Sitä näissä treffailuissa olen ihmetellyt, kun olemmehan aikuisia ihmisiä, niin jos ja kun ei synkkaa yksiin joko heti eka kerran jälkeen tai useamman tapaamisen jälkeen niin onko se vaikea toiselle sanoa että:" kiitos riittää"....
Sitä jää odottamaan viestiä....ja miettimään...
Voiko joku näin tehnyt vastata ? MIKSI se on niin vaikeaa, ilmoittaa että et ollut hän etsimäni?
Sitä jää odottamaan viestiä....ja miettimään...
Voiko joku näin tehnyt vastata ? MIKSI se on niin vaikeaa, ilmoittaa että et ollut hän etsimäni?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei tavallaan haluaisi aiheuttaa toiselle mielipahaa kertomalla, ettet sinä olekaan se tyyppi, jonka kanssa haluaisin olla. Toisaalta taas se on itselle helpompaa vain "kadota" kertomatta mitään. Tällöin ei joudu ollenkaan kiusalliseen tilanteeseen, jossa joutuisi ehkä jopa selittelemään, miksi se toinen ei kiinnostanut. Itse olen niin raukka, että minun on äärimmäisen hankala kertoa toiselle, etten pidäkään. tämä tosin minun kohdallani johtuu nimenomaan siitä, etten missään nimessä haluaisi pahoittaa toisen mieltä. Ristiriitaista...
Itse toimin samalla tavalla kuin sinäkin. Mielestäni ei ole yhtään sen loukkaavampaa "kadota" kuin ryhtyä selvittelemään minkä takia ei synkannut, koska siinä AINAKIN tulee loukanneeksi toista osa puolta ja saa taatusti pahan mielen itselleen.
Minulla on ollut muutama tällainen tapaus, että mies on lähettänyt itseestään kuvan ja nimenomaan pyytänyt, että minun pitäisi rehellisesti kertoa mitä pidän näkemästäni. Eikö ole aika lapsellista touhua nelikymmpisiltä ihmisiltä? Jokainenhan sen tietää, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin sanoa, että "olin äimänkäkenä ja vieläkin mykistynyt siitä miten komeita miehiä Suomesta voi löytyä ja vieläpä vapaalla jalalla..." tmv.
Jos toinen alkaisi todellakin tivaamaan miksei synkkaa niin kuinka monesta meistä löytyisi kanttia sanoa suoraan, esim. kammottavan hajuisesta hengityksestä, epämiellyttävästä ulkomuodosta jota pitää hävetä tmv.
Ei ole provo kirjoitus, mutta varmaan tulee haukkuja.
Miksi sitä tarvitsisi selitellä miksi ei tykännyt..? Minusta se jos mikä outoa että häivytään mitään sanomatta...Pitäisikö tehdä yhteis sopimus treffiläisten kesken, että jos ei tuntunut toimivalta niin vain viesti kohteliaasti. Et ollut etsimäni kiitos. Mitä pahaa siinä on..Reilu peli. Näin itse toimin ja jää hyvä maku että on voinut rehdisti sen kertoa.
Silloinhan asia on ok, jos siitä on etukäteen sovittu. JOs taas asiallisesta "jättämisestä" ei ole etukäteen sovittu voi tilanne olla toinen. Omasta kokemuksestani tiedän,että jotkut miehet osaavat olla hankalia. Tivataan ja uhkaillaan kauan, minkä vuoksi ei kelvannut. Syyksihän ei ilmeisesti kelpaa, ettet sinä ollut minulle sopiva, enkä minä mielestäni sinulle.
Toisaalta joskus tuntuu, että tilanne halutaan jättää ikään kuin auki. Niin että ei oikein vastata mitään, jotta voidaan kenties tarpeen vaatiessa palata asiaan...? Vähän niin kuin passiivista varallapitoa?
asiallisesta jättämisestä?
Siitähän deittailussa on kyse, että joko tapaillaan tai sitten ei enää pidetä yhteyttä koska ei kiinnostanut.
Mahdollisuudet on fifty-fifty.
Häiriintyneet (minun kokemukseni mukaan) tyypit, niin miehet kuin naiset, sitten tivaa perusteluja sun muuta ja jopa ahdistelevat.
On ikävää tulla torjutuksi, eikä ole toisaalta mukavaa antaa pakkeja muuten mukavalle ihmiselle kuka ei vain sytyttänyt!
