Vetyauto on tulevaisuutta

Helppo olla Suomea edellä kun täällä ei tehdä mitään vetyautoilun eteen. Mutta missä tehdään?

Ruotsissa 5 tankkauspistettä ja muutama kymmenen vetyautoa. Automyyjien esittelyautot? Valtavasti tapahtunut (??!) ja puhuttu on useita kymmeniä vuosia.

Olet muuten väärässä. Lisäksi vedyn hinnan on arvioitu laskevan 1,50€/kg vuoteen 2030 mennessä.
Akkusähköauton valmistus myös tuottaa ihan liikaa päästöjä, jonka vuoksi niille aletaan jossain vaiheessa asettamaan korkeita veroluonteisia maksuja.

Anonyymi kirjoitti:

Olet muuten väärässä. Lisäksi vedyn hinnan on arvioitu laskevan 1,50€/kg vuoteen 2030 mennessä.
Akkusähköauton valmistus myös tuottaa ihan liikaa päästöjä, jonka vuoksi niille aletaan jossain vaiheessa asettamaan korkeita veroluonteisia maksuja.

Lue lisää

"Akkusähköauton valmistus myös tuottaa ihan liikaa päästöjä"

Ihan samalla tavalla vetyautojen valmistus tuottaa päästöjä. Niistä tulee myös paljon tankkijätettä, kun ne on pakko uusia määräajoin.

Anonyymi kirjoitti:

Olet muuten väärässä. Lisäksi vedyn hinnan on arvioitu laskevan 1,50€/kg vuoteen 2030 mennessä.
Akkusähköauton valmistus myös tuottaa ihan liikaa päästöjä, jonka vuoksi niille aletaan jossain vaiheessa asettamaan korkeita veroluonteisia maksuja.

Lue lisää

"Olet muuten väärässä. Lisäksi vedyn hinnan on arvioitu laskevan 1,50€/kg vuoteen 2030 mennessä."

Tuotantohintana ehkä. Mutta tarina on aivan toisenlainen kun otetaan kuljetus-, paineistus- ja/tai nesteytyskulut mukaan.

Myös kun tankkauspaikkojen kulut ja verot ynnätään tähän, voi sitten tankatessa olla aivan eri hinta mitä mittari näyttää.

Sekin kannattaisi vielä muistaa, että se täyssähkö menee silti kolme kertaa pidemmälle samalla energiamäärällä.

Fiksuin ja tehokkain tapa käyttää vety onkin polttaa se voimalaitoksessa kausivaihteluiden tasaamiseen.

Anonyymi kirjoitti:

"Olet muuten väärässä. Lisäksi vedyn hinnan on arvioitu laskevan 1,50€/kg vuoteen 2030 mennessä."

Tuotantohintana ehkä. Mutta tarina on aivan toisenlainen kun otetaan kuljetus-, paineistus- ja/tai nesteytyskulut mukaan.

Myös kun tankkauspaikkojen kulut ja verot ynnätään tähän, voi sitten tankatessa olla aivan eri hinta mitä mittari näyttää.

Sekin kannattaisi vielä muistaa, että se täyssähkö menee silti kolme kertaa pidemmälle samalla energiamäärällä.

Fiksuin ja tehokkain tapa käyttää vety onkin polttaa se voimalaitoksessa kausivaihteluiden tasaamiseen.

Lue lisää

Vedyn hinta tankkausasemilla Saksassa nyt 9,50 €/kg ja eteen osui artikkeli, missä arvioitiin / toivottiin myyntihinnan painuvan 2030 mennessä ehkä 6 euroon/kg. Mutta tämä jossain muussa Euroopan maassa (dementia iski, ei Saksa nyt kyseessä, mutten muista mikä). Tuskin on hinnassa mukana Suomen veroja tai harvaan asutun maan jakelukustannuksia.

Voi olla vaikea yhtälö, jos vedyn jakeluaseman rakentaminen kustantaa 2 miljoonaa euroa kappale ja vedyn tekoon elektrolyysillä kuluu 55 kWh/kg mahdollinen lisä vielä nesteytyksestä pitempiaikaista varastointia varten.

Näillä eväin CO2 päästö sähköntuotannosta 3-4 kertainen täyssähköautoon verrattuna, ja tankkausaseman hinta 10x sähköauton latausaseman hinta. Eikä vetyasemalla hirveän montaa autoa vuorokaudessa tankkaa. Aikaa kuluu paineen nostoon. Aseman pitää kehittää liki 1000 bar, jotta 5 kg vetyä saadaan sujahtamaan auton 700 bar tankkiin parissa minuutissa.

Vety kilpailee tällä hetkellä päästöissä tasapäin kaasuauton kanssa, mutta on hurjasti sitä kalliimpi ja myös polttoaine on kalliimpaa. Biokaasu maksaa nyt 1,44 €/kg ja sitä kuluu noin 4 kg/100 km. Vetyä kuluu kilo/1000 km.

Vedyn poltto voimalaitoksessa on hullun hommaa. Siinähän on kyse vedyn käyttämisestä akkuna. Ensin hukataan 30 % energiasta elektrolyysissä, sitten nesteytyksessä ja lopulta muutetaan vety 50-60 % hyötysuhteella takaisin sähköksi. Jäljellä 25-30 % alkup energiasta.

Jos vetyä tehdään, niin se kannattaa jatkojalosta liikennepolttoaineiksi. Ensi alkuun metaaniksi ... koska tälle on jo jakeluverkot ja käyttökohteet olemassa, vedylle ei.

Metaania kun syövät kaikki maakaasulla toimivat kombivoimalat, 14000 ajoneuvoa ja jopa Viking Grace.

Seuraava askel on jatkojalostaa metaani nestemäisiksi polttoaineiksi. Tekniikka on jo olemassa, mutta tämä ei vielä ole taloudellisesti kannattavaa. Varmaan tilanne muuttuu, kun CO2 päästöille tai fossiilisiille ylipäätään pistetään lisää veroja. Päästökauppa on pikku hiljaa alkanut purra ja Suomessakin on sen seurauksena jo pistetty hiilivoimaloita pois käytöstä.

Huono hyötysuhde tässäkin, mutta synteettsillä voidaan vähentää polttomoottorien päästöjä. Kas kun vielä 2030 kolmen neljäsosaa autokannasta kulkee pelkän polttomoottorin voimin ja täyssähköautojen osuus on alle 10 %. Sähköautot voivat olla valtavirtaa vasta 2040 luvulla, mutta polttomoottoreita lie liikenteessä vielä 2050 luvullakin. Jos ja kun 2030 ei vielä läheskään kaikki uudet ole täyssähköautoja.

Anonyymi kirjoitti:

Vedyn hinta tankkausasemilla Saksassa nyt 9,50 €/kg ja eteen osui artikkeli, missä arvioitiin / toivottiin myyntihinnan painuvan 2030 mennessä ehkä 6 euroon/kg. Mutta tämä jossain muussa Euroopan maassa (dementia iski, ei Saksa nyt kyseessä, mutten muista mikä). Tuskin on hinnassa mukana Suomen veroja tai harvaan asutun maan jakelukustannuksia.

Voi olla vaikea yhtälö, jos vedyn jakeluaseman rakentaminen kustantaa 2 miljoonaa euroa kappale ja vedyn tekoon elektrolyysillä kuluu 55 kWh/kg mahdollinen lisä vielä nesteytyksestä pitempiaikaista varastointia varten.

