Törmäättekö niihin?
Minä törmään... tarkoitus oli järjestellä ja siivota vain autotalli ja varasto. Ensin nikkaroin dinne hyllyjä lisää, nyt piti saada lajittelulaatikoita ja työkaluseinää. Eilen kaveri kävi katsomassa projektis ja sanoi, että varaston ja autotallin välinen seinähän vois hävittää. Nakkasis rautapalkin kattoon ja päihin tolpat... tulis psljon avarempi tila ja ei tarvitsisi aina mennä autotallin ovesta autotalliin. 😄👌
Kohta tuolla on varmaan discokin tätä linjaa jatkaessa.
Minä törmään... tarkoitus oli järjestellä ja siivota vain autotalli ja varasto. Ensin nikkaroin dinne hyllyjä lisää, nyt piti saada lajittelulaatikoita ja työkaluseinää. Eilen kaveri kävi katsomassa projektis ja sanoi, että varaston ja autotallin välinen seinähän vois hävittää. Nakkasis rautapalkin kattoon ja päihin tolpat... tulis psljon avarempi tila ja ei tarvitsisi aina mennä autotallin ovesta autotalliin. 😄👌
Kohta tuolla on varmaan discokin tätä linjaa jatkaessa.
Vastaukset 94
Vanhimmat
Meitsin projekti on jo pidemmällä häh häh hää 😉🤔🤫🤣
No hyvä. 😄
Mun projektia onkin sotkeneet vaikka minkälaiset viivytykset ja muutokset. Mutta painatan läpi kaikki, vaikka mikä tulis. Nyttenkin on kohta vedettävä housut jalkaan ja nuttu päälle ja mentävä työkokoukseen, vasta sitten voi jatkaa hommia.
Mietin jo mistä aloittais... ois kai siirrettävä pikkuhiljaa vaan kamitsuja paikoilleen ja tyhjennettävä muutama yläkaappi varastosta.. niitä joutuu sijoittamaan uudelleen, että saa seinän purettua pois. 🙃
Mutta toisaalta on jo into nähdä lopputulos. Jotain mitä tällä tontilla ei vielä koskaan ole ollut. Autotalli missä on tilaa ja työkalut järjestyksessä yhdessä nurkassa. Ae että. 🙃
Että kasvatit projektia tuosta vaan suit sukkelaan? 😅
Meillä muksulla on kurkkukipua ja lämpöä, niin on mullakin kurkku kipee edelleen. Toisellakin hiukan kurkkua aristaa, joten ovat kotona kumpikin. En nyt viitti uunin pesua isompaa sitten ryhtyä.
Vieläkö teillä päin on lunta rutkasti? Tuntuu ettei täällä Lahden korkeudella lumet sula mihinkään. Vai käykö joku öisin tuomassa sitä lisää meidän pihaan. Ihan kun lumikasat ei hupenisi yhtään. 🤔
No toi projekti karkas jo käsistä. 😂
Voi könkkö.. kevätflunssaa? 🤔
No kyllä täällä vieläkin löytyy lunta yllin kyllin, vaikka muutamana päivänä sulikin roimasti... etupihalla näkyy nurtsi, mutta penkat ei pienene... sulaa vaan siellä, mistä oon lingonnut ahkeraan. 🙄
Mä olen jynssännyt uunia. Laitoin jo eilen sinne vettä ja ruokasoodaa seoksen tahnaa, lääpin pitkin uunia ja jätin yöksi muhimaan. Nyt olen kahteen kertaan pyyhkinyt ja etikankin suihkuttelin, perkele. Siellä istuu palaneet tahrat kun kökkö junttilan tuvan seinässä.
Karhealla sienellä ja tiskiharjalla jynssännyt. Hiukan irtoo jotain, mutta ei se puhdas ole. Pitää vissiin joko antaa muhia vieläkin kauemmin tai ostaa sitten oikeeta uuninpesuun tehtyä pesuvaahtoa. Se on vaan aika myrkkyä. Mielummin tällaista tervedelle ystävällisempää käyttäis.
Olkoon vielä uusi tahna muutaman tunnin. Sitten saa olla. 😜
Nyt kahvia kitusiin, alkaa jo ahdistamaan tämä homma.
Kokeileppas piruillessaan sirkku-sokeripalalla hinkuttaa, yllättävän tehokas. Awink awink. 😉
No mäpä kokeilen.
Yllättävän tehokas. Sopii myös rautakattiloiden yms. Palaneisiin pohjiin. 😬👌
Uunin peseminen on suoraan helvetistä.. Siksi mä mieluiten delegoin homman toisaalle..kuten kaikki muutkin kotityöt, paitsi kokkaamisen.. 😬
W.
Kyllä se toimii, loppu vaan palasokerit kesken. Oli tasan kaksi kappaletta. 😄
On se ainakin, kun on annettu palaa kunnolla kiinni ruoan roiskeet. Joku ei ole ollut kauhean ahkerana. 😜
Mä en voi delegoida tai voin yrittää, mutta harvemmin jaksan odottaa niin kauan, että se joku tarttuu toimeen. Teen itse sitten mielummin, kun odottelen koskahan joutaisit, viitsisit. 😏
Tämä hiippari joka kanssani asuu ja elää täällä on kyllä varsin pätevä kaikessa mihin ryhtyy, hän vain ei ole kovin innokas ryhtymään mihinkään. Taidoista ei jää kiinni about mikään, viitsimisestä sen sijaan usein, aina.
