törmänneet sellaiseen "ongelmaan" moku-suhteessanne, että ette saa päätettyä kumman kotimaassa asutte? Me olemme asuneet nyt Suomessa yli 10 vuotta ja nyt puolisoni (haluaa enemmän kuin muu perhe)muuttaa kotimaahansa...Todella vaikea tilanne päällä. Olisi kiva kuulla asiallisia kommentteja, jos jollain kokemusta???
Oletteko
tuskaa
121251
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eikös tuo nyt ole aivan normaalia jokaisessa monikulttuurisessa suhteessa? Aina kun koti-ikävä vaivaa tai tulee muita vastoinkäymisiä, helppo patenttiratkaisu on muuttaa takaisin kotimaahan.
Talvella on kylmää, bestikselle pitäsi päästä purkautumaan, verotoimistossa tapahtui väärinkäsitys, joku heitti rasistisen kommentin bussissa jne... Kaikkiin vaivoihin auttaa muutto takaisin kotimaahan.
Kun yrittää tyynnytellä ja lohduttaa, huonona hetkenä vastaus on: "Muutetaan Japaniin. Et sinä voi ymmärtää, miltä minusta tuntuu."
Kun on vähän vedetty henkeä, elämän realiteetit palaavat mieleen. Palauttavia kysymyksiä on mm. Haluatko ja pystytkö elättämään minut, kun käyn muutaman vuoden kielikursseja? Missä me asuisimme ja pystyisitkö sen maksamaan? Olisiko minun helpompi työllistyä siellä kuin sinun täällä?
Ylensä reaktiona on hetken hiljaisuus ja sitten toteamus, että eiköhän vain jatketa asumista Suomessa, ellei voiteta lotossa. Ja sitten taas kuponkia kioskille kiikuttamaan. No, ehkä sitten eläkepäivillä, kun en minäkään Suomen talvesta niin kauheasti perusta...
tuo ongelma on ollut edessä monen monta kertaa ja varmaan yhtä monta kertaa se tulee vielä eteen.
en kuitenkaan halua muuttaa kenenkään siivelle asumaan maahan jonka kieltä en hallitse. mulla on kolme ammattia mutta kielitaito tulee olemaan se isoin este työllistymiselle.
yhtenä vaihtoehtona olemme pitäneet muuttoa erääseen toiseen maahan, joka ei ole kummankaan meidän synnyinmaa, mutta jonka kieli on hyvin molemmilla hallussa. tämä siis ajatuksena myös teille.
Olemme harkinneet myös vakaasti tuota kolmatta maata aikaisemmin, mutta nyt kun perhettä on enemmänkin kuin me kaksi, se ei ole käypä vaihtoehto. On kuitenkin kiva, että jonkunlaista tukiverkostoa on rinnalla...
Olen lukenut joskus aikaisemmin kirjoituksiasi ja eikös mimmi sinunkin puoliskosi tule Pohjois-Afrikan suunnalta? Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen, koska tuntuu, että takaisin virtaus sinnepäin on alkanut/alkamassa...
mies on siis marokosta. siellä kolmannessa vaihtoehdossa ei meillä olisi ketään tuttua joten heikoksi se tukiverkko jäisikin, ajattelelmisen arvoinen pointti sinänsä.
mieheni haluaisi toisaalta muuttaakin kotimaahansa mutta pelkäänpä että hän on jo länsimaalaistunut liikaa sopeutuakseen enää kotimaahansa josta on ollut jo monta vuosikymmentä pois. kulttuurishokin paikka :0), luulen!
mitä tarkoitat takaisinvirtauksella? käsittääkseni täkäläiset pohjoisafrikkalaiset ovat (parin epäonnistuneen avioliiton jälkeen) alkaneet "tuoda" oman maalaisiaan vaimoja tänne suomeen. en tällä hetkellä tunne ketään marokkolaista joka olisi muuttamassa kotimaahansa (en väitä tuntevani kaikkia mutta luulen että kuulisin väkisinkin asiasta).
Täällä kanssa yksi jolla on marokkolainen mies. Ollaan myös muuttamassa marokkoon.Itse olen käynyt marokossa monta kertaa ja olen kyllä ihan valmis muuttamaan sinne. En puhu täydellistä marokon arabiaa mutta selviän kyllä siellä ihmisten kanssa. Tunnen sieltä myös muutaman toisen suomalaisen naisen jotka ovat naimisissa marokkolaisen miehen kanssa tosin he asuvat n.100km päässä meistä.
myös huomannut tuon marokkolaiseen vaimoon vaihtamisen epäonnistuneiden liittojen jälkeen. Ikävä kyllä tahtovat nuokin kariutua omaan mahdottomuuteensa...Olen kuullut/nähnyt jo tuota "takaisin" muuttoa ja puheiden mukaan ei ainakaan laantumaan päin ole. Suositumpaa ehkä kansalaisuuden omaavien keskuudessa, koska silloin on aina paluu mahdollisuus, luulisin...
Mieti tarkkaan, jos teillä ei vielä lapsia, mihin maahan haluat perheen perustaa. Nyt jälkiviisaana, kun ajattelen, olisin ehkä sittenkin halunnut kasvattaa lapseni jossain muualla. On ruvennut puistattamaan tämä yksilökeskeisyys jne. Eihän koskaan ole liian myöhäistä, voi olla, että mekin jonakin päivänä vaihdamme maisemaa ;)
Eli minne päin Marokkoa olet asettumassa?
Ihan pääkaupunkiin kivalle rauhalliselle alueelle.Lapsille ollaan katseltu yksityisiä kouluja.olisihan siellä ihan hyviä kunnallisiakin kouluja mutta tultiin kuitenkin siihen tulokseen että yksityis koululla on enemmän annettavaa...
on kysymys? Olemme myös katselleet noita koulu mahdollisuuksia, mutta yksityisellä puolella lukukausimaksut kyllä aika korkeat :( Miten teillä lapset suhtautuvat muuttoon?
Eskarissa ja toinen on tokalla luokalla. Lapset on käyny monesti marokossa isovanhempien luona ja odottavat kovasti muuttoa sinne. Vanhempi lapsi on pikkaisen huolissaan arabian puhumisesta. Kyselee että mitä jos ei ymmärräkkään kaikkea mitä kaverit sanoo ja ym. mutta olen selittänyt että kyllä sen kielen sitten oppii nopeasti kun se on ihan samaa mitä isä on puhunut heille täällä suomessa...
Mä muuttaisin mutta mies ei halua muuttaa kotimaahansa, koska ei saisi siellä töitä. Jos osaisin maan kieltä, painostaisin enemmän muuttamiseen. Olisi ihan kiva asua lämpöisessä maassa, palkata kotiapulainen ja tulla töistä siisitiin kotiin, valmiiseen ruokapäytään. Tästä voi haaveilla, kun räntää pukkaa, kaupan hyllyt notkuu kalliita, nahistuneita hedelmiä, ja pyykkivuori odottaa, ja lasten 4 vuodenajan vaatteet on jatkuvassa virrassa täyttämässä komeroita ja kaappeja. Haaveen avulla jaksaa arkeaan
millä te sen kotiapulaisen saisitte palkattua, jos ukkosi ei saa töitä ja sinä et osaa kieltä? :) on teillä hullut jutut.