Näillä eväin CO2 päästö sähköntuotannosta 3-4 kertainen täyssähköautoon verrattuna, ja tankkausaseman hinta 10x sähköauton latausaseman hinta. Eikä vetyasemalla hirveän montaa autoa vuorokaudessa tankkaa. Aikaa kuluu paineen nostoon. Aseman pitää kehittää liki 1000 bar, jotta 5 kg vetyä saadaan sujahtamaan auton 700 bar tankkiin parissa minuutissa.

Vety kilpailee tällä hetkellä päästöissä tasapäin kaasuauton kanssa, mutta on hurjasti sitä kalliimpi ja myös polttoaine on kalliimpaa. Biokaasu maksaa nyt 1,44 €/kg ja sitä kuluu noin 4 kg/100 km. Vetyä kuluu kilo/1000 km.

Vedyn poltto voimalaitoksessa on hullun hommaa. Siinähän on kyse vedyn käyttämisestä akkuna. Ensin hukataan 30 % energiasta elektrolyysissä, sitten nesteytyksessä ja lopulta muutetaan vety 50-60 % hyötysuhteella takaisin sähköksi. Jäljellä 25-30 % alkup energiasta.

Jos vetyä tehdään, niin se kannattaa jatkojalosta liikennepolttoaineiksi. Ensi alkuun metaaniksi ... koska tälle on jo jakeluverkot ja käyttökohteet olemassa, vedylle ei.

Metaania kun syövät kaikki maakaasulla toimivat kombivoimalat, 14000 ajoneuvoa ja jopa Viking Grace.

Seuraava askel on jatkojalostaa metaani nestemäisiksi polttoaineiksi. Tekniikka on jo olemassa, mutta tämä ei vielä ole taloudellisesti kannattavaa. Varmaan tilanne muuttuu, kun CO2 päästöille tai fossiilisiille ylipäätään pistetään lisää veroja. Päästökauppa on pikku hiljaa alkanut purra ja Suomessakin on sen seurauksena jo pistetty hiilivoimaloita pois käytöstä.

Huono hyötysuhde tässäkin, mutta synteettsillä voidaan vähentää polttomoottorien päästöjä. Kas kun vielä 2030 kolmen neljäsosaa autokannasta kulkee pelkän polttomoottorin voimin ja täyssähköautojen osuus on alle 10 %. Sähköautot voivat olla valtavirtaa vasta 2040 luvulla, mutta polttomoottoreita lie liikenteessä vielä 2050 luvullakin. Jos ja kun 2030 ei vielä läheskään kaikki uudet ole täyssähköautoja.

Lue lisää

> Vetyä kuluu kilo/1000 km

Äh, siis kilo/100 km. Ilmiselvä näppäilyvirhe, mutta myös selvää, että vetypellet moisella revittelisi, jos jättäisin korjaamatta.

Anonyymi kirjoitti:

Vedyn hinta tankkausasemilla Saksassa nyt 9,50 €/kg ja eteen osui artikkeli, missä arvioitiin / toivottiin myyntihinnan painuvan 2030 mennessä ehkä 6 euroon/kg. Mutta tämä jossain muussa Euroopan maassa (dementia iski, ei Saksa nyt kyseessä, mutten muista mikä). Tuskin on hinnassa mukana Suomen veroja tai harvaan asutun maan jakelukustannuksia.

Voi olla vaikea yhtälö, jos vedyn jakeluaseman rakentaminen kustantaa 2 miljoonaa euroa kappale ja vedyn tekoon elektrolyysillä kuluu 55 kWh/kg mahdollinen lisä vielä nesteytyksestä pitempiaikaista varastointia varten.

Näillä eväin CO2 päästö sähköntuotannosta 3-4 kertainen täyssähköautoon verrattuna, ja tankkausaseman hinta 10x sähköauton latausaseman hinta. Eikä vetyasemalla hirveän montaa autoa vuorokaudessa tankkaa. Aikaa kuluu paineen nostoon. Aseman pitää kehittää liki 1000 bar, jotta 5 kg vetyä saadaan sujahtamaan auton 700 bar tankkiin parissa minuutissa.

Vety kilpailee tällä hetkellä päästöissä tasapäin kaasuauton kanssa, mutta on hurjasti sitä kalliimpi ja myös polttoaine on kalliimpaa. Biokaasu maksaa nyt 1,44 €/kg ja sitä kuluu noin 4 kg/100 km. Vetyä kuluu kilo/1000 km.

Vedyn poltto voimalaitoksessa on hullun hommaa. Siinähän on kyse vedyn käyttämisestä akkuna. Ensin hukataan 30 % energiasta elektrolyysissä, sitten nesteytyksessä ja lopulta muutetaan vety 50-60 % hyötysuhteella takaisin sähköksi. Jäljellä 25-30 % alkup energiasta.

Jos vetyä tehdään, niin se kannattaa jatkojalosta liikennepolttoaineiksi. Ensi alkuun metaaniksi ... koska tälle on jo jakeluverkot ja käyttökohteet olemassa, vedylle ei.

Metaania kun syövät kaikki maakaasulla toimivat kombivoimalat, 14000 ajoneuvoa ja jopa Viking Grace.

Seuraava askel on jatkojalostaa metaani nestemäisiksi polttoaineiksi. Tekniikka on jo olemassa, mutta tämä ei vielä ole taloudellisesti kannattavaa. Varmaan tilanne muuttuu, kun CO2 päästöille tai fossiilisiille ylipäätään pistetään lisää veroja. Päästökauppa on pikku hiljaa alkanut purra ja Suomessakin on sen seurauksena jo pistetty hiilivoimaloita pois käytöstä.

Huono hyötysuhde tässäkin, mutta synteettsillä voidaan vähentää polttomoottorien päästöjä. Kas kun vielä 2030 kolmen neljäsosaa autokannasta kulkee pelkän polttomoottorin voimin ja täyssähköautojen osuus on alle 10 %. Sähköautot voivat olla valtavirtaa vasta 2040 luvulla, mutta polttomoottoreita lie liikenteessä vielä 2050 luvullakin. Jos ja kun 2030 ei vielä läheskään kaikki uudet ole täyssähköautoja.

Lue lisää

Vedyn käyttö polttokennoautoissa on vain tilapäisratkaisu ja kohdistettu yksinomaan niihin maihin markkinointiin joissa on olemassa oleva vedyn jakeluverkosto. Polttokenno on seuraava tulevaisuuden ratkaisu autojen voimanlähteenä, mutta käytettävä polttoaine tulee muuttumaan. Ehkä ensin metaaniin, koska sen jakeluverkostoa löytyy huomattavasti useammasta maasta kuin vedyn. Myöhemmin polttokennossa tullaan käyttämään kiinteää anodimateriaalia jolloin tankkauksia ei tarvita, anodit vaan vaihdetaan vaikkapa kerran vuodessa huollon yhteydessä.

Anonyymi kirjoitti:

Vedyn käyttö polttokennoautoissa on vain tilapäisratkaisu ja kohdistettu yksinomaan niihin maihin markkinointiin joissa on olemassa oleva vedyn jakeluverkosto. Polttokenno on seuraava tulevaisuuden ratkaisu autojen voimanlähteenä, mutta käytettävä polttoaine tulee muuttumaan. Ehkä ensin metaaniin, koska sen jakeluverkostoa löytyy huomattavasti useammasta maasta kuin vedyn. Myöhemmin polttokennossa tullaan käyttämään kiinteää anodimateriaalia jolloin tankkauksia ei tarvita, anodit vaan vaihdetaan vaikkapa kerran vuodessa huollon yhteydessä.