Eikö oo tehokas? Eikä ihme kyllä naarmuts emalipintaakaan. Se on lähdettävä sokerikauppaan, mutta osta sirkkua, se kestää paremmin kun muut. 😬👌
Mulla sama homma tuon yhden veijarin kanssa. Kyllähän se tekee sellaisia hommia, mitkä ei vaadi pitkäjännitteisyyttä ja pitkää aikaa tehdä samaa hommaa pitkään.
Mutta sittenpähän näkee mitä sekin on, kun hilaa persuutensa omaan kotoon. 😂
Käväsen huomenna hakee sokeria. Täytyy soittaa uudestaan koronainfoon ja varata aika muksulle. 1-2 vrk pitäs kotona seurailla, kun lieviä oireita ja lämpö ei ole kuumetta.
No jatkuvasti niistää räkää, mitä valuu solkenaan. Ja kurkku on kipee. Voi olla kausiflunssaa, päikyissä tarttuu kaikki.
Mut ei viittisi jättää arvailun varaan ja pian tartutella kaikkia. 🤨
Muukin perhe pitäs pysyä kotona, myös toi karvainen meistä.
Taikka pyydänkin mummon jättää kuistille. Etten meekkään itse kauppaan.
Joo. Tuo tekee pitkäjänteisiäkin hommia, mutta välttelee kaikkea tekemistä kun ei huvita aloittaa.
Vähän ärsyttää, kun asist on kesken ja rempallaan. Ja minä en saa tehdä tai tulee vitunmoinen valitus. Jotkut kattolistatkin. Ei ole mahotonhomma. Ei vaan viitti ja minä en saa, vaika oon ennenkin laittanut. Omassa talossani kaikki listat katosta lattiaan. Osaan kyllä mutta ei.
No laitat ne vaan ja sillä siisti. Jos oot sanonut, eikä tapahdu, tee itse. Mä listahommissa teen ulkojs sisäkulmat malliks ja sit teen niiden mukaan. Toiseen päähän vasen ja toiseen oikea...sitten mietinlistan ja teen. Joskus kuorumaisissa kattolistoissa menee sormi suuhun ilman mallia. 🙄
Jaksuja... 🙄
Peukku tälle! 👍
Kuulostaa hyvin tutulta. Joudun tosi usein toppuuttelemaan itseäni, kun aina tulee joku muukin juttu mieleen. Sitten ei aina meinaa se alkuperänen projekti edetä. Tosin joskus on ihan pakko laajentaa projektia, kun muuten ei oikein kykene viemään hommaa loppuun saakka.
No oikeasti tässä alunperin lähdin miettimään toimivuutta ja tällä seinän hävittämisellä saisi juuri sitä lisää, joten sitten pitää tehdä niin...😬
Pituussuuntaan tahtovat levitä enemmän kuin leveyssuuntaa. Pakko pitää fokus kohteessa, muuten ei tule mistään valmista, ikinä.
Sanonkin aina että asun kohteessa joka on ollut kesken 1800-luvulta :)
Joo, kerkee jo joku uusittu nurkka lahoamaan ja alkaa toinen rundi häämöttää, kun olevinaan saa viimeisen homman loppusuoralle. 😃
Mulla on tietokone tuolla (*näyttää suuntaa*) edelleen levällään. Ku joku päivä jaksais rakentaa sen taan toimintakuntoon ni ois hyvä.
Tarkoitus oli saada se pitkästä aikaa hyrräämään sen synttäreiden kunniaksi (emolevy täytti helmikuussa 10 vuotta), mutta haaveeksi on toistaiseksi jäänyt.
Tietokoneet onkin juttu mikä on sekunneissa jo vanha. 😃
Kunnon pöytäkoneella on varsin pitkä käyttöikä. Kotikoneiden teho ei ole aikoihin kasvanut ihan mooren lain mukaisesti, sillä vaikka komponentit ovat pienentyneet ja tehonkulutus laskenut, loppukäyttäjien koneiden suorituskyky ei silti välttämättä ole kasvanut.
Taitaapi toi mun pöytäkone olla edelleen tehokkaampi kuin useimpien brand new -läppärit.
(Ei tossa mun laatikossa kyllä kaikki osat ole 10v vanhaa, emolevy ja prosessori vain.)
Joo. No mä en tykkää tietsikoista yhtään... ei oo mun juttu yhtään. 😁
Jos aloittaa monia projekteja aina ennen kuin edellinen on valmista, kaikesta tulee sotkua ja kuin hirvittävä sotkuinen sähköjohtokasa erittäin suuri alkaa selvittämään tuhansia johtoja/projekteja toisista erilleen.
No hallittu kaaos on välillä parempi nimitys kaoottiselle projektille...
Mun piti tehdo mosaiikkipaloista joku pieni kukkaruukku, mut nyt on tulossa koko ruokapöytä.
W.