On kyllä kohteliasta ilmoittaa vaikka tekstarina sitten, että kiitos mutta ei kiitos.
Minä tulkitsen nämä "katsotaan jos vielä vaikka nähdään" fraasit pakkien antamisen kiertoilmaisuksi ja unohdan ko. henkilön samantien.(tosin kokemuksen opettamana)
Jos joku sanoo minulle suoraan tapaavansa vielä muita, niin mitenkään kiukuttelematta vedän johtopäätökset etten sitten kauheasti kiinnostanut.
En varmasti ota ainakaan itse enää yhteyttä!
Lieneekö sitten minulta ns. passiivis-agressiivisuutta ;))
Olisko paikallaan luoda deittailun etiketti netiketin tapaan, jotta aloittelijat pääsee heti kärryille jouhevasta deittikulttuurista ;)
Ihminen joka tivaa miksei kelvannut, voisi joskus hetkeksi pysähtyä aidosti miettimään miksi ITSE pitää/on pitämättä jostain ihmisestä.
Ehkä silloin oivaltaa jotain... tai sitten ei...
törmännyt....ikäänkuin passiiviseen varallapitoon. Mies tuutilullaa maat ja mannut tavatessa ja lähettelee tekstiviestejä...."kulta pieni" ja sitä vain jotenkin ilmenee että olet ikäänkuin varalla siltä varalta että jos jotain parempaa ilmenee......
tosin minulle on käynyt näin vain kerran.......kaikki muut kerrat noin 6 treffiä olen itse asiallisesti ilmoittanut ettei meistä ole yhteiselle tiellä ja silloin kaikki ovat tienneet missä mennään. Miksi jättää toinen kauniilla sanoilla epätietoisuuteen ja ikäänkuin "varalle".....se jos mikä on henkisesti raskasta...elää epätietoisuudessa.
Aikansa menee kun unohtaa kun on uskonut toisen kauniisiin sanoihin ja lupauksiin jotka eivät sitten olekaan ihan niin.......mutta selitystä ei tule koskaan.
Varjelkoon joku meitä etiketeiltä, menee tästä hommasta se vähäkin järki!
Kyllähän hiukkasenkaan elämänkokemusta hankkinut ihminen tietää, että nämä jutut on henkilökemiaa, jota ei edes voi selittää vaikka haluaisikin.
Persoona on mikä on, se joko miellyttää tai ei. Mitä sillä palautteella on virkaa, ei kai kukaan tolkuissaan oleva ala muokata itseään muiden mielipiteen perusteella!
Sitäpaitsi toista ei voi jättää, jos ei pääse seurusteluasteelle saakka...
Kerran eräällä deittisivustolla törmäsin oikein mukavan ja fiksunoloiseen naiseen. Vaihdeltiin maileja (ei ehditty tavata, kun oli jonkin verran välimatkaa) ja tuntui synkkaavan ihan hyvin. Sitten yhtäkkiä täysi hiljaisuus. Ei tietenkään ihan lyhyen tuttavuuden jälkeen olla selitysvelvollisia mistään, mutta minusta olis korrektia kuitenkin ilmoittaa, että sori, nyt tuntuu siltä ettei natsaa. Ei tarvisi suotta odottaa ja miettiä.
Sitäpä tässä on tullut ihmeteltyä, treffeillä on tullut käytyä ja annetaan ymmärtää "pidetään yhteyksiä" jne mutta sitten hävitään täydellisesti maan alle.
Eikä vain pari kertaa vaan hieman useammin.
Mulle saa kyllä suoraan päin naamaa läväyttää jos ei miellytä, enemmän kyrsii nämä häviämiset.
Myös pari varsin hupaisaa tapausta, joissa tuli varsin intensiivisesti juteltua parin ehdokkaan kanssa, sovittua treffit jne, mutta sitten kun treffipäivä lähestyy nämäkin katosivat täydellisessti. Eräskin jopa soitti päivää aikasemmin kuin tapaaminen oli ja höpötti ummet ja lammet, seuraavana päivänä kun ei mitään enää kuulunut sain vielä peräti yhden (1!) tekstarin illalla jossa hän kertoi olleensa eräässä kaupungissa koko päivän, ja mitään muuta ei sen jälkeen kuulunutkaan.