Olen todennut työelämässä, että nykynuoret ja nuorehkot aikuiset (alta 3-kymppiset) eivät kestä stressiä, alhaalta hierarkiassa aloittamista, matalahkoa palkkaa, vaan kaikki pitäisi saada heti (pomon paikka, huippuliksa, vähän kivoja löysiä töitä).
Liekö syynä lapsuuden/nuoruudenaikainen vapaa ja löysä kasvatus, tahtonsa läpi saaminen, ei auktoriteetteja, ei rajoja, vain kivaa kaveruutta vanhemmiltaan. Löysä opiskeluelämä, runsas alkoholin käyttö. Tässä varmaan suurimmat syyt.
Liekö syynä lapsuuden/nuoruudenaikainen vapaa ja löysä kasvatus, tahtonsa läpi saaminen, ei auktoriteetteja, ei rajoja, vain kivaa kaveruutta vanhemmiltaan. Löysä opiskeluelämä, runsas alkoholin käyttö. Tässä varmaan suurimmat syyt.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Samantapaisia havantoija täälläkin, tosin olen ilokseni huomannut että löytyy sellaisiakin vasta-alkajia joilla ei "hetimullekaikkinyt" jyllää päällimmäisenä. Mielestäni perimmäinen syy on kotikasvatus. Mitä muuta sitä voi odottaa jos on aina annettu vinkumiselle periksi ja ostettu heti kaikki viimeisimmät pelit ja vempeleet? Tietysti maailma muuttuu, mutta joskus voi keski-ikäisenä vaan hiljaa hämmästellä kun vastavalmistuneen pitäisi nousta suitsait pomon pallille huippupalkalla. Pahinta kai silti on alentuva asenne "luusereita" (= niitä jotka ovat tehneet pidemmän uran ja nousseet ylemmäs uraportailla vasta vuosien saatossa...) kohtaan. Noh, elämä kuitenkin yleensä opettaa jokaista vuorollaan... ;-)
olet väärässä! Tai ainakin yleistät aivan liikaa!
Valitettavasti ainakin jotkut väittämäsi ovat totta. Me nykynuoret emme jaksa odottaa mitään, vaan kaiken pitäisi tapahtua heti ja olla kivaa. Mutta tässäkään asiassa ei kannattaisi yleistää.
Olet oikeassa, elämä on työtä varten eikä suinkaan työ elämää varten. Itsekkin teen 16 h päivää ja vaimo hoitaa 3 lasta. Koulukuvat on hyviä koska niistä tunnistaa omat ja naapurin lapset, ei mene sekaisin. Luonnollisesti teen työtä 7 päivää viikossa. Meidän lapsista meinaa vain tulla velli perseitä. Kyselevät välillä äidiltään mikä se sellainen iskä on. Töihin vaan 3 vuotiaasta lähtien, oppivatpahan tekemään työtä. Rahaahan tule luonnollisesti pirusti kun tekee paljon töitä töitä. Tilasin jo isomman arkun että saan varmasti ne kaikki mukaan.
Joskus toki lähden töistä aikaisemmin ja makaan sohvalla kuin zombie, silloin lapset ymmärtää että töitä pitää tehdä täysillä, kaikkensa antaen.
Itse voin sanoa, että ei se opiskeluaika mitään helppoa ollut. Päivät koulussa ja illat 2-3 krt/vko töissä, eli päivät venyi tällöin yömyöhään. Herätys klo 7 ja töistä pääsin kotiin klo 21.30. Tietty jos vanhemmat maksaa kaikki viulut eikä tarvitse töihin opiskelujen ohella mennä, niin kai se sitten on helpompaa. Itsellänio oli niin kova stressi, että kuukautiset oli 4 vuotta opiskelujen aikaan poissa. Lisäksi on rankkaa nykynuorilla opiskella kun työpaikasta ei ole varmuutta valmistumisen jälkeen...
