Kun ensin taistelet tuulimyllyjä vastaan monessa asiassa, kohtaat useampia vaikeuksia ja sitten kun tyyntyy niin sitten tunnet tyhjyyden ja sen elämän muutoksen tarpeen ja sen kahleista irtoamisen tarpeen, olkoon se sitten parisuhde tms. Surua, vaikka vastoinkäymisten jälkeen pitäisi tuntea helpotusta ja iloa.
Onko tämä outoa
Anonyymi
3<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ehkä taisteluväsymystä, tai ihan loppuun palamistakin, kestokyvyn raja tulee vastaan kaikilla jossain vaiheessa. Elämän suuntaa on ihan terveellistäkin tarkistaa ja vaihtaa kurssia tarvittaessa. Elämä on tarkoituksen ja tyhjyyden vuorottelua. Luovuus ja uudistuminen vievät eteenpäin. Voi jäädä kiinni rooleihin, sidoksiin, joilla ei enää ole sitä merkitystä kuin joskus oli, se jähmettää ja kapeuttaa minuutta. Kun miettii arvojaan ja toimii niiden mukaan, positiivinen elämässä saa jälleen sijaa.
There´s crack in everything, and that´s where the light comes in, L. Cohen
Kiitos näistä sanoista. Olen suurten muutosten portilla ja pohdin omia arvojani ja niiden suhteita toisiinsa. Roolit ja sidokset ovat niitä mitä mietin.
En ole siis aloittaja, vaan sivusta nämä kiitokset tulivat.