Lue lisää

Vedyn käyttökin on kovasti hakusessa vielä. Esim. 30 vuotta sitten "vetyauto" tarkoitti polttomoottoriautoa, jossa polttoaineena vety. Suht järjetön idea. Eikä tästä vieläkään kait ihan kokonaan päästetty saksassa irti!

Nyttenkin vetyä käytetään maakaasubusseissa maakaasuun sekoitettuna. Aikamoinen purkkaviritys tämäkin. Ettei vaan olisi myös iso osa ellei peräti kaikki Saksan yms. vetykäyttöisistä busseista ja rekoista polttomoottorivehkeitä, joissa nyt vaan satutaan polttamaan vetyä dieselin sijaan? Jolloin ne edut olivat...?

Vetyä syöviä polttokennobusseja lupailtiin Kiinasta 15-20 vuotta sitten. Eipä ole näkynyt. Sähköbusseja sieltä tuodaan Suomeenkin. Myös Nikolan vety/polttokennorekka on osoittautunut huijaukseksi. On oikeasti metaanilla/maakaasulla toimiva (eli kaasulle konvertoitu diesel tekniikaltaan) ja tämä sitten tarroilla julistettu vety/polttokennolaitteeksi ;-D

Henkilöautojen polttokennotkin kovasti tapetilla 20 vuotta sitten. Tosin silloin puhuttiin myös metanolista. Se olisi helposti käsiteltävä (neste) ja sitä syövät suht yksinkertaiset = pieniinkin käyttökohteisiin soveltuvat polttokennot. Mutta metanoli on myrkyllistä ja kait sen takia kuopattu. Hmm. Taannoin halvat tuulilasinpesunesteet sisälsi metanolia, mutta metanolihöyrylle ei silti ollut mitään vaaraa altistua, koska ohjaamon ilmanotto ei ole lähelläkään tuulilasia. Eiku... ;-D

Henkilöautojen kokoluokassa polttokenno on loppujen lopuksi järjetön, jos kerran metanoli ei kelpaa. Nesteytetty vety liian hankala tässä, esim tankki haihtuu tyhjäksi kuukaudessa, jos ei tule ajoa. Paineistettua vetyä saa huikeasta 700 bar paineesta huolimatta kyytiin noin 6 kg vajaan 150 l pönttöön. Hurja paine vaatii aika eksoottiset ja kalliit tankkirakenteet. Siksi Saksassa rakennetaan nyt kahta jakeluverkostoa, 350 bar busseille yms. mihin sopii isommat ja halvemmat tankit sekä 700 bar henkilöautoille. Kallista hupia.

Metaani paljon helpompi käsiteltävä kaasuna, 200 bar paineessa (normi hitsauspullojen yms. paine = peruskauraa) saa kyytiin 14 kg hlöautoon MUTTA polttokennon pitää olla liki 1000 °C lämpötilassa toimiva SOFC. Passaa huonosti hlöautoon tämä. Enempi laivoihin ja raskaaseen kalustoon sopiva tämä.

Mutta... sekä vety että metaani kärsivät samasta ongelmasta. Nurkka-ajoon OK (bussit, jakeluliikenne), mutta pitkää matkaa ajavalle rahtiliikenteelle vaikeaa pakata mukaan riittävästi kaasua, vaikka kuin olisi polttokennovehje kyseessä. Joten pitäisi olla vielä yhtenä vaihtoehtona nesteytetty kaasu.

Se se vasta hankalaa on. Tankki on termospullo, josta kaasua haihtuu pikkuhiljaa, sekä ajon aikana että auton seistessä. Sopii siis vain jatkuvassa käytössä oleviin autoihin. Lisäbonuksena vety on tautisen räjähdysherkkää ja metaani paljon hiilidioksidia vahvempi kasvihuonekaasu, joten nämä tankkihäviöt ovat ympäristöongelma. Kuten myös jakeluverkot. Suomessa tällä hetkellä vain 4 nesteytettyä metaania jakavaa asemaa.

Vaihdettavat anodit? Heitä voltti! Ihan sama periaate kuin paristoissa. Jo otsaluulla näkee, että tällainen kem. energianvarasto voi riittää pyörittämään jotain elektroniikkahärveliä vuosikaudet, muttei millään riitä kattamaan auton koko vuoden energiantarvetta. Tyyliin 3000 kWh/vuosi. Ja tämä muka jostain muutaman kymmenen litran tilavuudesta. Tulee huimasti suurempi energiatiheys kuin vaikkapa nesteytetyllä vedyllä tai dieselillä (molemmat 10 kWh/l).

Taitaa jäädä diesel vielä pitkäksi aikaa käyttöön raskaassa liikenteessä. Alkuun biodieselillä höystettynä ja myöhemmin synteettisenä (ns. E-polttoaine).

Anonyymi kirjoitti:

> Vetyä kuluu kilo/1000 km

Äh, siis kilo/100 km. Ilmiselvä näppäilyvirhe, mutta myös selvää, että vetypellet moisella revittelisi, jos jättäisin korjaamatta.

Lue lisää

1000km per kilo vetyä. Ei paha.

Söpöä nähdä tuollaista lapsenuskoa. Mutta todellisuus on, ettei vetyhenkilöautoja koskaan tulee yli 1% autokannasta. Ei ehkä edes 0,1%.

Anonyymi kirjoitti:

Söpöä nähdä tuollaista lapsenuskoa. Mutta todellisuus on, ettei vetyhenkilöautoja koskaan tulee yli 1% autokannasta. Ei ehkä edes 0,1%.

Saksassa tavoitteena 60 000 vetyautoa 2022. 0,1 % autokannasta.

Tosin tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttäsi ainakin 15 000 auton myyntiä joka vuosi. 2019 myytiin 400, mikä kasvatti maan vetyautokannan 600 autoon. 0,001 % autokannasta.

Jostain kumman syystä tilastointi loppuu vuoteen 2019. Lukemat vuodelta 2020 liian masentavia? Verrattuna hössätykseen ja 200 M€ haaskaamiseen tankkausasemien (80-90 kpl) rakentamiseen, palvelemaan n. tuhatta autoa?

Mikähän on taloudellinen kannattavuus, jos yhtä tankkausasemaa kohti on vähän yli 10 autoa, joita tankataan 2-3 kertaa kuukaudessa, tankkauksen keskihinta 50 € ja asema maksoi 2 000 000 € ja kustannuksia tulee myös vedyn tekemisestä ja aseman huolloista? No, ei ruuhkat vaivaa, jos tankkauksia keskimäärin 1 päivässä!

Näin hukataan verovaroja Saksan malliin.

BTW samaa tilastokummallisuutta on tullut vastaan muuallakin eli 2019 asti löytyy dataa pilviä syleileviä suunnitelmia, mutta käppyrät ei jatku 2020.

Anonyymi kirjoitti:

Saksassa tavoitteena 60 000 vetyautoa 2022. 0,1 % autokannasta.

Tosin tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttäsi ainakin 15 000 auton myyntiä joka vuosi. 2019 myytiin 400, mikä kasvatti maan vetyautokannan 600 autoon. 0,001 % autokannasta.