Ja kaikki alkoi siitä kun menin ostamaan uudet ruokapöydän tuolit.. siitä se siirtyi sitten siihen, että maalasin ruokapöydän ja nyt sitten tää päällystyshommeli.. uusia värejä oottelen. Siinä on puuhaa, kun pitää jokainen pala erikseen liimata ja etenkin kun kyseessä on tietty kuvio..
W.
Siis niikö..
https://aijaa.com/tfyUqi
W..
No teillä ei sit hetkeen pöydässä syödä? 😀
No ei ainakaan just tossa pöydässä. Kellarissa on jokseenkin samanlainen pöytä...sinnehän voiskin mennä syömään, tunnelmavalaistuskin on valmiina..
W.
Onko Jani/ shehe lopettanu? Se kertoi kerran tehneensä tuollaisen pöydän.. Ois kiva kuulla mielipiteitä ja vinkkejä..
Erilaisista paloista ja mulla oli pienempi pöytä. Kukkapöytää tai sivupöytää vastaava koko. Siihen tuli reunoihin puulistat ja listojen sisään mosaiikkilaattoja. Saumoihin laattalaasti.
Ei olleet ihan noin monimuotoisia, kun Wuun palaset. Kukkaruukkuihin olen lätkinyt itse pirstotuista laatoista palasia liimalla ja keramiikkamassalla.
Ruokapöytää ja olkkarinpöytää-> (yhden räpellyksen oon tehnyt) olen suunnitellut tehdä, mutta on jäänyt suunnitteluun. Kylppärin tasolle perus laattaa olen kyllä laittanut. Sekin mosaikkia eli valmiissa matossa. Pientä noppaa.
Mielummin tekisin puun ja epoksin yhdistelmästä pöydän nykyään. Pitäs vaan olla välineet ja tilaa missä työstää.
https://5.imimg.com/data5/MG/HM/RZ/SELLER-2468937/epoxy-resin-art-500x500.jpg
https://kotirinne.blogi.net/blogpictures/a1 (2).jpg?img=img2048&hash=84c47
Muutama esimerkki.
Tuo näyttää suuritöiseltä. Kun on kukkaakin siellä. 😁
Hyvä tulee, kun löytyy soppelit palat joka kohtaan.
Höh, toinen linkki on pimee. Mutta epoksi pöytä googlella löytyy kuvia. Se olis nyt mun makuun.
Wau, upea kuva.
Mä oonkin miettiny tota reunaa tuossa.. Tosin voihan siihenkin lykätä paloja, siis niihin alaspäin meneviin sivureunoihin.. Lakkasitko?
Toi oli mun viesti, mihin vastasit, unohdin vain kuitin..
Ooh.. 😯
https://www.google.com/search?q=epoksipöytä&client=tablet-android-samsung&prmd=imvn&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwiduPq509XvAhWql4sKHV7iCDwQ_AUoAXoECAIQAQ&biw=1098&bih=686
Jokipöytä.. ☝️
Pitäis olla joku oma verstas..
Se lista tuli muistaakseni sen reunan päälle. Nyt en uskalla sanoa, kun en ihan varmaksi muista miten se oli. Vai sekoitanko nyt päässäni sen sohvapöydän kanssa.
Mulla on sellainen muistikuva, että puulista tuli sen reunan yli ja kiersi pöydän. Toivottavasti en nyt puhu pötyä.
Tuohonkin vois reunaan laittaa nätin puisen listan kiertämään, kun sulla on nuo palaset reunassa. Tai napasti sitten liimata jotakin reunan peittävää mosaiikkipalaa tms.
Hieno tuosta tulee, iso työ. 😛👍
Joo, ne on upeita. Facebookkiin tuli ja tulee videoita näistä epoksi töistä huonekaluista koristeisiin. Tosi upeita luomuksia.
Epoksista oon koruja tehnyt. Mutta nuo huonekalut vaatis tosiaan kunnon tilat ja työkalut. Mulla olis kyllä kämppä kohta epoksi ja puu yhdistelmää täynnä. 😂
Joo ja noihin saa asennettua ledivaloja. Ne ikään kuin saa eloon valoilla.
Tosin täytyy myöntää, että hiukan kärsin tässä huushollissa motivaation puutteesta. Seura vaikuttaa silleen, mitään ei saa tehdä ominpäin. Mikään idea ei ole hyvä, tuo nariseva karvaotus tappaa mun inspiraatiot ja luovuuden.
Pitäis olla oma verstas ja pitää mielialan pilaaja loitolla. 😑
Joo, niin mä ajattelin heti et se lista tulis..Kun iskee sen laastin, niin on siinä tukemassa.
Yritin tuossa noiden kukkien lehtiä äsken laittaa.. kissa tuli Taas siihen pyllistelemään ja osallistumaan.. 🤷♂️
No voihan nenä. Mä vaan teen, meillähän on kaks kämppää ja tää on mun. Vaikka käytännössä yhdessä ässä asutaankin. On kuitenkin oma tupa, oma lupa..
Ei ole lopettanut. Näyttää olevan joka ketjussa.
Juu, sulla on työnjohtaja tarkkailemassa kuinka homma etenee. 😼
Kiinnostaako kenties pelata mosaiikkipaloilla? 😜
Niinpä. Mies pirttihirmu.
