mitä tehdä?
tunnen, etten enää jaksa suhdettani, vaikka rakastan miestäni. Tämä johtuu kai siitä, että tunnen miehen etäiseksi, hänellä on enemmän omia menoja kuin aikaa minulle..
Illallakin nukkumaan käydessä en saa edes kädestä kiinni pitää, hän tarvitsee kuulemma omaa tilaa. Viikonloppuisin on pakko päästä vetämään perseet koska akka on niin ärsyttävä (miehen omille kavereilleen sanomaa..)
Luottamus on meillä myös suuri ongelma, mieheni 'vehtaa' muiden naisten kanssa, kun jäi kiinni, sanoi ettei hän mitään sellaista tehnyt..
Tiedän että jos ei voi luottaa, ei voi seurustella..Mutta..
Olen yrittänyt pohtia, miten tästä eteenpäin.. tuntuu vain että yritän yksin pitää tätä suhdetta koossa, ja nyt olen väsynyt yrittämään.
Ystäväni sanovat ettei minun kannattaisi elää tämän miehen kanssa, mutta ei ole niin helppoa jättää toista, koska rakastan häntä kuitenkin..
Onko muita, jotka eivät "osaa" päästää irti suhteesta, vaikka tietävät sen satuttavan??
tunnen, etten enää jaksa suhdettani, vaikka rakastan miestäni. Tämä johtuu kai siitä, että tunnen miehen etäiseksi, hänellä on enemmän omia menoja kuin aikaa minulle..
Illallakin nukkumaan käydessä en saa edes kädestä kiinni pitää, hän tarvitsee kuulemma omaa tilaa. Viikonloppuisin on pakko päästä vetämään perseet koska akka on niin ärsyttävä (miehen omille kavereilleen sanomaa..)
Luottamus on meillä myös suuri ongelma, mieheni 'vehtaa' muiden naisten kanssa, kun jäi kiinni, sanoi ettei hän mitään sellaista tehnyt..
Tiedän että jos ei voi luottaa, ei voi seurustella..Mutta..
Olen yrittänyt pohtia, miten tästä eteenpäin.. tuntuu vain että yritän yksin pitää tätä suhdetta koossa, ja nyt olen väsynyt yrittämään.
Ystäväni sanovat ettei minun kannattaisi elää tämän miehen kanssa, mutta ei ole niin helppoa jättää toista, koska rakastan häntä kuitenkin..
Onko muita, jotka eivät "osaa" päästää irti suhteesta, vaikka tietävät sen satuttavan??
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ennenkö aloin nykyiseni kanssa niin mulla oli hakkaava exä. Me oltiin yhes varmaan 8-9kk, ei kiinnostanu laskea kauanko oltiin yhes.
Ensimmäiset 1-4 kuukautta meni siinä ja siinä...hän satutti sanoillaan mua. Viimeiset 5-8 tai 9 kuukautta hän löi mua koko ajan ja meinasi mennä toi hakkaaminen häneltä niin pitkälle, että meinasin lyödä lapiolla päähän (Hups!)
Exääni petin nykyiseni kanssa 3 kuukautta, kunnes uskalsin jättää hänet ettei tarvinnu pelätä, että tulee haulikolla ampumaan.
Exä haikaili mun perään vielä 6 kuukautta jättämisen jälkeen, eikä ymmärtänyt ku sanoin välillä suoraaki: "Voisikko häipyä mun elämästä, vituttaa kattella sun naamaa!" Lopuksi exä jätti mut rauhaan enkä oo sitä nähny enää pitkään aikaan (ONNEKSI!)
Nyt olen ollut nykyiseni kans jo yli 5 vuotta yhes ja edelleen menee tosi hienosti :)
no onneksi pääsit eroon sellasesta suhteesta!
JA onnea nykyiseen!
musta vaan tuntuu etten ikinä pysty jättämään..
Oon varmaan jotenki outo, mut miten voisin jättää juonkuu ketä rakastan kuitenkin niin paljon..?
Moi!