Jostain kumman syystä tilastointi loppuu vuoteen 2019. Lukemat vuodelta 2020 liian masentavia? Verrattuna hössätykseen ja 200 M€ haaskaamiseen tankkausasemien (80-90 kpl) rakentamiseen, palvelemaan n. tuhatta autoa?

Mikähän on taloudellinen kannattavuus, jos yhtä tankkausasemaa kohti on vähän yli 10 autoa, joita tankataan 2-3 kertaa kuukaudessa, tankkauksen keskihinta 50 € ja asema maksoi 2 000 000 € ja kustannuksia tulee myös vedyn tekemisestä ja aseman huolloista? No, ei ruuhkat vaivaa, jos tankkauksia keskimäärin 1 päivässä!

Näin hukataan verovaroja Saksan malliin.

BTW samaa tilastokummallisuutta on tullut vastaan muuallakin eli 2019 asti löytyy dataa pilviä syleileviä suunnitelmia, mutta käppyrät ei jatku 2020.

Lue lisää

Siinä taas vetypelle yrittää todistella olemattomia 😄

Kysymys herää: miksi? 150 miljoonaa kankkulan kaivoon!

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys herää: miksi? 150 miljoonaa kankkulan kaivoon!

Kannattaa seurata Ruotsia. Ne ovat kehittäneet vetyautoilua 80- luvulta.

Ruotsissa on muutama kymmenen vetyautoa ja 5 tankkausasemaa. Tämä vuonna ne saa Ruotsin ensimmäiset 2 linja-autoa Gävleborgissa käyttöön, jos saavat. Ja sekin koska Sanvikenissä on valmis vedyntuotanto terästehdasta varten. Noista asemista oikeasti kaupallisia taitaa olla vain 2. Muilla on joku muu syy miksi ne on tehty.

HUOM! Samalla Ruotsi on nousemassa Norjan rinnalle johtavaksi sähköautojen maaksi. Sähköä on jo joka paikassa, ei tarvitse rakentaa sähköverkkoja.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa seurata Ruotsia. Ne ovat kehittäneet vetyautoilua 80- luvulta.

Ruotsissa on muutama kymmenen vetyautoa ja 5 tankkausasemaa. Tämä vuonna ne saa Ruotsin ensimmäiset 2 linja-autoa Gävleborgissa käyttöön, jos saavat. Ja sekin koska Sanvikenissä on valmis vedyntuotanto terästehdasta varten. Noista asemista oikeasti kaupallisia taitaa olla vain 2. Muilla on joku muu syy miksi ne on tehty.

HUOM! Samalla Ruotsi on nousemassa Norjan rinnalle johtavaksi sähköautojen maaksi. Sähköä on jo joka paikassa, ei tarvitse rakentaa sähköverkkoja.

Lue lisää

Taas vetypelle laskee maa/biokaasulla kulkevat autot vetyautoiksi.

Suomi on onneksi jo maksanut oppirahat vetypelleilystä. Rakennettiin 2 tankkauasemaa (nykyhinta reilu 2 miljoonaa euroa/kpl), joita käyttämään saatiin 1 mainosauto. Kuluttajia ei kiinnostanut.

Kuten ei kiinnosta Saksassakana, jossa rakennettiin 80 asemaa palvelemaan noin tuhatta autoa. Taitaa sielläkin valtaosa vetyautoista olla tarroitettuja maahantuojan ja vetyasemien rakentamisorganisaation mainostautoja. Kuka hullu nyt maksaisi Miraista 79 000 €/kpl? Siis jos omalla rahalla pitäisi ostaa!

Vety ei sisälly vuoteen 2045 ulottuvaan liikenteen "tiekartta" suunnitelman. Ja hyvä niin.

Anonyymi kirjoitti:

Kannattaa seurata Ruotsia. Ne ovat kehittäneet vetyautoilua 80- luvulta.

Ruotsissa on muutama kymmenen vetyautoa ja 5 tankkausasemaa. Tämä vuonna ne saa Ruotsin ensimmäiset 2 linja-autoa Gävleborgissa käyttöön, jos saavat. Ja sekin koska Sanvikenissä on valmis vedyntuotanto terästehdasta varten. Noista asemista oikeasti kaupallisia taitaa olla vain 2. Muilla on joku muu syy miksi ne on tehty.

HUOM! Samalla Ruotsi on nousemassa Norjan rinnalle johtavaksi sähköautojen maaksi. Sähköä on jo joka paikassa, ei tarvitse rakentaa sähköverkkoja.

Lue lisää

> Ruotsissa on muutama kymmenen vetyautoa ja 5 tankkausasemaa.

Asemat maksavat reilun 2 miljoonaa euroa kpl. Taitaa olla 300 vuoden takaisinmaksuaika näillä. Toivottavasti tekniikka kestää...

Vrt. metaanikäyttöisiä autoja Ruotsissa 60 000.

Saksassa vetypommiautokanta kasvoi 2019 200->600. Tavoitteena kasvasttaa vetypommiautojen määrä 2019->2022 600->60 000. Saa suorittaa.

Vetyasemia pitäisi olla Saksassa nyt noin 120 (tavoite), mutta todellinen määrä max 90. Jos autoja olisi vaikka 20 000 (matkalla kohti 2022 tavoitetta), niin niitä olisi 222 per asema. Vrt Suomessa noin 260 metaanikäyttöistä autoa yhtä tankkausasemaa kohti.

Taitaa Saksan vetypommiautojen määrä olla nyt vähän reilu tuhat ja niin pahasti tavoitteita jäljessä, ettei lukuja kehdata julkistaa. Osuus (prosentin sadasosia) on myös niin pieni, etteivät näy lainkaan autokantaa koskevissa tilastoissa.

Jos ja kun autoja on reilu tuhat, niin niitä on 10-15 per tankkausasema. Tankkauksia tulee yhdellä asemalla noin 1 päivässä ja aseman takaisinmaksuaika on luokkaa 100 vuotta ;-D

Mihin unohtui ydinreaktorilla toimivat autot ja kaasuturbiiniautot?

Viimeksi mainuttuja on yhtä malla valmistettukin jenkeissa ja tohjolla oli myös proto, josta ei ikinä tullut valmista.

Vedyn tulevaisuus on matkalla tulevaisuuteen.

30 vuotta sitten puhuttiin, että 30 vuoden päästä käytössä.

Nyt puhutaan, että on 30-50 vuoden päästä käytössä. Tuulilaissa (olihan n:o 3/2021) oli just kattava juttu tästä.

Vety on roskien lakaisemista maton alle. Tehdään fossiilisesta maakaasusta ja sitten kehutaan, miten ei tule pakoputkesta kuin vettä. Niin, kun on tupruteltu CO2 taivaalle tuotantolaitoksesta.

Vetypommiautot tähtitietellisen hintaisia ja myös polttoaine kallista. Kalliimpaa kuin esim. biokaasu.

Suomen sähköntuotanto on aika puhdasta, mutta niin vaan meilläkin vetyauto saastuttaa enemmän kuin kaasuauto. Ja on kalliimpi käyttää ja hurjasti kalliimpi ostaa. Yhden vetyauton hinnalla saa 2 kaasuautoa.

Anonyymi kirjoitti:

Vedyn tulevaisuus on matkalla tulevaisuuteen.

30 vuotta sitten puhuttiin, että 30 vuoden päästä käytössä.