Se on paras niin, kun olis oma koti. Lasten kanssa nyt vaikeaa sellainen sijainnin puolesta. Ei ole mahdollista ihan helposti. Mut jahka ne kasvaa tarpeeks, niin että pärjää ilman vanhemman puuttumista tai puuttumatta jättämistä kaikkeen, jos sama meno jatkuu etin oman kämpän vielä.
Emmä jaksa tämmöstä puun ja kuoren välissä elämää. Mieliala maassa.
Nyt yritän vaan raapia hyvän mielen mistä saan.
Mun ystävä (siis toinen on ihan samassa tilanteessa. 🙄
Mä oon vähän sitä mieltä, että oma mieli tekee vaan syitä, mitkä näyttää itsestä vuorelta/seinältä edessä, mutta kyllä löytyisi keinoja lähteä. 🤔
Minäkin näin joskus vain seinän, mutta hyppäsin vähän kuin pimeässä vaan... ihan siksi, että uskoin että voi olla muutakin. 🤔 Ja tiedän että on muuten vaikeaa. Sitämiettiilapsia, mutta lapset tarvii yhden järjellisen vanhemman. Mä päätin kokeilla olla se. 🤔
No niitähän se tassuttelee ja sitten tukee silityksiä kerjäämään, heittäytyy levyksi siihen palasten päälle.. miu miu..
En+yhtään+ihmettele+että+erillisasuminen+yleistyy..+Sinkkunaisista+37+ja+sinkkumiehistä+20%+uskoo+sen+olevan+itselleen+paras+suhdemuoto.
Nojuu, niiden hyvien puolien vuoksi mä tässä olen. Niitäkin kun on paljon. Ja kai mä olen sellainen ihminen etten halua antaa periksi, ennen kun olen tyystin loppu ja en näe enää muuta vaihtoehtoa, kun lähteä.
Ei tämä aina mukavaa ole, elän puolella liekillä ja tylsistyn jurotuksiin. Mutta näen myös ne plussat tässä suhteessa ja perheessä.
Ja hänkin kipuilee omia kipujaan. Kamppailee jaksamisen kanssa. Ei kukaan luvannut, että helppoa aina olis. Ei se ole sitä kenenkään kanssa.
Ja oikeasti minun on oltava läsnä niin kauan, kun lapset on riippuvaisia vanhemmista. Kun tuon masennus hyökyy päälle enkä ole paikalla, lapset on ilman aikuista tai kiukkuavan ja vetöytyvän aikuisen kontolla. En luota jättää lapsia masennukseen taipuvan sulkeutujan kanssa viikoksi.
Mun on oltava ottamassa koppi, kun se hetki koittaa. Lapset pitää olla ennen mua. Aina. :)
Mä pärjään kunhan tiedän, et lapset on hyvässä hoidossa ja turvassa, kun olen rinnalla.
Kaikki menee hyvin, kun olen vaikuttamassa. :)
En hosu en hötky. En ole tekemässä kuolemaa, oon aika rautainen luonne. Puran vaan ääneen, kun se helpottaa.
Niinpä. En kyllä luovu omasta kodista helposti, jos sellaisen tulevaisuudessa vielä hankin. Asun ekaa kertaa miehen omistamassa huushollissa ja tää onkin ollut erikoinen matka.
Tätä ennen olen asunut vain omissa joko omistuasunnoissa tai vuokralla. En miehen "armoilla".
Horoskoopit on pääasiassa minusta höpinää, mutta sattumalta kerran luin yhden ja nauratti miten yllättävän osuva se oli. Jopa niissä ei imartelevissa jutuissa. 😝
Anna vieläpä kooppi.
"Rapu puolisona ja vanhempana
Suhteen alkuvaiheessa rapu on yleensä hyvin varovainen, kuoreensa käpertyvä ja arka. Hänen on luotettava kumppaniinsa täydellisesti ja oltava varma siitä, että tunne on molemminpuolinen, ennen kuin hän uskaltaa avautua. Mutta kun pelko poistuu, rapu on intohimoinen, hellä, aistillinen ja hurmaava puoliso. Hän tosin haluaa omistaa kumppaninsa täysin, joten jos rakastat omaa vapauttasi, älä rakastu rapuun.
Rapu viihtyy hyvin kotona ja sekä rapumiehet että -naiset ovat uskollisia puolisoja, eivätkä he juuri koskaan harhaudu syrjäpoluille. Perhe on ravulle kaikkein tärkeintä elämässä ja hän kohtelee läheisiään aina suojelevasti ja hellästi.
Jos ravun avioliitossa ilmenee ongelmia, hän yrittää pelastaa liittonsa kaikin keinoin. Rapunaiselle sopii usein perinteinen kotiäidin rooli. Hän jää mielellään kotiin huolehtimaan lapsista, kun hänen miehensä lähtee töihin. Luova rapunainen nauttii voidessaan soveltaa lahjakkuuttaan kotiaskareisiin. Rapumies elättää mielellään vaimonsa ja takaa perheelleen turvallisen elämän. Hän on hyvin tunteellinen, ja toisin kuin jotkut aviomiehet, hän osaa myös näyttää tunteensa. Rapumies pitää huolen siitä, että hänen vaimonsa tuntee itsensä aina halutuksi ja rakastetuksi.
