Termien käyttö vaihtelee sosiaalisesti. Ihmisrakkaus ja lähimmäisenrakkaus lienevät synonyymejä. Lähimmäinen on sanana tarkoittaa uskonnoissa tosiaan vain meitä eli heitä. Ei muita. Sekulaari humanistinen ihmiskäsitys koskee koko ihmiskuntaa.
Onko lähimmäisenrakkaus omittu uskonnoille?
Anonyymi
29145
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Kirkolle kyse on alun perin todella vain oman läheisen seurakunnan jäsenistä ei muista. Humanisteille lähimmäisiä ovat kaikki maailman ihmiset.
Kirkko on yrittänyt laajentaa lähimmäisen käsitettä, mutta se projekti taitaa olla olla kesken. Onko ihan aito tavoitekaan ulottaa uskonnottomiin?
Kirkolla on auttamistyötä ( jota vapaa-ajattelijat muistavat säännöllisesti mollata) missä ei uskontoa kysellä. Mutta jos odotetaan, että kirkko muuttaisi oppiaan vapaa-ajattelijoiden mielen mukaiseksi (Jumalaa ei ole) niin sitä lienee turha odottaa.
Islamissa vielä korostuneemmin omat on omia ja toiset alempia.
Sekulaarien ihmisoikeusjulistusteb ja -sopimusten ideana on kaikkien oikeudet, jokaisen.
Pitäkää maalinne mustana.
Ihmisystävällisyys ja tasavertaisuuskin auttaisivat pitkälle.
> Lähimmäinen on sanana tarkoittaa uskonnoissa tosiaan vain meitä eli heitä.
Millä perusteella?
Mutta, jotta asia ei olisi epäselvä, on sanottu myös:
"Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin."
Mat. 5:44-45
Raamatussa on pätkelmiä joka käyttöön. Käytännössä "heitä" on löytynyt aika läheltäkin.
Empatiaa näyttää esimerkiksi ihmisen paras ystävä. Perussuomalaisilta taas ilmeisesti puuttuu kyseinen kyky.
Voi sitä sekulaaristikin käyttää. Kun ei ala rajaamaan uzkonveljiin ja -sisariin.
Termit ovat termejä ja teot ovat tekoja. Vapaa-ajattelun toimialaan ja ytimeen ei lähimmäisenrakkaus varsinaisesti kuulu. Tietenkin on toivottavaa että ihmiset katsomuksista riippumatta tuntisivat ja konkreettisesti osoittaisivat lähimmäisenrakkautta.
Ei onnistu. Maalliset rakastavat niin lähimmäisiä kuin kauimmaisiakin.
Ei ole vain uskonnollinen termi, vaan sillä voi kuvata humanistista, solidaarista, yhteisvastuullista asennoitumista toisiin ihmisiin. Auttaminen.
Maalliset, sekulaarit kansalaisjärjestöt, kuten SOSTEn jäsenjärjestöt, tekevät tärkeää auttamistyötä. Ks soste.fi
Termin "lähimmäinen" käyttö voidaan aivan hyvin maallistaa, sekularisoida. Ja kannattaakin.
Kristinuskossa on juutalaisuudesta nouseva rakkauden kaksoiskäsky: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Jeesus vertauksillaan selventää lähimmäisyyden koskevan kaikkia, myös niitä jotka vierastavat ja jopa vihaavat toisiaan. Hädässä lähimmäinen tunnetaan.
Itseasiassa Laupias samarialainen vertauksessa pappi ja leeviläinen ei auttaneet juutalaista rikoksen uhria, "meitä", vaan auttajaksi tuli "ulkopuolinen" samarialainen joita juutalaiset halveksivat ja ehkä myös toisinpäin. Lähimmäisyys ilmeni käytännön tekoina kun hädän näki. Vertauksessa ei puututa siihen millätavoin näitä maantierosvoja, jotka myös voivat olla jollainlailla hädässä olevia lähimmäisiä, tulisi rakastaa kun heidät kiinni saadaan.
Läpi raamatun patisellaan auttamaan sen ajan sorrettuja ja kärsiviä "kun näet". Nykyaikana "nähdään" hetkessä niin hätä kuin hyvinvointi maailman toiselta puolelta. Tieto lisää tuskaa. Toisaalta se mikä "nähdään" ei välttämättä ole koko tai edes osa totuus. Epävarmuus yhdistettynä tietotulvaan lisää välinpitämättömyyttä.
Ajankohtaiseen kuumaan keskusteluaiheeseen viitaten, kuinka "autetaan" kannabiksen käyttäjää joka kokee itsensä yhteiskunnan taholta sorretuksi kun alkoholi on sallittu päihde, mutta kannabis ei?
Millä tavoin muissa uskonnoissa lähimmäisenrakkaus ilmaistaan?
Samarialaisvertauksen kohdalla puhutaan iankaikkisen elämän perimisestä.
Kaksoiskäskyssä mainitaan Jumala.
"Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat."
Sekulaari lähimmäisenrakkaus on kannatettavaa ja lähimmäisiä voi huoletta auttaa ja humaanisti koko ihmiskuntaa rakastaa ilman huolta ja pelkoa, että väenväkisin kiskottaisiin iankaikkiseen elämään ja Jumalan läsnäoloon.
Humanismi sopii kaikille. Ei jaeta vuohiin ja lampaisiin.
Yritystä omoliseen on, mutta ei toivon häivää. Humanismi!
Yritystä on mutta ei toivon häivää.
Humanistit rakastavat niin lähimmäisiä kuin kauimmaisiakin.
Srkulaati etiikka suosii yhteisvastuuta.
Lähimmäinen sanaa ei pidä luovuttaa uskonnoille.
No ainakin yritystä on luterilaisella kirkolla piisannut. Toki muillakin. Härskiä omituista.
Saahan sitä yrittää. Lähimmäinen sana on ollut kirkollisessa käytössä, mutta voi sen omia muuhunkin käyttöön. Heh heh.
Lähimmäisiksi voi kutsua ja kokea ihan sekulaaristi vaan. Muitakin sanoja toki on.
Jaa'a. Termien "hallinnasta" käydään taistelua. Sekularismin edetessä ennen kirkolliset termit saavat maallista sisältöä.
Kaikkee ne yrittää omia.