Nyt puhutaan, että on 30-50 vuoden päästä käytössä. Tuulilaissa (olihan n:o 3/2021) oli just kattava juttu tästä.

Vety on roskien lakaisemista maton alle. Tehdään fossiilisesta maakaasusta ja sitten kehutaan, miten ei tule pakoputkesta kuin vettä. Niin, kun on tupruteltu CO2 taivaalle tuotantolaitoksesta.

Vetypommiautot tähtitietellisen hintaisia ja myös polttoaine kallista. Kalliimpaa kuin esim. biokaasu.

Suomen sähköntuotanto on aika puhdasta, mutta niin vaan meilläkin vetyauto saastuttaa enemmän kuin kaasuauto. Ja on kalliimpi käyttää ja hurjasti kalliimpi ostaa. Yhden vetyauton hinnalla saa 2 kaasuautoa.

Lue lisää

Vaikka kirjoitatkin totta, koska nyt vety tehdään tosiaan maakaasusta, mutta vety voidaan tehdä myös sähkön avulla ilman maakaasua. Elektrolyysissä vety saadaan sähkön avulla vedestä.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka kirjoitatkin totta, koska nyt vety tehdään tosiaan maakaasusta, mutta vety voidaan tehdä myös sähkön avulla ilman maakaasua. Elektrolyysissä vety saadaan sähkön avulla vedestä.

Lue lisää

Sähkö kannattaa käyttää sähkönä, jos se vain suinkin on mahdollista. Elektrolyysin hyötysuhde on huono. Samoin polttokennon, jolla vedystä tehdään sähköä.

Tämän takia vetyautot ovat kalliimpia käyttää kuin sähköautot samoin hankintahinta, koska niissä on sähköautotekniikan lisäksi polttokennotekniikka.

Toiset tuntuvat pitävän paljon vetyautoista. Niiden käyttö ei yleisty vauhdilla koska ne ovat kalliita ja kalliita käyttää. Raha puhuu.

Anonyymi kirjoitti:

Sähkö kannattaa käyttää sähkönä, jos se vain suinkin on mahdollista. Elektrolyysin hyötysuhde on huono. Samoin polttokennon, jolla vedystä tehdään sähköä.

Tämän takia vetyautot ovat kalliimpia käyttää kuin sähköautot samoin hankintahinta, koska niissä on sähköautotekniikan lisäksi polttokennotekniikka.

Toiset tuntuvat pitävän paljon vetyautoista. Niiden käyttö ei yleisty vauhdilla koska ne ovat kalliita ja kalliita käyttää. Raha puhuu.

Lue lisää

Uusi raudan valmistus tulee tarvitsemaan Ruotsissa ja Suomessa valtavasti vetyä.

Vanhoja very tehtaita tulee korvata vihreälle vedylle.

Vedyn täytyy olla puhdasta eli se pitää tehdä elektrolyysi llä ja päästöttömällä sähköllä.

Myös nykyistä fossiilisähköä pitää korvata puhtaalla sähköllä.

Sähkön kulutus lisääntyy lämpöpumppujen ja sähköautojen takia.

Mistä sitä puhdasta sähköä riittää vetyautoihin?

Anonyymi kirjoitti:

Uusi raudan valmistus tulee tarvitsemaan Ruotsissa ja Suomessa valtavasti vetyä.

Vanhoja very tehtaita tulee korvata vihreälle vedylle.

Vedyn täytyy olla puhdasta eli se pitää tehdä elektrolyysi llä ja päästöttömällä sähköllä.

Myös nykyistä fossiilisähköä pitää korvata puhtaalla sähköllä.

Sähkön kulutus lisääntyy lämpöpumppujen ja sähköautojen takia.

Mistä sitä puhdasta sähköä riittää vetyautoihin?

Lue lisää

Woikoski oli innoissaan vedystä kohta 10 vuotta sitten :

https://yle.fi/uutiset/3-7619120

Woikoski panostaa vahvasti vetyteollisuuteen – Euroopan suurin vetytehdas nousi Kokkolaan

Otsikko HSssä taisi olla jo päin mäntyä. Euroopassa on paljon suurempia vetytehtaita.

Mutta jutun lupaukset ovat epäonnistuneet vetyautoilun suhteen. Mikään niistä ei ole onnistunut.

Sinällään koko HSn juttu osoitti epärealistisuutta. Jutun kirjoittaja Iina Kluukeri ei paljoa taustoja ollut tarkastanut ja jutussa oli paljon epätarkkuutta.

Ei ole Kokkolassa yhtään vetyautoa vaikka voisi tankata suoraan tehtaalta.

Anonyymi kirjoitti:

Woikoski oli innoissaan vedystä kohta 10 vuotta sitten :

https://yle.fi/uutiset/3-7619120

Woikoski panostaa vahvasti vetyteollisuuteen – Euroopan suurin vetytehdas nousi Kokkolaan

Otsikko HSssä taisi olla jo päin mäntyä. Euroopassa on paljon suurempia vetytehtaita.

Mutta jutun lupaukset ovat epäonnistuneet vetyautoilun suhteen. Mikään niistä ei ole onnistunut.

Sinällään koko HSn juttu osoitti epärealistisuutta. Jutun kirjoittaja Iina Kluukeri ei paljoa taustoja ollut tarkastanut ja jutussa oli paljon epätarkkuutta.

Ei ole Kokkolassa yhtään vetyautoa vaikka voisi tankata suoraan tehtaalta.

Lue lisää

Myös insinöörilehti kirjoitti kaikkea luvatulla raflaavalla otsikolla :

https://insinoori-lehti.fi/digilehti/in0620/kokkolassa-syntyy-puhdasta-polttoainetta

Todellisuudessa vedyn puhtaus on kiinni sähkön puhtaudesta. Sitä ei kyllä jutussa selvästi kerrota.

Myönnetään kyllä että kallista on.

Mitä se auttaisi? Eduskunta päättäisi että persaukinen Suomi alkaisi investoida vetyautoiluun. Joopajoo.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä se auttaisi? Eduskunta päättäisi että persaukinen Suomi alkaisi investoida vetyautoiluun. Joopajoo.

Jos enemmistö on vetyteknologian kannalla niin silloin se on tulevaisuuden energiamuoto. Asiaa voidaan jouduttaa tarvittaessa vaikka sitten lainsäädännöllä. Usein nämä teknologiavalinnat ovat enemmän poliittisia tai mielikuva ohjattuja kuin teknisiä tai faktapohjaisia. Ei hybridiautojakaan olisi koskaan tehty jos asiaa olisi ajettu pelkästään insinlöörilähtökohdista.

Onko ihan varmasti oikea ratkaisu?

S Ryhmä aloittaa valtavan latausverkoston rakentamisen. Kun Osuuskaupat alkavat jotain tehdä, se on aika massiivista.

https://www.talouselama.fi/uutiset/olli-tervonen-siirtyi-s-ryhmaan-ja-luo-suomeen-jattimaisen-sahkoautojen-latausverkoston-jo-toisen-kerran-abc-tuo-tuhansia-latureita-paljon-ja-tehokkaita-latauspisteita/66e90168-718f-4246-bfba-18d10166a022

En oikein ymmärrä, milloin alkaa tapahtua vetyautopuolella? Niin kauan kuin muistan, 50 vuotta, niistä on puhuttu, mutta mitään ei tapahdu.

