No tuossahan asian ydin jo tulikin, eli kova selkäkipu vaivaa.
Siitä on vuoden verran kun selkäni leikattiin, vihdoin, kun oli ensin seitsemän vuotta väitetty iskiaskivuksi.
Puoli vuotta pysyi hyvänä, ennenkuin alkoi uudestaan kipuilla aina silloin tällöin.
On pari kertaa tullut lääkärissä kun käytyä näytillä.
Nyt on kaksi päivää ollut sellaiset kivut, että joka ikistä liikettä saa varoa kun aina vihlaisee tajuttomasti kun vähänkin väärä asento.
Istuminen sattuu, astuminen sattuu, makuulle meno ja nouseminen sattuu, enkä maatessa pysty yhtään vaihtamaan asentoa, en edes jalkojen asentoa, eli liikkuminen kokonaisuudessaan on hankalaa.
Keppejä apuna olen nyt joutunut käyttämään.
Kai tästä lääkäriin pitäisi mennä, mutta kun odotukset ei ole kovin korkealla, entisten kokemusten perusteella.
Itsekin pystyy kipulääkkeitä syömään, sitä ei tarvitse käydä kuulemassa lääkäriltä.
Ennen leikkaustakin aina vaan käskettiin ottaa kipulääkettä, ja sitten ottamaan yhteyttä lääkäriin jos tulee ulosteet housuun itsestään, tai pissa lakkaa tulemasta.
Nytkin kenties kannattaa odottaa, että tilanne muuttuu akuutimmaksi, eli käy vahinko housuun, tai menee jalat alta.
Aikani kuluksi tässä kirjoittelin, kun uni ei tule kivun takia.
Siitä on vuoden verran kun selkäni leikattiin, vihdoin, kun oli ensin seitsemän vuotta väitetty iskiaskivuksi.
Puoli vuotta pysyi hyvänä, ennenkuin alkoi uudestaan kipuilla aina silloin tällöin.
On pari kertaa tullut lääkärissä kun käytyä näytillä.
Nyt on kaksi päivää ollut sellaiset kivut, että joka ikistä liikettä saa varoa kun aina vihlaisee tajuttomasti kun vähänkin väärä asento.
Istuminen sattuu, astuminen sattuu, makuulle meno ja nouseminen sattuu, enkä maatessa pysty yhtään vaihtamaan asentoa, en edes jalkojen asentoa, eli liikkuminen kokonaisuudessaan on hankalaa.
Keppejä apuna olen nyt joutunut käyttämään.
Kai tästä lääkäriin pitäisi mennä, mutta kun odotukset ei ole kovin korkealla, entisten kokemusten perusteella.
Itsekin pystyy kipulääkkeitä syömään, sitä ei tarvitse käydä kuulemassa lääkäriltä.
Ennen leikkaustakin aina vaan käskettiin ottaa kipulääkettä, ja sitten ottamaan yhteyttä lääkäriin jos tulee ulosteet housuun itsestään, tai pissa lakkaa tulemasta.
Nytkin kenties kannattaa odottaa, että tilanne muuttuu akuutimmaksi, eli käy vahinko housuun, tai menee jalat alta.
Aikani kuluksi tässä kirjoittelin, kun uni ei tule kivun takia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Noinhan se kai menee. Vamma on riittävä vasta siinä vaiheessa, kun kärsii inkontinenssista tai halvautuu. Mielestäni olisi eettistä hoitaa ihmisen kipu kuntoon.
Jos yhtään lohduttaa, niin tiedän muutamia hyvin pahoista (selkä)kivuista kärsineitä ihmisiä, jotka ovat myöhemmin päässeet kipulääkkeistään eroon. Niin sietämätöntä kuin nyt onkin, niin aika saattaa helpottaa tuskaa.
Koeta kuitenkin saada kipusi hoidettua. Pyydä vaikka lähete kipupolille, jos eivät perusterveydenhuollossa osaa.
Olen tuo aloittaja, ja odotankin sitä, josko ajan myötä kivut helpottaisivat.
En tykkää kamalasti kipulääkkeitä käyttää, joten yleensä yritän olla ilman.
Nyt on tosin ollut tilanne, että olen joutunut ottamaan, vahvempiakin.
Kipupolilla olen aikoinaan käynyt muiden syiden takia, enkä enää sinne halua.
Tiedän heidän systeemin, yrittävät vain tyrkyttää hermokipulääkkeitä, joista ei ole kuin haittaa.
Mielestäni se poli on suurimmaksi osaksi pelkkää rahastusta.
Mulle on väläytetty jo vaativampaa leikkausta, jos kivut jatkuvat pahoina.
Alun alkaenkin olisi pitänyt kuulemma tehdä luudutusleikkaus, mutta oli kuulemma liian myöhäistä, kun vaiva oli ollut niin kauan.
Niin se nykyään tuntuu olevan, että vaivojen täytyy antaa mennä liian pahaksi, ennenkuin mitään tehdään. Ja sitten saatetaankin sanoa, että enää ei voida tehdä mitään, kun on mennyt niin kauan.
Meikäläisellä ollu selkä paskana jo useemman vuoden ja nyt tuli hommattua hurrilasta sähköpöytä https://www.dpj-workspace.com/fi/46-saehkoepoeydaet . Nyt kahen viikon jälkeen selkä jopa enemmän paskana. Nää selkävaivat on kyllä niin paskaa, että entiiä mitä pitäis tehdä. Leikkaukseen en mielelläni menis