22.05 Kalle Haatanen: Evakkojen asuttaminen ruotsinkielisille alueille
Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.
https://yle.fi/ohjelmaopas/data/r01today.htm
Kalle Haatanen
Evakkojen asuttaminen ruotsinkielisille alueille
https://areena.yle.fi/audio/1-50748717
Talvisodan myötä reilut 400 000 ihmistä täytyi evakuoida ja asuttaa uusien rajojen sisälle. Pian tilanne toistui jatkosodan jälkeen.
Vanhojen kielipoliittisten riitojen seurauksena on jäänyt elämään myytti, ettei karjalaisia sijoitettu lainkaan ruotsinkielisille alueille. Se ei kestä historiallista tarkastelua, vaikka ruotsinkielisillä alueilla oli omia erityispiirteitään, niin kielikysymyksen kuin toisaalta Porkkalan alueen väestön asutuksen suhteen.
Historioitsija, dos. Aapo Roselius kertoo seikkaperäisesti myytistä ja todellisuudesta sen takana. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.
Filosofista keskustelua totuudesta, kauneudesta, hyvästä ja pahasta.
https://yle.fi/ohjelmaopas/data/r01today.htm
Kalle Haatanen
Evakkojen asuttaminen ruotsinkielisille alueille
https://areena.yle.fi/audio/1-50748717
Talvisodan myötä reilut 400 000 ihmistä täytyi evakuoida ja asuttaa uusien rajojen sisälle. Pian tilanne toistui jatkosodan jälkeen.
Vanhojen kielipoliittisten riitojen seurauksena on jäänyt elämään myytti, ettei karjalaisia sijoitettu lainkaan ruotsinkielisille alueille. Se ei kestä historiallista tarkastelua, vaikka ruotsinkielisillä alueilla oli omia erityispiirteitään, niin kielikysymyksen kuin toisaalta Porkkalan alueen väestön asutuksen suhteen.
Historioitsija, dos. Aapo Roselius kertoo seikkaperäisesti myytistä ja todellisuudesta sen takana. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kovin köykäinen oli tuo ohjelma.
LEHDISTÖKATSAUKSET: MAALISKUU 1945
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.
Kirjallisuutta:
Andersen, Matts: Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997 . 250 s.
Kulomaa, Jukka: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.
Rundt, Dennis: Munsalaradikalismen: En studie i politisk mobilisering och etablering. Åbo Akademis förlag, Åbo 1992. ISBN 952-9616-17-1.
Salminen, Esko: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
Smedjebacka, Helge: Jääkärikenraalin elämä. Suomentanut Matti Kettunen. F. U. Fagernäs 1894-1980
Sotatieteen laitos: Suomen sota 1941-1945.
Stenström, Lars: Krigsvägar. 1997.
Tasala, Markku: Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid.
Uppslagsverket Finland (1983).
Tervasmäki Vilho: Aaverykmentti kolmella kannaksella - JR 5:n tie jatkosodassa 1941-1944. Porvoo ja Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1983.
Pertti Kilkki: "Muistakaa, heille kallis on maa..." : Piikkirykmentti Kannaksella 1944. 2. painos. Otava, 1998.
Tie Ihantalan tulimyrskyyn. Rajajääkäripataljoona 2 jatkosodassa. Toimittanut Aimo Purhonen 1994. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. Gummeruksen Kirjapaino Jyväskylä 1994.
Munsalalaisuudesta puhuttiin 1920-30 -luvun pasifismina ja uskonnollisena liikkeenä, mutta tästä ei puhuttu juuri mitään:
Munsalan souturit eli varsinaiset sotilaskarkurit, TOP 12 oli tässä järjestyksessä
Kulomaan Käpykaartiin? -kirjan mukaan, sivulta 341
1. Närpiö 120
2. Munsala 85
3. Korsnäs 67
4. Koivulahti 57
5. Vaasa 43
6. Oravainen 32
7. Raippaluoto 28
8. Mustasaari 28
9. Vöyri 28
10. Pietarsaari 25
11. Siinpyy 22
12. Maalahti 20
Lisäksi vähintään 10 karkuria: Luoto, Petolahti, Sulva, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Kristiinankaupunki.
"Matkalaiset olivat etupäässä rintamajoukoista tai muualle sijoitetuista yksiköistä karanneita, lomilta, sairaalasta tai toipumislomalta palaamatta jääneitä ja kesällä palvelusmääräyksen saaneita vanhempia miehiä. Esimerkiksi Närpiössä kesäkuussa palvelusmääräyksen saaneista noin neljästäkymmenestä vv. 1907-1908 syntyneestä vain kymmenen kerrottiin noudattaneen kutsua."
Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997
Sivulla 275-276 kerrotaan Munsalalaisuudesta seuraavasti:
"Kun 1980- ja 1990 -luvuilla puhuttiin rintamakarkuruudesta, se yhdistettiin usein ruotsinkieliseen Pohjanmaahan ja JR61:een.