Kesko on jo rakentanut latausverkostoa todella paljon. Miksi nämä kaksi suurta eivät rakenna vedyn tankkauspisteitä? Onko niin ettei kukaan usko vetyyn oikeasti?

Anonyymi kirjoitti:

Onko ihan varmasti oikea ratkaisu?

S Ryhmä aloittaa valtavan latausverkoston rakentamisen. Kun Osuuskaupat alkavat jotain tehdä, se on aika massiivista.

https://www.talouselama.fi/uutiset/olli-tervonen-siirtyi-s-ryhmaan-ja-luo-suomeen-jattimaisen-sahkoautojen-latausverkoston-jo-toisen-kerran-abc-tuo-tuhansia-latureita-paljon-ja-tehokkaita-latauspisteita/66e90168-718f-4246-bfba-18d10166a022

En oikein ymmärrä, milloin alkaa tapahtua vetyautopuolella? Niin kauan kuin muistan, 50 vuotta, niistä on puhuttu, mutta mitään ei tapahdu.

Kesko on jo rakentanut latausverkostoa todella paljon. Miksi nämä kaksi suurta eivät rakenna vedyn tankkauspisteitä? Onko niin ettei kukaan usko vetyyn oikeasti?

Lue lisää

Jos Suomalaisilla ei ole rahaa ostaa sähköautoja niin miten olisi kalliimpia vetyauto ja? Lisäksi vetyauton huolto maksaa enemmän ja käyttöikä lyhyempi kuin sähköauton.

Ja kun kukaan ei osta vetyautoja niin kuka ihme alkaa valmistamaan ja toimittamaan vetyä autoilijoille?

Vetyautot eivät tule koskaan päihittämään lataussähköautoja. Jo pelkästään se, että lataussähköauto on helpompi ladata kotona eikä huoltoasemilla tarvitse käydä tekee lataussähköauton helpommaksi. Kyllä, nykyisiä polttiksia tankataan huoltoasemilla, mutta nyt vertaillaan vaihtoehtoon, jonka lataaminen on helppoa kulkematta mihinkään ja etsimättä mitään huoltoasemaa.

Saahan tuosta varmaan jo 2000 vetyautoa tankattua, eikä maksa kuin 21000€ tankattavaa vetyautoa kohti! Spämmäät sitten samaa höpötystä joka aloitukseen? Tyypillistä hörhöilyä.

.... Eipä taitaisi 20 latausasemaa riittää kattamaan lataussähköautojen koko maan liikenneverkoston?...

Ei niin. Sen takia latauspisteitä rakennetaankin paljon paljon enemmän. Tämän lisäksi ladataan myös kotona ja töissä ja harrastuspaikoissa ja mökeillä ja leirintäalueilla ja venesatamissa ja kylässä käydessä ja kaupassa käydessä ja ravintolassa käydessä ja ja ja.. ...

Miten tämä on mahdollista? Sen takia koska Suomessa tehdään sähköä jo ja on johdot valmiina millä toimittaa.

Puhdasta vetyä ei valmisteta Suomessa missään. Vedyn kuljettamiseen ja varastointiin ei ole tuotantolaitteita. Vedyllä ajaminen tarvitsee paljon enemmän sähköä kuin sähköauto. Kukaan ei osta mm. näiden seikkojen takia vetyautoja. Eikä niitä edes kukaan myy Suomessa.

20 asemaa ei riitä yhtään mihinkään, ei vetyautoiluun, ei sähköautoiluun, ei kaasu autoiluun.

Anonyymi kirjoitti:

.... Eipä taitaisi 20 latausasemaa riittää kattamaan lataussähköautojen koko maan liikenneverkoston?...

Ei niin. Sen takia latauspisteitä rakennetaankin paljon paljon enemmän. Tämän lisäksi ladataan myös kotona ja töissä ja harrastuspaikoissa ja mökeillä ja leirintäalueilla ja venesatamissa ja kylässä käydessä ja kaupassa käydessä ja ravintolassa käydessä ja ja ja.. ...

Miten tämä on mahdollista? Sen takia koska Suomessa tehdään sähköä jo ja on johdot valmiina millä toimittaa.

Puhdasta vetyä ei valmisteta Suomessa missään. Vedyn kuljettamiseen ja varastointiin ei ole tuotantolaitteita. Vedyllä ajaminen tarvitsee paljon enemmän sähköä kuin sähköauto. Kukaan ei osta mm. näiden seikkojen takia vetyautoja. Eikä niitä edes kukaan myy Suomessa.

20 asemaa ei riitä yhtään mihinkään, ei vetyautoiluun, ei sähköautoiluun, ei kaasu autoiluun.

Lue lisää

Kuka uskaltaa investoida vedyn tuotantoon kun sähkö ei meinaa riittää edes nykytarpeisiin?

Ööh... Ei kyllä 20 vetytankkausasemaa riittäisi koko maalle. Kuinka moni väittäisi, että 20 tankkausasemaa riittäisi polttiksille. Molemmat kulkevat yhtä pitkän matkan ja tankkaus ehkä suunnilleen yhtä kauan. Ja silti polttiksille on tarvittu 2000 tankkausasemaa ja niissäkin on toisinaan ruuhkaa.

20 tankkausasemaa ei riitä vetyautoille, ei alkuunkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ööh... Ei kyllä 20 vetytankkausasemaa riittäisi koko maalle. Kuinka moni väittäisi, että 20 tankkausasemaa riittäisi polttiksille. Molemmat kulkevat yhtä pitkän matkan ja tankkaus ehkä suunnilleen yhtä kauan. Ja silti polttiksille on tarvittu 2000 tankkausasemaa ja niissäkin on toisinaan ruuhkaa.

20 tankkausasemaa ei riitä vetyautoille, ei alkuunkaan.

Lue lisää

On yksi asia rakentaa tankkausasemat, joka sekin on kyllä kallis yksittäisenä investointina, ja toinen asia kuljettaa vety niihin ja kolmas asia valmistaa puhdasta vetyä.

Käytännössä mitään valmiuksia ei tähän ole tällä hetkellä Suomessa.

Elektrolyysit ovat kalliita ja kuljettaminen on myös todella kallista, koska vetyä kulkee mukana hyvin vähän.

Isot elektrolyysit vaativat paljon sähköä, sähköverkkoja tulee vahvistaa.

Eli mistä vety vetyautoihin?

Ensimmäiset elektrolyysit tuottavat vetyä teollisuuden tarpeisiin.

Suomessa on jo myyty ainakin ensimmäinen vetyauto. Näkyi jopa television uutispätkässä, rekisteritunnus WOI-1 viittasi omistajaan ja oli tankattavana firman pihassa (muualla ei sitten voikaan tankata Suomen rajojen sisällä). Eikä ollut Toyota.

Eihän mikään maahantuoja tuo Suomeen vetyautoja kun niitä ei saa myytyä, eikä kukaan osta kun ei saa tankattua mistään (pitäisi käydä tankkaamassa Virossa tai Ruotsissa).

Mitä niillä autoilla tehdään? Vetyä ei ole missään myynnissä?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä niillä autoilla tehdään? Vetyä ei ole missään myynnissä?

Eiköhän Woikoski sitä myy, irtopulloissa. Mutta kalliiksi tulisi rakentaa itselle takapihalle tankkausasema johon noita kaasupulloja tilailisi.