Rapunainen on varsinainen äitihahmo ja hellä hoivaaja. Hänellä on yleensä voimakas tarve asettua aloilleen ja perustaa perhe. Äitinä rapu on hyvin perinteinen. Hän tehostaa yhteenkuuluvuutta oman perheensä kesken vanhempiensa ja lapsuudenkotinsa mallin kopioimisella.
Ravut ovat hyvin huolehtivia vanhempia, mutta kärsivät joskus liiallisesta suojelunhalusta ja takertuvuudesta perheasioissa, ja tulevat liian riippuvaisiksi lapsistaan. Rapuäiti ei halua päästää irti lapsistaan edes heidän kasvettuaan aikuisiksi."
Lähde:https://anna.fi/horoskoopit/horoskooppi-rapu-21-6-22-7
No sepä se ehkä myöskin on, että nykyään olisi mahdollisuus muuhunkin... joku mutsikin on painattanut koko elämän sata lasissa. Ei ollut oikeenvaihtoehtoja... 🙄
Ja niin löytyy miehiäkin jotka vaan painattaa hampaat irvessä tappiin asti...🙄
Mä nostin kyllä selän. En oo katunut, kyllä tää on toisaalta tuonut kaikille neljälle mahkut elämiseen, ja jokaisella on nyt mahkut omaan elämään. Ja yhä tuetaan toisiamme. 🤔
Juu, sun tilanteen tietäen olemme erilaisessa ahdingossa. :)
Mulla ei ole niin pahassa jamassa oma jaksaminen eikä puoliso kuten sulla taisi olla hyvin hankala.
Mutta nyt on raskasta, sen myönnän.
Tuli tuosta horoskoopista vielä mieleen, että tulostan sen käyttöohjeeksi jos vielä joskus yritän mitään suhdeviritystä kehenkään. Lukekoon tarkkaan niin tietää mihin on haksahtamassa, niin toimiva raportti. 😄
Muuten ukolla on yli 38 kuume, kuten toisella likallakin. Koronatestiin huomenna. 😒
No nyt liki7 vuoden erilläänasumisen jälkeen voisin jopa sietää exää noin, mitä se nyt on, tosin sillä on intressit muualla. 🤔
Jos minä jotain haluisin muistaa jatkossa, niin itseni. Ei tartte miettiä onks joku muu minkälainen ja pelätä sitä toista, kunhsn muistan itseni aina, niin eipä hätiä mitä. 😃
No tämä aika on flunssa-aikaa muutenkin, mutta varma kannattaa olla...😬
On siis vähän exä muuttunut myös?
Itsensä muistamisessa ei mitään väärää ookkaan. Ja sinkkuna se kaikista helpointa onkin.
Yym, silloin jo vakavasti asiat jos toista pelkää. Itellä taas liittyy pelon sijaan huoli. Minä kun välitän tuosta jöröstä kuitenkin ihmisenä ja kumppanina, vaikka se vähän mäntti osaa ollakin välillä.
En usko, et mikään suhde yhtä juhlaa on. Sellainen on utopiaa. Helpompaa voi olla, kun aatokset käy sujuen yksiin, mutta muuten kaikki meistä osaa aika ajoin persereiksi heittäytyä. 😄
Ei vain se puoliso/kumppani.
Elämä muuttanut... En ole minä mahdollistamassa kaikkea. 🤔
Joillekin vaan pitää tulla se elämä väkisin käteen, että oppii jotkut asiat. Mulle se, että pitää miettiä itseäänkin...🤔
Me ei ois opittu näitä ilmsn mun reaktiota...🙄
Ei oltais näin tietoisia nyt...
Se oli silloin oikea ratkaisu.
Se on vsin mun kokemus...
Toki. Ja exällä omanlaisensa.
Mitä mä olen miehistä eronnut, niin yksikään ei ole ottanut eroa järkevästi. Aina on alettu oireilemaan ja sekoilemaan. Kyllä mulla hiukan pelko on, ei mun pärjäämisestä eikä selviämisestä, mutta miehen selviämisestä.
Eka kirjotteli anteeksi kirjeitä perään erottuani hänestä. Ensin kun oli mukiloinut ja raiskannut.
Toka lähetti itkukurjeen ja kertoi ryyppäävönsä putkessa kun jätin hänet.
Kolmas uhkaili oven takana, ettei kukaan saa mua jos ei hänkään.
Neljäs tuli työpaikalle riehumaan tuoden mun kampoeet sinne.
Viides uhkasi itsemurhalla.
Kuudes joutu pöpilään.
Ja nyt tämä seitsemäs masentuisi ja lapset olis yksi kärsivä osapuoli, miten pahasti sekin on arvoitus.
Mä tiedän putoavani jaloilleni, ei mua pelota erota ei lähteä itseni takia. Vaan muiden perheenjäsenteni takia.