Mutta jotenkin tekstistä voi lukea, että miehesi kaipaan nyt omaa aikaa ja ehkä sun (vaikka olisi vaan sanatonta) "vaatiminen" ärsyttää häntä. Jos rakastat häntä ja haluat jatkaa, koita keksiä itsellesi tosi kivaa tekemistä, etsi vanhoja ystäviä käsiisi ja tapaile heitä, mene johonkin harrastukseen mukaan jne. äläkä kommentoi miehen menemisistä, näin sulla on hauskempaa ja kun äijä saa mennä ilman valituksia ehkä se ei enää olekaan niin tarpeellista.
Mutta jos siis äijäsi pettää, niin sitten kandee toki miettiä kannattaako hänen kanssaan jatkaa ollenkaan.
Noi kädestä kiinni pitäminen nukkuessa =) Mä olen itse sellainen että ehkä 10 sekunttia tykkään olla kainalosssa, mutta sitten tarviin myös omaa tilaa, joten älä siitä välitä =) Ehkä hän vaikka aamuisin ei tarvi niin paljon omaa tilaa ja ottaisi sitten kainaloon.
Kuulostaa siltä että mies kokee sinun takertuvan häneen. Joitain ihmisiä sellainen ahdistaa. Muiden naisten kanssa vehtaaminen voi olla vain ikävä tapa jolla osoittaa itselleen olevansa itsensä herra. Kotona kun sinä yrität isännöidä hänen henkilökohtaista reviiriään. Olet krittisellä vyöhykkeellä. Ellet opi olemaan "itseksesi", vaikka elätte yhdessä, voi käydä niin että mies ärsyyntyy entisestään, kyllästyy sinuun ja suhteenne loppuu.
Yritä asennoitua uudestaan. Pidät miestä itsestäänselvyytenä, et pyri hänen lähelleen (vaikka kuinka sattuisi), et mainitse läheisyyden puutteesta, etkä kysele hänen tekemisistään, et huomauta kun hän on niin paljon jossain. Kun mies tästä lähin jonnekin lähtee niin toteat vain että hienoa, saat rauhassa vaikka lukea (ellet ole harrastanut lukemista niin nyt on hyvä tilaisuus kokeilla ;) ) Yritä kuulostaa aidosti sydämelliseltä kommenteissasi. Lähde kotoa tapaamaan kavereitasi taikka pitkälle lenkille/kävelylle, vaikka mies olisikin kotona. Yritä olla myös teistä kahdesta ensimmäinen, joka ilmoittaa lähtevänsä viikonloppuna jonnekin (baariin, kavereiden kanssa..). Ja muista ettet kysy mitä mies aikoo tehdä tai mitä on tehnyt. Upota uteliaisuutesi vaikka niihin kirjoihin.
Pari kolme viikkoa ja miehesi pitäisi reagoida jotenkin. Pahimmassa tapauksessa ilmoittaa haluavansa eron, mutta siihen kai tuo nykyinen tyylikin johtaisi? Jos taas hyvin käy hän alkaa ihmetellä että onko teidän välillä jotain vialla, tai kenties kiinnostuu sinun liehumisista. Siinä tapauksessa älä ala syyllistää häntä. Kerrot vain asiallisesti että koska miehellä on niin paljon muuta puuhaa niin saa kai sinullakin olla.
nuo on ihan hyviä neuvoja, kiitos niistä!
Olen joskus jotain tollasta yrittänytkin, mut tulokset on aina samat: minä luovutan, ja jatkan entiseen malliin.
Myönnän että on itsessänikin vikaa, olen liian takertuva.
Mut kiitos vielä vinkeistä!
Ihmisillä tuntuu olevan todella outo käsitys "suhteesta" ja "rakkaudesta". En minä näe kumpaakaan esiintyvän välillänne kirjoituksesi perusteella vaikka kuinka pyrkisin etsimään asioista eri puolia.
kirjoituksen perusteella et varmasti näekään, mutta tiedän että itse rakastan ja luulen kyllä että niin rakastaa miehenikin. Ehkä häntä tosiaan vaan ärsyttää "takertumiseni"..
...näe tuossa enää muutakuin kiintymyksen ja riippuvaisuuden aiheuttamaa tuskaa. Jos eivät aikuiset ihmiset saa parannusta omaan suhteeseensa, olisi parempi etsiä uusi elämä muualta.