Tuo Suomen ainokainen vetyauto esiintyy myös kuvassa Woikosken nettisivulla.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän Woikoski sitä myy, irtopulloissa. Mutta kalliiksi tulisi rakentaa itselle takapihalle tankkausasema johon noita kaasupulloja tilailisi.

Tuo Suomen ainokainen vetyauto esiintyy myös kuvassa Woikosken nettisivulla.

Lue lisää

Vedyn hinta irtopulloissa on liian kallis, vai onko? Eikö niiden raahaaminen ympäri Suomen ole hullun hommaa.

Ja jos ainoa paikka tankata on Woikosken tehtaat, niin eihän se sovellu juuri kenenkään käyttöön. Niille jotka ajelevat vain siellä ympäristössä.

Onko tämä vetyautoilun perustelu ihan höpö hommaa?

Kukaan ei valmista riittävästi vetyä ja sitä ei ole kattavasti myynnissä. Kukaan ei taida tuoda vetyautoja Suomeen eikä niitä osaa kukaan huoltaa.

Juu. Marginaalisiin käyttötarkotuksiin tarvitaan synteettisiä. Niiden kalleuden vuoksi toki 99% henkilöautoliikenteestä siirtyy täyssähköautoihin.

Itse ottaisin mieluummin sähköauton. Perusteena on sen edullisuus ja käytön helppous.

Enkä jaksa odottaa tuleeko vetyauto ja vai ei ja jos niin millä vuosikymmenellä.

Anonyymi kirjoitti:

Itse ottaisin mieluummin sähköauton. Perusteena on sen edullisuus ja käytön helppous.

Enkä jaksa odottaa tuleeko vetyauto ja vai ei ja jos niin millä vuosikymmenellä.

Lue lisää

Itse taas ostan seuraavaksi autoksenikin edelleen bensiinikäyttöisen. En jaksa jankata käyttövoimien "puhtaudesta" valtiovallan, enkä minkään muunkaan "asiantuntian" kanssa. Kaikki vähänkään omilla aivoillansa ajattelevat tietävät kyllä, että sähköauto ei tätä maapalloa pelasta. Seurauksena vain uusi, ja vielä suurempi ympäristö katastrofi, kuin mitä sillä nyt peloitellaan.

Anonyymi kirjoitti:

Itse taas ostan seuraavaksi autoksenikin edelleen bensiinikäyttöisen. En jaksa jankata käyttövoimien "puhtaudesta" valtiovallan, enkä minkään muunkaan "asiantuntian" kanssa. Kaikki vähänkään omilla aivoillansa ajattelevat tietävät kyllä, että sähköauto ei tätä maapalloa pelasta. Seurauksena vain uusi, ja vielä suurempi ympäristö katastrofi, kuin mitä sillä nyt peloitellaan.

Lue lisää

Olet oikeassa, että sähköauto ei maailmaa pelasta. Mutta on silti melko ikävä temppu ostaa auto jonka kuorma luonnolle on kaksinkertainen elinkaarensa aikana.

Anonyymi kirjoitti:

Olet oikeassa, että sähköauto ei maailmaa pelasta. Mutta on silti melko ikävä temppu ostaa auto jonka kuorma luonnolle on kaksinkertainen elinkaarensa aikana.

Merkittävää on myös öljyntuonnin väheneminen Suomeen. Sähkö merkitsee omavaraisuutta.

Yksikään öljy-yhtiö ei satsaa Suomen vetyjakeluun. Vedyn käyttö autoissa on vain lyhyt väliratkaisu josta edetään tulevaisuudessa muuhun polttoainevaihtoehtoon.

Mitä tarkoitetaan vedynjakeluverkostolla ja mihin sitä on tarkoitus käyttää?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tarkoitetaan vedynjakeluverkostolla ja mihin sitä on tarkoitus käyttää?

Suomesta voidaan tehdä uusi Persianlahti, Helsingin Sanomien mukaan:

https://www.hs.fi/talous/art-2000007916275.html

”Perämeri voisi olla samanlainen alue kuin Persianlahti nyt. Toimitamme polttoaineita muille. Ei se kaukaa haettu ajatus ole.”

Mahtuuko Perämerelle todella noin paljon tuulivoimaloita? Onko näissä Hesarin artikkeleissa ihan oikeasti jalat maassa? Eikö pelkästään Suomen lisääntyvä suora sähkön kulutus tarvitse valtavasti tuulivoimaa? Jo nyt tuntuu hankalalta saada lupia tuulivoimalle.

Henkilöautoliikenteen käyttöön. 99% henkilöautoista tulee toimimaan sähköllä.

No näinhän se on. Kun saavutaan samaan aikaan tankkauspisteille, niin täyssähkärin omistaja jää vartoilemaan akkujensa täyttöä tunti tolkulla, kun taas vetyautoilija lähtee tankkauspisteeltä matkaan noin 3 minuutin kuluttua. Aika huima ero!

Anonyymi kirjoitti:

No näinhän se on. Kun saavutaan samaan aikaan tankkauspisteille, niin täyssähkärin omistaja jää vartoilemaan akkujensa täyttöä tunti tolkulla, kun taas vetyautoilija lähtee tankkauspisteeltä matkaan noin 3 minuutin kuluttua. Aika huima ero!

Lue lisää

Kunhan vaan tulisi niitä vedyntankkauspisteitä ja ylipäätänsä vedynvalmistusta Suomeen.

Ei ole vielä näkynyt edes esisuunnitteluasteella vedyn jakelua autoille.

Ruotsi on varoittava esimerkki, vaikka kuinka puhuvat, mitään ei tapahdu. Muutama tankkauspiste ja muutama kymmenen autoa. Ja pitkään on sitä Ruotsissa touhuttu.

Anonyymi kirjoitti:

No näinhän se on. Kun saavutaan samaan aikaan tankkauspisteille, niin täyssähkärin omistaja jää vartoilemaan akkujensa täyttöä tunti tolkulla, kun taas vetyautoilija lähtee tankkauspisteeltä matkaan noin 3 minuutin kuluttua. Aika huima ero!

Lue lisää

Et ole siis vaivautunut tutustumaan vetyauton tankkaustapahtumaan.
Kun vetyauto on tankattu, uusi tankkaus voi alkaa vasta kun jakelusäiliön paine on saatu 700 bariin. Tuohon menee aikaa jopa 30 minuuttia.
Yhdestä vetytankkausasemasta (jos yksi vetykontti/pistooli) voi tankata vuorokaudessa alle 30 autoa.

Anonyymi kirjoitti:

No näinhän se on. Kun saavutaan samaan aikaan tankkauspisteille, niin täyssähkärin omistaja jää vartoilemaan akkujensa täyttöä tunti tolkulla, kun taas vetyautoilija lähtee tankkauspisteeltä matkaan noin 3 minuutin kuluttua. Aika huima ero!

Lue lisää

Ensinnäkin, pikalataukset ovat tulleet koko ajan nopeammiksi. Nykyisin voi ladata joissain tapauksissa sähköauton alle 20 minuutissa. Lisäksi sähköauton voi ladata kotona samaan aikaan kun vaikka katsoo TV:tä sisällä tai nukkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Et ole siis vaivautunut tutustumaan vetyauton tankkaustapahtumaan.
Kun vetyauto on tankattu, uusi tankkaus voi alkaa vasta kun jakelusäiliön paine on saatu 700 bariin. Tuohon menee aikaa jopa 30 minuuttia.
Yhdestä vetytankkausasemasta (jos yksi vetykontti/pistooli) voi tankata vuorokaudessa alle 30 autoa.

