tunnu ymmärtävän sitä että haluan parisuhteen itseni ikäisen kanssa. Ehkä noin pari vuotta sitten alkoi ensimmäisen kerran tulla tarve olla parisuhteessa ja jossain vaiheessa asuakin yhdessä toinen toistaan tukien, kun ikää tulee lisää. Elämä on murjonut liian kauan ja parisuhde on se, missä näen itseni jossain vaiheessa olevan. Sellainen ei ole koskaan mahdollista paljon nuoremman kanssa, siihen "kuvaan" en ole itseäni saanut koskaan. En ole nähnyt meitä edes ystävinä. Liian monta satuttavaa vuotta teki tehtävänsä. Rankinta on ollut perusturvallisuudentunteen puuttuminen. Se on aiheuttanut paljon pahaa oloa ja pelkoa siitä ettei selviä ja stressin ja elimistön oireilujen takia on pelkona ollut jopa menehtyminen stressin aiheuttamaan sairauteen.
Ette millään
Anonyymi
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Melkein seitsemän vuotta sitten kuolit sisältä. Sinut revittiin irti jostain sinulle hyvin tärkeästä ja sen jälkeen elämä on ollut kamppailua päivästä toiseen.