En mä viitti pilan päin säätää jos kerran pystyn tämän hoitamaan niinkin, että pysyn tässä ja katson rauhassa tilanteen miten kehittyy. Ja pääseekö yli ja eteenpäin asioissa mitkä nyt kahnaa vastaan. Joskus suhteet nitisee liitoksissaan, mutta selviää niistä toisen olemalla vahva yhdessä asiassa ja toisen toisessa.
Aina kannattaa yrittää niin kauan kun sydän sanoo, että kannattaa.
Ja mä nyt tiedän olevani henkisesti se vahvempi osapuoli, joten tunnen vastuuta toimia niin, että kaikilla on kuitenkin turvallista heikoillla hetkilläkin.
No ei munkaan exä ottanut kovin hyvin eroa. Ja eräs toinenkin sanoi, että hylkäsin hänet.
Mutta siinäpä se on... ei toista pitkin voi tai saa elää.
Mä oon varmaan kertonutkin, mutta mummo parkui sydäntä riipivästi kun ukki kuoli. Siinä parkumisessa meni jotain mummostakin mukana.
Toista saa rakastaa ja pitää tärkeänä, mutta olla eritynyt kuitenkin. Siinä äkkiä tulee toisesta se puuttuva vanhempi, joka pitäisi osata aikuisen olla itse itselleen. Jos mummi ois kuollut aikaisemmin, olisi ukki osannut ottaa asian kauniimmin. Hän ei olisi kokenut, että hänet hyljätään.
Enkä mä ketään ole hyljännyt. Jos mä nostan suhteesta kytkintä, en voi hyvin siinä ja oon siitä sanonut useaan kertaan. Eikä se oke se ihminen, vaan enemmänkin se miten se ihminen käyttäytyy minua kohtaan. Ihmistähän rakastan, siitä ei ole ollut ikinä epäselvää.
Ymmärrän. Hylkäyskokemus tulee yllättävän monille. Toisille jo suhteessa, kumppanin kokee hylänneen kun hän ei ole kiinnostunut sinusta/minusta. Ja toisille se tulee erotessa konkreettisemmin.
Oikeastaan kaikille se tulee jossain määrin aina, kun tuntee et ei tullut kuulluksi tai nähdyksi, toinen vaan päätti nyt loppuu.
Mummo oli tietysti kasvanut kiinni vaariin ja se on iso isku, kun on ikänsä pitänyt yhtä. Kummallakin on suhteessa omat tutun turvalliset rutiinit.
Mulle eroaminen on helppoa silloin, kun en enää näe vaihtoehtoja. Tai tunteet on kuolleet. Olisi esim. väkivaltaa minkäänlaista tai totaali hylkimistä. Täysi välinpitämättömyys tai hengelle ja terveydelle uhkaavaa käytöstä.
Painostusta, kiristystä jne.
Se, että toinen on välillä hankala, rasittava, jääräpää, näköalaton, ykspäinen, juro, väsynyt, kipuilee ei taas aiheuta ero haluja. Vaikka kuormitun ja rasitun, koen tarvivani saada happea.
Yritän helpata toista heikkojen hetkien yli ja sitä en tee eroamalla, enkä poistumalla paikalta kun toinen on heikoimmillaan. Mä olen sellainen rakkaudessa leikkisä, mutta samalla myös vakavasti sen ottava.
Se jos toinen tuntuu väärältä on hyvä syy erota. Sen kyllä tunnistaakin helposti. Sit taas se et olo on joskus toisen kanssa epämukavaa tai epävarma ei välttis tarkoita, että hän on väärä. Se voi olla vaan omien tunteiden nousua ja avuttomuutta niiden edessä.
Nekin voi jäädä kohtaamaan suhteeseen. Tai lähteä.
Pääperiaate, jos ei enää usko toiseen, meihin erotaan. Kun uskoo, haluaa kestää ne vaikeudet läpi. :)
No tuossa tullaan siihen jo, että miksi minua ei enää huvita mikään läheinen suhde johonkin ihmiseen. En usko, että kenessäkään ihmisessä on mitään vikaa tai kukaan ei ole inhottava toista kohtaan tarkoituksellisesti, vaan enemmänkin siksi, ettei osaa nähdä sitä toista siinä vierellä voimassa huonosti käyttäytymisen takia, ei ihmisen itsensä takia.
Kipua ja kipuilua toisessa kestän. Mutta minullakin on siihen oikeus, ilman että se toinen vetää sen itseensä ja riistää minulta oikeuden olla heikko. Yksin voin olla itseni kanssa heikko ihan rauhassa. Ei tarvitse tukea toista selviämään omasta päästään/tunteistaan tulevasta syyllisyydestä tms. Jonka minun kipuilu saisi aikaan.
Tasavertaisen suhteen saaminen on varmaan tuurista kiinni tai jotain mihin on vaikeaa päästä...kummallakin pitäisi varmaan olla uskoa ihmisen hyvyyteen, jopa omaan ensisijaisesti...🤔
Onhan se tasavertaisuus vaikeeta, jos arvot on vaikkapa vähän sovinistiset. Naiset ei älyä tai osaa mitä miehet.
