Ilmainen mainos

Anonyymi kirjoitti:

En yleensä koskaan syö valmisruokia, mutta eilen Prismassa tein poikkeuksen ja pysähdyin valmismössökäytävällä Makula tuotesarjan kohdalla ja kävin mielessäni jonkinlaista sisäistä kamppailua Shakespearen henkeen.
Edessäni oli ravintolateknikko Jyrki Sukulan mediapersoonallisesti nimetty tuotesarja, joiden artikkeleita olen suuremmissa piireissä nähnyt ennenkin. Hyvin nopeasti kävi selväksi, että oltiin yritetty pois vatkaimella sekotetusta liejusta ja roiskeläppien maailmasta jonnekin toisaalle.
Kävin tuotteet yksitellen läpi ja tutkiskelin tuoteselosteita ajatuksella ja yksityiskohtiin syventyneenä. Tarkkailin erityisesti asettelun, nimeämisen ja lisäaineiden määriä ja kaaria.

Lopulta päätin valita. Valinnan tekeminen on eräänlainen hetken taideteos, joka jää siten pysyväksi. Päätöksen saapuessa, ja asettuessa näkyviin, tuote tuntuu jo omalta ja sen melkein jo maistaa. Tämän ainoan, jopa uskaliaan valinnan tullessa toteen, jokin minussa muuttui valintani kautta.

Valittu tuote oli hyppysissäni ja katselin sitä kuin vastasyntynyttä lasta tai potentiaalista ruokamyrkytystä.
Käsissäni oli muoviin suljettuna savulohisalaatti. Savustetun kalan lisukkeina oli kirsikkatomaatteja, puolitettuja pieniä kananmunia ja itse salaatti, joka sijaitsi kaksikerroksisen pakkauksen alimmalla tasolla. Valitettavasti päätöshetkellä minulle ei vielä ollut tullut selväksi se että missä kunnossa salaatti oli ja mitä salaattia salaatti oli. En kuitenkaan pettynyt, sillä salaatti paljastui jäävuorisalaatiksi ja oli tuoretta ja rapsakkaa, kala erinomaisesti valmistettu ja kirsikkatomaatit iloisen punaisia pieniä palleroita ja kananmunat muuten vain somia. Myös kuutioidut perunat pääsevät miellyttävyyslistalleni rimaa hipoen.
Annoksen happo- ja makutasapaino oli erinomaisen viihdyttävä, raikas, kevyt ja se päättyi juuri oikealla hetkellä.

Ainoa negatiivinen detalji setissä oli muovihaarukka, joka oli heitettty salaatin päälle. Se ei sopinut kuvioon, ja antoi epähygieenisen säväyksen makunautintoon. Jotenkin minulle tulee aina mieleen muovihaarukasta hygieniapassi.

Ja nyt tulee perusteellisen tuotearvioni ydin: dippi.

On olemassa kahdenlaisia ihmisiä, dippi-ihmisiä ja sitten niitä jotka oksentavat dipatessaan. Ainoa dippaustyyli kohdallani on fondue.
Kuitenkin päätin rikkoa rajojani ja hypistelin kummallisen väristä muovipakkausta tovin, ja päätin sitten pursottaa hieman outoa tahnaa salaatin yhteen nurkkaan - noin varmuuden vuoksi.

Yllätyksekseni en oksentanut, vaan pidin mysteeritahnasta. Se jostain kumman syystä sopi sekä salaattiin että annoksen muuhun runsauteen antamaan sekä lisäväriä että lisämakua... Makulaa.


Kiitos, Jyrki.

Pääsit luomuksellasi listalleni (Sinne on kaikilla aivan järjetön tunku).


(naurua)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä