Suhteessa mies alkanut tekemään reissuhommia. Hänen ei ole pakko niillä käydä, mutta tuntuu tykkäävän ja on ilmoittautunut vapaaehtoiseksi työpaikalla niihin. Viikon jutut olisi tietysti ok ja nykyään niitä jo joka toisella, mutta meidän tapauksessa ne on useammasta viikosta moneen kuukauteen. Ja lyhyillä varoajoilla. Mahdollista myös sellainen, että tulee toisesta maasta parin kuukauden reissulta ja lähtee vähän ajan päästä toiseen samaksi aikaa.
Olen sanonut, etten jaksa tällaista, suhde ei voi pysyä hyvänä pitemmän päälle yms. mutta miesystävä tekee tuota kaikesta huolimatta. Tuntuu, kuin mun sanomisia ja mielipiteitä ei kuultaisi. Hän meinaa, että kiukuttelen ja mökötän hetken, sitten taas kaikki hyvin. Mä itken että tuntuu pahalta olla rakkaasta erossa viikkokausia, kun yleensä ei voi edes soitella(hinnat) vaan pari viestiä viikossa. Mutta hän ei koskaan valita sitä että joutuu olemaan erossa, nauttii vaan kaikesta mitä reissu mukanaan tuo. Vakuututtaa lähtiessään mua olemaan kiltisti, siinä kaikki sitten. En voi olla miettimättä, mitä itse esim. tuolla itänaapurissa hotelleissa puuhaa.
Jaksaisitteko muut tällaista? Kun mies on täällä, hän on tiiviisti kanssani ja elämme kuin mikäkin tavallinen pariskunta. Hänestä tässä ei mitään ongelmaa, mä en muuta kuin ongelmia nyt näekään :( Usein siis on kuukausia kotimaassa, ja melkein nuo matkajutut ehtii unohtamaan. Sitten joku kaunis ilta paukauttaa lähtevänsä muutamaksi kuukaudeksi pois hetken päästä. Toki mulla oma elämä, harrastukset ja kaverit, mutta silti on aivan älytöntä ensin olla tiiviisti toisen kanssa, sitten olla lähes kuulematta kuukausiin!
Olen sanonut, etten jaksa tällaista, suhde ei voi pysyä hyvänä pitemmän päälle yms. mutta miesystävä tekee tuota kaikesta huolimatta. Tuntuu, kuin mun sanomisia ja mielipiteitä ei kuultaisi. Hän meinaa, että kiukuttelen ja mökötän hetken, sitten taas kaikki hyvin. Mä itken että tuntuu pahalta olla rakkaasta erossa viikkokausia, kun yleensä ei voi edes soitella(hinnat) vaan pari viestiä viikossa. Mutta hän ei koskaan valita sitä että joutuu olemaan erossa, nauttii vaan kaikesta mitä reissu mukanaan tuo. Vakuututtaa lähtiessään mua olemaan kiltisti, siinä kaikki sitten. En voi olla miettimättä, mitä itse esim. tuolla itänaapurissa hotelleissa puuhaa.
Jaksaisitteko muut tällaista? Kun mies on täällä, hän on tiiviisti kanssani ja elämme kuin mikäkin tavallinen pariskunta. Hänestä tässä ei mitään ongelmaa, mä en muuta kuin ongelmia nyt näekään :( Usein siis on kuukausia kotimaassa, ja melkein nuo matkajutut ehtii unohtamaan. Sitten joku kaunis ilta paukauttaa lähtevänsä muutamaksi kuukaudeksi pois hetken päästä. Toki mulla oma elämä, harrastukset ja kaverit, mutta silti on aivan älytöntä ensin olla tiiviisti toisen kanssa, sitten olla lähes kuulematta kuukausiin!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hei
Mulla on vähän huono kokemus, koska ex-aviomiehini ja lapseni isukki olu reissutyöläinen ja liitonhan se hajotte se ja reisussa syntynyt suhde toiseen naiseen.
Yritin kestää sen ja yksin lapsen hoitaa, kun mies reissussa ja se oli ihan sam ku YH-olisi ollut, joten nykuiseen tilanteeseni ei paljon muutosta tullut ku mies läksi, edelleen yksin raadan lapsen ja kodin hoidossa!
Sitähän mäkin tässä ajattelen, että vaikka meillä ei nyt lapsia tms. niin olen tarkka jutun suhteen, koska en tahdo joutua joskus juuri tuohon tilanteeseen mitä sä sanoit. Itse käytännössä yksinhuoltajana lasten kanssa, mies elelee hotellielämää milloin missäkin päin.
Missä ja minkä pituisia reissuja miehesi teki? Vakuutteliko, että on kunnolla ilman muuta jne. mutta toisin kävikin? Omani vain tuhahtelee kun sanon, että mielestäni tuollaisilla keikoilla ennemmin tai myöhemmin on suuri vaara sortua pahoille teille, ja onhan se toisaalta ihan sama tilanne sillä toisellakin joka täällä yksin odottelee.
Joo, ei kuulemma tehny mitään jne... rakasti kuulemma minua ja lasta... mutta sitten rupesi löytymään kaikenlaista epämääräistä tekstiviestiä ja hotellilaskuja, ravintolaskuja. Reissut vaihtelivat 4 pvst pariin pv:ään ja loppujen lopuksi selvisi, että oli suhde työkaveriin jne... Ja valheita tuli solkenaan suusta, kunnes sain kiinni! Työreissuja oli mm. hämeenlinnaan, Treelle ja Hkiin ja jne... ja valitettavasti tämä ämmä tuli niille mukaan!
No juu, teillä sentäs kyse vain muutamien päivien jutuista, mutta meillä kyse viikkojen ja kuukausien reissuista! Ajattelepa mitä kaikkea sellaisilla ehtii tekemään, ja se koti tuntuu varmaan aika kaukaiselta asialta ulkomailla ja muissa ympyröissä. Helposti ajattelee, että eihän se toinen saa koskaan tietää eikä tämä meidän suhteeseen vaikuta jos täällä vähän kivaa pidänkin.. Ja on tässä muutakin kuin tuo mustasukkaisuuspuoli. Se että tahtoisi olla osana rakkaansa elämää, eikä näin epävakaassa jutussa.
No kyl se on varmaankin vaikeeta luottaa toiseen, joka on niin kaukana, ku varsinkin paljon kuulee sitä mitä niillä reissuilla tapahtuu. J a ennenkaikkea se on suhteelle tuhoisaa,jos luottamus menee.
Ja jopa 2-4 pv:n reissuissa kerkee paljon tapahtua ja koti /lapsielämä tunttuu kaukaiselta ja kotona on vastassa väsynyt vaimo/lapsi jotka haluuvat huomiota -- ni vapaampi elämä houkuttaa heikkoluonteista ihmistä.
Tilanne on varmaankin vaikea... :-) tsemppiä ja toivottavasti selviätte siitä paremmin kuin minä ja ex-siippani!
Hyvä, että on kyseessä monen kuukauden jutut. Tietää, että sen on pakko olla oikea työmatka. Tollasia parin päivän "työ"keikkoja voi melko huomaamatta tehdä omaankin eikä työnantajan piikkiin.
Miehesi viettää kanssasi muutaman kuukauden kotielämää, kun tietää, että kohta sitä pääsee taas reissuun.
Mitä helvettiä, oikein lupautuu työpaikalla näille reissuille?
Kyllä se kertoo jo kaiken olennaisen miehesi prioriteetista.
Ja vähät välittää siitä, että sinä kärsit tilanteesta... Riemulla varmasti odottaa reissua ja saa tyydytystä kaksoiselämästään.
Kehottaisin, että rupeat etsimään itselleen uutta miestä, koska miehelläsi todennäköisesti on matkoillaan ties ketä huoria sinusta välittämättä (ikävää todeta, mutta järjellä ajateltuna hei). Saattaa tulla miehellesikin eteen tilanne, että sinä et olekaan täysin itsestäänselvyys (vannottamalla olemaan kiltisti) hänen rellestäessään reissuillansa.
Voimia sulle!
Olisi helpompi arvioida, jos kertoisit, minkä alan töitä miehesi tekee. Millaisissa paikoissa hän on, mitä jengiä hän tapaa.
Bisnesmatkoilla on usein niin tiiviit työtunnit, että harva jaksaa tehdä illalla muuta kuin syödä ja vetäytyä hotelliin. Naisten pokaaminen edellyttäisi bilemeininkiä.
Sen sijaan jos työkuvaan kuuluu yhteistyö/muu yhteys nuorten naisten kanssa (luennoitsija yliopistolla?), on olemassa riski että whiskygrogi väsymys otollinen tilanne voi aiheuttaa teerenpeliä toimistojen ulkopuolellakin. Viaton työflirtti kuuluu jokaisen elämään, mutta kun se siirtyy tekoihin, it's hell's bells.
En tiedä paraneeko tilanne miestä vaihtamalla, sillä käsittääkseni 2/3 miehistä on pettäjiä.
valita.. on sitä ennenkin lohdutettu teiä matkamiesten leskiä.. ota mieleisesi nuori komea ja kova mies, jonka kanssa pidät hauskaa.. ei taatusti tule ikävä miestäsi..päinvastoin toivot milloin lähtee seuraavan kerran pois..ja kuitenkin raha tulee matkakorvauksista myös sinun käyttöösi.. joten nauti vapaudestasi.
valita.. on sitä ennenkin lohdutettu teitä matkamiesten leskiä.. ota mieleisesi nuori komea ja kova mies, jonka kanssa pidät hauskaa.. ei taatusti tule ikävä miestäsi..päinvastoin toivot milloin lähtee seuraavan kerran pois..ja kuitenkin raha tulee matkakorvauksista myös sinun käyttöösi.. joten nauti vapaudestasi.
Hei!
Ensiksikin: et ole mikään tiukkis vaikket olekaan tyytyväinen miehesi pitkiin poissaoloihin. On täysin luonnollista, että ihminen, joka on rakastunut ja kiintynyt kumppaniinsa, toivoisi mahdollisimman paljon yhdessäoloa!! Mielestäni vaikuttaa siltä, että miehen tunteet sua kohtaan ovat selvästi viileämmät kuin omasi häntä kohtaan. Häneltä puuttuu kyky empatiaan sikäli, ettei tunnu välittävän siitä, että sinulle tilanteenne on tosi raastava. Neuvoisin sua kysymään häneltä suoraan, miltä tuntuisi, jos osat olisivat TOISINPÄIN!?? Nauttisiko hän ajatuksesta, että hänen naisensa on ulkomailla kuukausitolkulla? Usein asioiden miettiminen toisen kannalta eli "MILTÄ MINUSTA TUNTUISI SAMASSA TILANTEESSA?" auttaa silmiä avautumaan. Silloin on pakko miettiä asiaa ja myöntää ainakin itselleen jotakin...
Itseltäni ei myöskään onnistuisi suhde, jossa tavataan vain hetki silloin , toinen tällöin. Jos ihminen haluaa suhteelta myös läheisyyttä, ei tuo voi toimia. Tietysti rahaa siinä tienaa huomattavasti, mutta sen hintana voi olla rakkaan menettäminen. Jos suhteenne on suht tuore ja varsinkin kun teillä ei ole lapsia, miettisin tarkaan, kannattaako sun jatkaa suhdetta!! Sillä parisuhde, missä suurin osa (?) ajasta on tavallaan kärsimystä, on todella raastava ja katkeroittaa aikaa myöten pahasti. Mieti omaa hyvinvointiasi. Varmasti on miehiä, jotka tekevät "normaalia" työpäivää ja pystyvät rakastamaan eivätkä pelkää läheisyyttä. Saattaisi olla, että miehesi on sellainen, jolle läheisyys ei niin tärkeää ole vaan ehkä jopa ennemminkin ahdistuu liiallisestä yhdessäolosta. Sellaisiakin ihmisiä on.
Muuten, juuri kuulin erään työkaverini olevan eroamassa miehestään, joka myös kuukausien työmatkoilla. Heillä kolme teini-ikäistä ja äiti viettänyt sitä lähes yh-elämää vuositolkulla. Nyt on tullut mitta täyteen. En tiedä yksityiskohdista enempää, mutten ihmettele, että eroon ovat päätyneet...
Rakasta itseäsi, tee niin kuin tiedät itsellesi parhaimmaksi olevan!!
t. yh-äiti