Ja toinen ääripää on ne vastuuntunnottomat nuoret. Ei sitten minkäänlaista työmoraalia. Olen itse 23, mutta kyllä ihmetyttää kun työnhakijat soittaa ja ruinaa kun vastavalmistunut inssi ei saa mistään töitä, ei ole kokemusta, mutta heti tarvis päästä projektipäälliköksi tms. Itse en aliarvioi ollenkaan urani ensimmäisiä askelia. Olen tehnyt koiranhommia, ilmaista harjoittelua ja nyt siirtymässä pikkuhiljaa mielenkiintoiseen ja haastavaan uraputkeen. Olen tieni alkupäässä, mutta nuo tunnollisesti hoidetut koiranhommat ja hyvä asenne nähtävästikin maksavat itsensä takaisin.
Älkää nuoret ikinä aliarvioiko uranne ensimmäisiä askelia! Talollakin täytyy olla perustansa.
siinä puhuu taas yks kultalusikka suussa syntynyt.Faijan rahoilla nuoruutensa elänyt snobi mulkku.Perintöäkin ruettu nauttimaan alle kolmekymppisenä.Ja nyt vaimo toimii äidin asemassa kotona,jolle saa tilittää elämän murheet.Ja puhtaat vaatteet ilmestyvät tuolin nojalle silitettyinä.On se elämä helppoa...ei rasita työ,ei rasitu polla.
juu...ei kannata yleistää, vaik noin se varmaan on pitkälti...
ite en varmaan kuulu tohon ryhmään, koska viime kesänkin painoin palkatonta duunia, ja nyt tulevana kesänä tiedossa on sen ansiosta palkallisia hommia...
Jo satoja vuosia sitten on ihmetelty, että mihin maailma on menossa, kun uusi sukupolvi on sellaista ja tälläistä. Eli sinäkin olet joskus ollut vanhempiesi mielestä sitä onnetonta sukupolvea.
Mutta jokainen sukupolvi joutuu katsomaan itseään peilistä.
On siis edellisen sukupolven syytä, etteivät ole jälkeläisiään kunnolla kasvattaneet. Minä aion säästyä peiliin katsomiselta.
Meillä tullaan lapset kasvattamaan vanhempia kunnoittaviksi, työtä arvostaviksi veron maksajiksi. Ja joka vitsaa säästää se lastaan vihaa!!!
Keppiä ja porkkanaa, sitä se kunnon kasvatus vaatii. Turhat löysäilyt pois.
Nuorissa on velttoja mutta niin on vanhoissakin. Ei tuo työnteko taida olla mikään ikäkysymys sittenkään. Meillä työpaikalla ainakin eroa on korkeintaan asenteissa: vanhat tekee eikä valita, nuoret tekee ja valittaa, ja sitten on ne jotka ei tee, ja niissä on nuoria ja vanhoja yhtä lailla.
Osa vanhoista ei oikein osaa. Pätevyys ei riitä. Se on surullista mutta totta.
Ai jaa, mun työpaikallani työntekijöiden keski-ikä on jotain 25v. paikkeilla. Hommat sujuu rivakasti ja asiakastyytyväisyys on 100%. Kaikki tekevät kaikkia duuneja, myös niitä vähän tylsempiä. Ei siinä tahdissa vanhemmat mukana pysyiskään! Kiire ja stressi on kova, mutta huumorilla selvitään.
Sun työpaikallasi taitaa olla huonot rekrytoijat jos noin laiskaa sakkia palkkaavat... Taidat itsekin olla samanlainen.
Olet oikessa ja väärässä! Kerropa mulle miksi nykyajan työpaikoihin etsitään nuoria, kauniita ja rohkeita? Olen hieman huolestunut 27v nainen, kun teen vain tavallista toimistosihteerin työtä, mutta kuitenkin samaan aikaan monissa työpaikkailmoituksissa haetaan mun ikäistä tiesminkätuhatosaajaa huippuliksalla! Tulee sellainen tunne että kaikkimullehetinyt, jos kerta muutkin! Mussa täytyy olla jotain vikaa, kun olen vain toimistosihteeri! Olisko myös perhekasvatuksen lisäksi myös yhteiskunnassa vika?
Joo kyllä mä olen nähnyt tässäkin työpaikassa kaiken maailman löysäperseitä, jotka saa vähänkin allergiaa jos pitää hikoilla töiden takia. Mutta ei voi yleistää, että kaikki nuoret olis samanlaisia..