Esimerkiksi. Tai kuten meillä, mun puoliso uskoo omiin kykyihinsä muttei toisten. Oli mies tai nainen, niin jotain kritisoitavaa helposti keksii. Se on rasittavaa, pitääkö aina nurista ja päteä? 😑
Siinä suhteessa hiukan "narsistinen" tai itseriittoinen, pöyhkeä. Millä nyt kuvailisi. Omahyväinen.
Minulle sellainen kumppani on kuormittava, kun itse en sädekehä pään päällä viitti valittaa ja viilata pilkkua. Ja luotan toisten kykyihin ja taitoijin, mielummin kannustan ja neuvon, jos jokin on outoa, ei osaa kun binoilen ja vittuilen.
Täm meillä yksi suurin ja näkyvin ero luonteessa. Mikä hiertää.
Miks negaatiolla ladattu mies vaan rasittaa? :D
Juu, sinkkuna pääsee helpommalla. Ei tuu näitä murheita.
Mut nyt on koronatestit otettu. Nuorimmasta ei kun alle kouluikäisiä ei kiusata testillä, jos perheen isommatkin oireilee. :)
Isompi likka totesi, sehän kutitti nenää. Tikku.
Typoja. Mut oikolue. 😅
Lisään, että olen törmännyt samanlaisiin besserwissereihin valittajiin naisissakin, ettei ole sukupuolisidonnaista. Joku heikko itsetunto mitä pitää päteä, kun minä osaan ja kun minä tiedän ja naureskelee ja ivaa muita.
Ihan vitun ärsyttävä ominaisuus ihmisessä. Tekis mieli välillä koppasta kaaliin. Myönnän.
Et mikä vittu luulet olevas, pätevä persereikä. 😇👍
Niin, kun sille toisen käyttäytymisen syylle voi vain heittää hataria oletuksia.
Ja voi vain toivoa, että toinen ymmärtäisi nimenomaan itseään, eikä yrittäisi tehdä niin toista kohtaan. 🤔
Ilkeälle itsestä tuntui se tikku liki takaraivossa, pikku nenukki saattaa selvitä vähemmällä, kun ei ole vielä kasvanut monis mutkia matkalle. 😄
Kävin vippasee väliseinästä tulleet kyproc-levyt ja vanhan vessanpöntön, sekä 10 litraa jäteöljyä kaatikselle. Kävi tuuri. Ei toiminut msksupääte, niin oli ilmainen keikka. 😄👌
Siitä edestä otin mäkkärin eväät ja nyt köllin sohvalla vähän aikaa täyden masun vieressä. Olen niin tämän ansainnut. 😁👍
Tiedän... kaikki tiedetään, vaan hommat jää sanomisen asteelle lopulta. 😃
Juu. Kotoa ainakin osa peräisin. Vaikeaa on ollut tietyiltä osin ja näkyy sitten omassa miehuudessa ja käytöksessä varjoja siitä.
Rikottu sisin ja kuvittelee, että hyökkäämällä ja nöyryyttämällä on muka jotenkin vahvempi, vaikka on paskahousu vaan.
Mut toimintamalleja.
Juu, muakin kutitti pitkään sen näytteen jälkeenkin. Eka testi joskus alkuvuodesta vai loppuvuodestako oli nipisti, kuin vesi sukeltaessa nenää.
Varo ettei mee pakki sekasin mäkkäreistä. Mä en pysty niitä syömään tai perse alkaa laulaa ja tulee suoletkin kurkkaamaan. Ettoset tekis terää. Taidan oikasta kohta minäkin. Tästä kun ei saa mihkään lähteäkkään pariin päivään testituloksia ootellessa.
Kana uuniin ja luukut umpee. 😴
Ei se mitään jos aiottu projekti vähän laajenee, kun ympäristössään huomaa epäkohtia, jotka voisi panna kuntoon siinä samalla, mutta multipasking on Perkeleestä, eli se, että yrittää tehdä montaa eri asiaa samaan aikaan. Siitä se on saanut nimensäkin, kun ei siitä tule lasta eikä paskaa. ; )
No työpaikalla on kaikki räjäytetty, nyt pitäis kohta slkaa siinä kaaoksessa tekemään töitä...😳
Mutta nykyään ei oikeen ole mitään taukoja missään. Sitä tehdään remontteja jne. Kun muut tekee siinä muuta työtä... on mallillaan..
Naisilla käy äkkiä kans noin että levenee kun juovan siideriä ja viiniä ja leikkivät kikkelillä niin masu levenee ja isonee
Aina jotain projektia, nyt maailmani suurin käynnistymässä. Tiedossa tuskaa ja hikeä. Aika ja energia vähissä jo alkumetreillä, logistiikan kanssa tulee ongelmia koko projektin ajan.
Nokyllä tämäkin tuntuu toivottomalta. Kokoajan jotain edessä ja jaloissa. Vähän jotain pahveja, muoveja ja metallia oon ottanut ja vienyt kierrätykseen, loput pyörii lattialla toistaiseksi.