Tähän syyllisiksi ei voida osoittaa pahansuopia suomalaiskiihkoilijoita, vaan asian on pitänyt esillä se voimakas keskustelu, jota ruotsinkielisella Pohjanmaalla asiasta on käyty.
Munsalalaisuus jatkoi 1944 myyräntyötään ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Moni hylkäsi kotikontunsa ja Isänmaansa ja lähti joko ennen palvelukseen astumista tai lomilta Pohjanlahden yli. Ruotsiin siirtyminen ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnista oli vuonna 1944 selvästi yleisempää kuin muualta, sillä matka oli lyhyt ja lahden takana puhuttiin samaa kieltä. Tehdyn tilaston mukaan kolme neljäsosaa (3/4) Ruotsiin paenneista sotilaskarkureista oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkieliseltä alueelta.
Erityisen pahaksi tilanne oli kehittynyt Munsalan seudulla. Myös ruotsinkielisen Pohjanmaan kenraali F. U. Fagernäs kiinnitti huomiota samaan tahraan hänelle niin rakkaan Pohjanmaan kilvessä useaan otteeseen. Vuoden 1944 heinäkuun alusta lähtien kuolemanrangaistus oli mahdollista langettaa karkureita tuomittaessa. Kun Pohjanmaalla tästä kysymyksestä on taitettu peistä, monelle on muodostunut kuva, että Pohjanmaan ruotsinkieliset olisivat yliedustettuina teloitettujen joukossa."
Loppuun muutama fakta samaisesta aiheesta:
1) Kenen lohkolla Summa murtui 1940?
Vastaus: Lindmanin pataljoonan lohkolla.
2) Kuka teki elokuvan suomenruotsalaisten sodasta?
Vastaus: Lindman.
3) Mitä sanoi Lindman Ilta-Sanomissa?
Vastaus: "Ruotsinkieli on myrkkyä monille."
4) Mitä muuta Lindman sanoi?
Vastaus: "Ei kannata tehdä ruotsinkielisiä sotaelokuvia, kun kukaan ei niitä katso."
5) Mitä Lindman sitten teki?
Vastaus: Teki vieläkin kalliimman elokuvan suomenruotsalaisten ja riikinruotsalaisten säätiöiden miljoonilla aiheesta "Talitiikerit".
Kun elokuva sai murskaavat arviot Ruotsissa ja ei menestynyt ollenkaan, Åke sanoi ettei ruotsalaiset tiedä mitään sodasta, joten pitäkööt suunsa kiinni!
Tästä hyvästä Kalle-Kustaa antoi Åkelle kultaa ja mirhamia:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1461960
"Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on myöntänyt suomalaisohjaajalle Ruotsin Pohjantähden Ritarikunnan 1. luokan Ritarimerkin."
6) Miten suomenruotsalaiset suhtautuivat karjalalaisiin evakkoihin?
Vastaus: estivät Ruotsi-kortin avulla karjalaisia evakkoja pääsemästä "pyhälle ruotsalaiselle maalle.
7) Ketkä liittoutuivat 1945 vaatimaan poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita Suomen eduskunnassa?
Vastaus: Rkp ja Skdl!
8) Oliko muista mukana?
Vastaus: No eipä juuri, muutama sossu ja pari maalaisliittolaista.
9) Miksi kolmen eri tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret pitävät suomenruotsalaisia epäisänmaallisina?
Vastaus: eiköhän se ala olla itsestään selvää muillekin (Folkting 1997, CIVIC-tutkimus 2000, Virrankoski 2004).
10) Voiko noilla eväillä odottaa pakkoruotsittajilta muuta kuin herjaa ja solvauksia?
Vastaus: Eipä tietenkään. Kun faktat puuttuvat, niin vain henkilökohtaisuudet jäävät.
LEHDISTÖKATSAUKSET: MAALISKUU 1945
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.
Kirjallisuutta:
Andersen, Matts: Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997 . 250 s.
Kulomaa, Jukka: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.
Rundt, Dennis: Munsalaradikalismen: En studie i politisk mobilisering och etablering. Åbo Akademis förlag, Åbo 1992. ISBN 952-9616-17-1.
Salminen, Esko: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
Smedjebacka, Helge: Jääkärikenraalin elämä. Suomentanut Matti Kettunen. F. U. Fagernäs 1894-1980
Sotatieteen laitos: Suomen sota 1941-1945.
Stenström, Lars: Krigsvägar. 1997.
Tasala, Markku: Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid.
Uppslagsverket Finland (1983).
Tervasmäki Vilho: Aaverykmentti kolmella kannaksella - JR 5:n tie jatkosodassa 1941-1944. Porvoo ja Juva: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1983.
Pertti Kilkki: "Muistakaa, heille kallis on maa..." : Piikkirykmentti Kannaksella 1944. 2. painos. Otava, 1998.
Tie Ihantalan tulimyrskyyn. Rajajääkäripataljoona 2 jatkosodassa. Toimittanut Aimo Purhonen 1994. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. Gummeruksen Kirjapaino Jyväskylä 1994.