Mä olen kyl nuorista harvinainen?, että nautin työnteosta ja etenkin pienen paineen alla työskentelystä, koska silloin saan parhaimmat työtulokset. Ja by the way: teen koko päivä duunia ja sen päälle vielä opiskelen 20 ov kokonaisuutta, joka pitäis saada tehtyä puolessa vuodessa. Mua ei voi ainakaan haukkua nykynuoreksi, joka vaan lusmuilee... Kiitos siis myös kotikasvatukseni ja oman lujan tahtoni ja luonteeni! Muistakaa huolehtia, ettei omista lapsistanne tule löysäperseitä!
En ymmärrä minkä takia suomalaiset eivät osaa ottaa rennosti, vaan koko ajan kilpaillaan siitä, kuka suorittaa eniten yms. Itsekin aikaisemmin olin kahdessa duunissa ja opiskelin päälle vielä yliopistossa, lopputulos: vaikea unettomuuskierre ja lähes burn-out. Nyt olen oppinut nauttimaan elämästä, ilman että täytyy koko ajan suorittaa hirveesti. Nykyään en ihaile enää lainkaan noita suorittaja-perfektionisteja, on sääliä tuhlata ainut elämä hirveeseen työntekoon ja suorittamiseen. Ärsyttää, kun nykyään kaikissa lehdissäkin yms. ihmiset oikein "ylpeilevät" miten paljon he tekevät ylitöitä yms, miten tyhmää!
Hyvä huomio! Itse koetan myös nykyään tyytyä rentoon elämään: kohtuumäärä työtä, kohtuuliksa, ei hulluja urahissi-unelmia enää. Miksi tappaisi liialla työllä ja suorittamisella itsensä, tai kaikessa kiireessä unohtaisi muun elämän. Vuodet vierii ohi niin nopeasti että ei ole järkeä tuhlata vapaa-aikaa mihinkään opiskeluun tai kakkostyöhön! Nauttikaa ulkoilusta, seksistä, ruuasta, löhöilystä, kavereista, puolisosta!
Maksaa se eläminen nuorillekin.
Juu te keski-ikäiset sedät ja tädit vasta pahimpia olette.
Mollaatte tällä palstalla meitä nuoria koulutettuja tulevaisuuden aikuisia.
Pistää niin vihaksi.
Olette vaan kateellisia kun omassa elämässä on jotain vikaa ettekä osaa tehdä sille yhtään mitään.
Ja joo olen melkein kolmekymppinen ja kyrsiintynyt keski-ikäisten vinkunaan :)
Lievä yleistys varmaan.Miltäs pohjalt nuo vertailus oot tehny?Turha väittää, et pitkältä ajalta, koska 10 vuotta takaperin olit siis se alle 30.
Kaikilla ei kuule ole tosiaankaan tarvetta"pomonliksoihin.
Niin ja muuten..vittuilua ei kenenkään tarvitse kuunnella keltään keski-ikäiseltä paskaläjältä.
Olen nyt 20 vuotias nuori nainen, kotoa muutin 18 vuotiaana. Koko opiskeluajan tein viikonlopputöitä, nykyään teen pätkätöitä hoitoalalla. Minulle riittää, että rahat riittävät vuokraan, laskuihin yms, juhlimiseen ei ole varaa rahoja laittaa..Olen huomannut, että valitettavasti nuorista tehdään töissä helposti syntipukkeja ja tällaisia yleistäjiä kuin viestiketjun aloittaja löytyy...
On ihan hyvä, että nuoret tunnistavat vinksahtaneen työyhteisön ja nostavat ajoissa kytkintä. Jos siihen jää, paskaan paikkaan turtuu eikä vuosien kuluttua huomaakaan, että elämä on jotenkin onnetonta. Sitä kehittelee vaan juttuja työn sankarillisuudesta ja osaamisesta, että jaksaisi taas uuden viikon samaa puppua. Sitten ihmettelee, kun uudet työntekijät eivät viihdykään firmassa. Heillä onkin vielä simät auki.