Käyttökelpoiset kamatkin on hujanhajan... pitää ensin siirrellä sivuun kaikki, purkaa seinä ja sit laitella kaapit, hylkyköt ja muut paikoilleen, että saa lajiteltua tavarat oikeille paikoille, sitten vielä katsoa mitä heittäö pois ja mitä ei. 🙄
"vielä katsoa mitä heittäö pois ja mitä ei"
Jepjep. Tuo on kaikista vaikeinta ja helkutin hidasta. Itse lajitellut sukulaisen virallisia papereita. Niitä löytyy talosta kaikkialta, vuosikymmeniäkin vanhoja. Alakaapeista, laatikoista ja yläkaapeista. Hankala hahmottaa tarvitaanko lappuja vielä. Pitäisi päästä joskus tavaroidenkin lajitteluun.
Joo. Pikeesti jos nyt tekee mielestään hyvän työn, kannattaa ensi keväänä tehdä uusiks... siinä käy niin, että laiskistuu loppua kohden ja työntää jonnekin kaapin perälle taas hilut...😂
Kyllä vuosi riittää traumasta toipumiseen. 😂
😂😂 Noin on minullekin käynyt omien kamojen kanssa. Nyt tiukka paikka, kun pakko saada tyhjennettyä koko asunto. Kuukausi pari aikaa 🙈
Auts! Jaksuhali! 🤗
Muutin noin vuosi sitten äitini vanhaan asuntoon. Nyt olen tässä lähes koko vuoden ajan yrittänyt saada äitiä alkamaan käymään kanssani läpi sen ihan järjettömän paperimäärä, joka tänne on hänen jäljiltään jäänyt. Ne vievät liiottelematta 2/3 vaatekomeron tilasta.
No jotenkin voi kuvitella tuskan...
Mä eilen nuijin seinän pois varaston ja autotallin väliltä. Tavarat on yhä sekaisin... minun täytyy vielä viedä kaatopaikalle seinälevyt ja vessanpönttö, mikä lojui nurkassa toimettomana.
Sitten olisi aika alkaa viimeistelemään hylkyköiden ja kaappien paikkoja. Kun ne on saatu paikoilleen, voi varsinainen tavaroiden oikealle paikalle laittaminen/siivous alkaa.
Kaikesta pahinta tälläisessä projektissa on se, ettei saa sitä onnistumisen ja ratkaisun fiilistä vasta kun ihan lopussa. Konkreettista tulosta. Tämä väli mikä on täyttä fakki-idioottimaista puurtamista on suggestoitava jollain itseensä ja tekemiseensä uskomisella.
Maratoonari varmaan nauttii lähdöstä ja maaliintulosta, mutta se väli niiden kahden hetken välissä on itsensä kanssa taistelua. Tietää, että joka soluun sattuu, mutta keskeyttäminen vie palan sieluakin mukanaan. 😀
Jänniä nämä raskaat projektit...😬
Ajatusralli: Leviävät projektit kuten Leviathan, Underworld Demonien hallitsija ja maanalta karannut julmademoni Leprechaun, jonka aarteita voi löytyä sateenkaaren päästä, mutta on hyvin vihainen jos niitä varastetaan, mikähän olikaan uusin Leprechaun -elokuva, taisi olla:
The Game of Leprechaun :D
Siivosin kaappeja rojusta ja heitin roskiin. Nyt on tyhjää tilaa kaapeissa.
Kuullostaa helpolta. Mulla ei ole roskia vaan... on muovia, ksrtonkia, paperia, metallia, lasia....
Ja vi.tu vessanpönttö! 🤬
Meikällä leviää kaikki, mitään ei saa aikaseks, kaikki jää puolitiehen, tekemättä tai vaan siirtyy ja siirtyy.
Meikä on yli puoli vuotta ähkinyt, et pitäs vaihtaa lavuaarin vesilukko, kun siinä on syöpynyt reikä ja vähän haisee.
No viimeinkin sain homman tehtyä ja nyt on uusi vesilukko.
Mut yleensä vaan hommat jää tehtyä, ei vaan viitti tai jaksa.
Mielummin sitä menee vaan tietokoneelle ja istuu siinä koko päivän todeten, että jaa, taas jäi hommat hoitamatta, mut jos sit huomenna, mut ei onnistu, kun seuraavana iltana taas toteaa, et ei tullu tänäänkään hommat tehtyä.
Miten ihmiset siis pystyy, kun ne on ekas töissä ja sen jälkeen kotihommat, ei meikäläinen töihin pysty, kun ei kotihommatkaan meinaa hoitua ja töissä on paljon vaativampaa ja kiireempää.
Onnistumiset ruokkii... välillä tuntuu, ettei saa mitään aikaiseksi, vaikka räyhää tehdä vaikka mitä, mutta jos ei olis tehnyt sitä ”näkymätöntä hommaa” joskus, ei kokonaisuus olisi ikinä ollut ihailtavana. 😁
Olen joskus ihmetellyt kätteni jälkiä jälkeenpäin, että miten hitossa olenkaan jaksanut tehdä kaiken tämän... no siinäpä se kiitos on sille puurtamiselle, vaikka mitään palkkiota ei ole valmiista kesken kaiken saanut...😊
Kannattaa heittää roskiin sellaiset romut joille ei ole varmaa käyttöä heti, jäävät turhaan lojumaan vaan sitten.
No joku raja pitää olla... 🤔
Turhauttaa viskata jotain roskiin ja kohta ostaa sitten sama kaupasta uudelleen. 🙄