, ja ihmettelee että kyllähän hän välittää ja arvostaa. Sitten hän saattaa ostaa minulle jonkin yllätyslahjan, tai tekee aamupalan vuoteeseen, ja taas ajattelen, että ehkä hän sittenkin välittää minusta. Ja joka kerta haluan vielä katsoa, josko tästä sittenkin tulisi jotain. Ja tasaisesti tulee kylmää jäätä niskaan. Hän toki väittää aina, että kuvittelen vain, ja että kyllähän hän tekee eteeni kaikenlaista. No niin tekee, mutta välillä hänen sanoissa ja teoissa on isoja ristiriitoja.
Eikö olisi aika katsoa peiliin tyylillä
”mitä minä ”veikko” haluan? Haluanko minä elää näin?”
Jätä tuollainen jääkuski.
Kehityskeskustelun 😁
Olisko tuossa nyt ehkä kuitenkin kaksi hieman tunnekylmää yksilöä löytänyt toisensa? Yli pari vuotta yhdessä ja te käytte kehityskeskusteluita.
Nainen on kolminkertainen ADHD ehdokas.
Tuplaonglmia ihmissuhteissa. Ei itsekkään tiedä miten olla, missä mennä.
Jos tuollainen tyyppi on sinusta ihana, OK , jatka vain.
Mutta taas jos haet , kaipaat ystävällisempää, tahdikkaampaa käyttäytymistä ihmisiltä, - tuo nainen ei edusta sitä ryhmää.
Tietenkin voitte olla kavereita, mutta pidä kaverisuhde etäisyydeltä. Siis ei mitään läheistä tuon naisen kanssa.
Jatka etsintää.
Vahva suositus sinulle, jätä tämä nainen. Pitkässä juoksussa tulet olemaan entistä onnettomampi.
Et sano rakastavasi tätä naista eikä tekstistäkään välity rakkauden tunteita, vaan ihan päinvastaista. Miksi siis seurustelet tämän naisen kanssa?
Jos pidät hänestä, ei kannata erota. Jutelkaa asioista rehellisesti ja jos ei auta, menkää parisuhdeterapeutin kanssa juttelemaan.
Nykyisin luovutetaan liian helposti. Olette nuoria, joten molemmilla on varmasti monenlaisia opittavia asioita parisuhteesta. Tsemppiä!
Mun lähimmäinen on samanlainen kun tässä kuvaat. Omassa elämässä hän pelaa ihmisillä, heittää pois kun ei enää hyödy tai jos he ovat sanoneet väärän sanan. Monet ovat sairastuneet tämän ihmisen takia. Minä ja eräs toinenkin olemme hänen mustalla listalla olleet jo pari vuotta. Täydellistä ingnooraamista. En voisi pitää tuollaista ihmistä kovin tärkeänä koska loukkaa jatkuvasti.
Sanoisin että kannattaa lopettaa hänen kanssa leikkiminen. Itse en omassa elämässä enää pidä häntä minään koska se miten kohtelee muita kertoo millainen ihminen on.
Miten ihmeessä olet onnistunut olemaan yli kaksi vuottay yksissä ihmisrn kanssa, jota kohtaan sulla ei tunnu olevan mitään tunteita? Ainakaan sun tekstistäs ei välity mitään lämpöä, positiivisia ajatuksia eikä varsinkaan rakkautta häntä kohtaan. Jätätkö sä tarkotuksella sellaset tunteet näyttämättä vai etkö kenties itse huomaa tuota? Vai etkö todellakaan tunne mitään sellaista? Jos et tunne niin ei kai tuota ole mitään järkeä jatkaa.
En viitsi sanoa N-sanaa, johon naisesi käytös viittaa. Hän on vahvasti huomiohakuinen ja manipuloi.
Lisäksi tuollaisilla hyväksyntää hakevilla ihmisillä on myös suuri taipumus pettää, koska he ovat heikkoja kehuille ja huomiolle, jota vierailta kumppaneilta saavat.
Voisi olla narsisti tai muuten tunneäly puuttuu.
Ei kannata paljoo elämää suunnitella hänen kanssaan, minulle käynyt vähän vastaavanlaisesti mut kun ollaan oltu kauemmin yhdessä niin sanonut että ei tarvitse mitään läheisyyttä minun kanssa et ollaan vaan yhdessä...
Olispa sanonut heti alkuun sen asian ja pisin voinut skipata hänet....
Toki alussa oli läheisyyttä ja sit se vaan pikkuhiljaa hävis pois lähes kokonaan, mutta ei sellaista tulista intohimoa ollut koskaan minua kohtaan..
Hauskaa on kyllä ollut mut läheisyys puuttuu ja hän on lisäksi minä minä minä tyyppinen...
Raskasta pitemmän päälle.
"Koen tässä ihmisessä jotain outoa, mitä tämä on?"
Me kaikki näemme oudot piirteet kumppanissasi mutta kysymyksesi pitäisi olla mikä minussa on vikana, kun haluan olla tuollaisen henkilön kanssa? Ihmiset eivät pysy tilanteissa josta he eivät saa jotakin irti. Ehkä sait huonon roolimallin parisuhteista lapsuudenkodissasi. Ehkä et arvosta itseäsi ja kyseinen kumppani vahvistaa negatiivista kuvaa joka sinulla on itsestäsi (ihmiset rakastavat olla oikeassa). Ehkä sinulla oli tylsää ja kaipasit jotakin säpinää ympärille. Ehkä se on jotakin muuta. Selvitä ne perimmäiset syyt jotka pitävät sinut kiinni tuossa suhteessa.
Ja ei, kumppanisi ei tule koskaan muuttumaan. Ja ei ole mitään jota voisit tehdä saadakseen hänet muuttumaan. Ja ei ole sinun tehtävä korjata ketään.