Lue lisää

> Kun vetyauto on tankattu, uusi tankkaus voi alkaa vasta kun jakelusäiliön paine on saatu 700 bariin.

700 bar on auton säiliön maksimipaine. Jotta vety saadaan sujahtamaan sinne kohtuu nopeasti, pitää paine tankkausasemalla nostaa paljon korkeammaksi - liki 1000 bar.

Isoja tankkeja ei kyetä rakentamaan näin hurjalle paineelle tehtynä, joten asemalla lie pieni välisäiliö, mihin paineet pitää nostatella aina seuraavaa tankkaajaa varten. Vuorokaudessa tankkaavien autojen määrän on tosiaan kerrottu olevan kovin rajallinen ja iso ongelma kannattavuudelle. Kun asema maksaa 2 000 000 €, niin siellä pitäisi varmaan tankata liki 100 autoa päivässä, että saa kulut katettua. Pelkkä pääomakulujen kattaminen kun vaatisi liki 24 000 €/kk. Saa siinä myydä muutaman kilon vetyä hintaan kymppi/kg.... ja kun auton tankkiin sopii max. 6 kg, niin tyypillinen tankkaus lie 5 kg luokkaa.

Saksaan rakennettiin verovaroin n 90 asemaa, mutta autoja taitaa olla vain vähän reilu 10 asemaa kohti. Keskimäärin 1 tankkaus päivässä. Ei ruuhkat vaivaa, mutta kata tuolla sitten aseman rakentaminen yms. Tankkauksen hinnan pitäisi olla tonnin luokkaa. Nyt siitä veloitetaan 50 € ja lopun (950 €) kustantaa veronmaksajat. Reilu peli?

Tuo on ihan totta, jos autoilla ei ajeta lainkaan. Jos ajetaan, sitten täyssähköauto on ekologisempi.

Täyssähkishän on ilmastoystävällisempi jo siitä syystä, ettei sen valmistamiseen käytetä lainkaan fossiilisia valmistusmenetelmiä, eikä harvinaisia mineraaleja louhita luonnosta. Kaikki sen valmistamiseen tulee Amerikan piilaaksosta. Ja sitäpaitsi sähköä tulee pistorasiasta päästöttömästi. Miettikääpä te saastuttavat fossilliautoilijat tätä!

Kallis ja kokonaissaastuttava tilapäisratkaisu josta siirrytään muutamassa vuodessa edistyksellisimpiin ratkaisuihin.

Anonyymi kirjoitti:

Kallis ja kokonaissaastuttava tilapäisratkaisu josta siirrytään muutamassa vuodessa edistyksellisimpiin ratkaisuihin.

Vety on epätoivoinen idea 20-30 vuoden takaa. Silloin ei akkutekniikka vielä kunnolla riittänyt ja jotain piti keksiä.

Henkilöautoissa tässähkö on selkeästi tulevaisuuden suunta. Nyt vielä hankalaa, koska latausmahdollisuudet rajalliset ja tämän korjaamiseen menee vielä 10 vuotta.

Mutta sama ongelma vedylläkin ja sillä on muihin vaihtoehtoihin verrattuna melkoinen takamatka. Joten on jo fiksumpaa todeta, ohi meni!

Tilapäisratkaisua edustavat
1) biopolttoaineet, joiden avulla on jo 2008 lähtien saatu liikenteen päästöt loivaan laskuun (patteriautoilla alkaa vaikutus näkyä vasta 2030 luvulla)
2) koska polttomoottereita myydään vielä 2030 luvun alussakin, niitä käytetään vielä 2040 luvulla ja mahd. 2050 luvullakin.... eikä biopolttoaineiden tuotantokapasiteetti kaikkeen riitä, joten niiden rinnalle pitää ottaa käyttöön synteettiset polttoaineet.

Synteettisille polttoaineille kun on jo jakeluketjutkin olemassa, niin ei tarvi sinne alkaa satoja miljoonia syytämään. Ja hintakin on oikeastaan lyöty lukkoon - pitää pystyä tuottamaan kilpailukykyisesti verrattuna mm. biokaasuun.

Vety on ihan karmea rahareikä. Mirai myyntihinta ollut Saksassa 79 000, vrt. Suomessa saa kaasuauton 30 tonnilla ja sähköauton 40 tonnilla. Polttoaine 9,50 €/kg joten polttoainekulu puolet suurempi kuin biokaasulla. Jakeluasemien ylläpito ei taloudellisesti kannattavaa, joten sitäkin pitäisi koko ajan rahoittaa verovaroin.

Sähköautojen akkuja aletaan valmistaa Vaasassa. Onko tämä jo kolmas vai neljäs akkutehdas Suomessa?

Miksi niitä tulee koko ajan lisää jos vetyautot ovat tulevaisuutta eikä sähköautot?

No, tietyllä tavalla kaikki on välivaihetta. Täyssähköautot ovat ylivoimaisesti yleisimpiä ainakin seuraavat 50 vuotta. Perustelu on helppo: niihin on nyt investoitu satoja miljardeja ellei lähes 1000. Tehtaisiin investoitu seuraavien 10 vuoden ajalle.

Vetypiipertely on tuohon verrattuna ehkä prosentin luokkaa.

Valinta on jo tapahtunut, eikä Suomella tai varsinkaan suoli24 trolleilla ole paljon sanomista.

Anonyymi kirjoitti:

No, tietyllä tavalla kaikki on välivaihetta. Täyssähköautot ovat ylivoimaisesti yleisimpiä ainakin seuraavat 50 vuotta. Perustelu on helppo: niihin on nyt investoitu satoja miljardeja ellei lähes 1000. Tehtaisiin investoitu seuraavien 10 vuoden ajalle.

Vetypiipertely on tuohon verrattuna ehkä prosentin luokkaa.

Valinta on jo tapahtunut, eikä Suomella tai varsinkaan suoli24 trolleilla ole paljon sanomista.

Lue lisää

Juuri näin. Sähköauton yleistymistä on vaikea minkään jarruttaa. Autotehtaat ja akkujen valmistajat käyttävät valtavia panoksia auton ja akku kombinaation kehittämiseen. Samoin tuotantokapasiteettiin investoidaan laajasti.

Samoin koko sähkönjakeluinfran kehittäminen ja laajentaminen on menossa valtavilla panoksilla eteenpäin. Päästötön sähkö, sähkönjakelu, lataus laitteet ja palvelut muodostavat selvän yhtenäisen kokonaisuuden. Vastaavaa "klusteria" vetyautoilun eteen ei ole näköpiirissä.

Sähköauton huoltotoiminnan kehittäminen näyttää käynnistyneen isoilla toimijoilla samoin akkumateriaalien kierrätys.

Suomessa on etuna vielä laaja valmis sähköverkko ja olemme osa pohjoiseurooppalaista markkinaa joka ei ole pelkkä yksi maa, kun tukitoimia tarvitaan.

Ruotsista alkaa valua kohta käytettyjä sähköautoja Suomeen.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Sähköauton yleistymistä on vaikea minkään jarruttaa. Autotehtaat ja akkujen valmistajat käyttävät valtavia panoksia auton ja akku kombinaation kehittämiseen. Samoin tuotantokapasiteettiin investoidaan laajasti.

Samoin koko sähkönjakeluinfran kehittäminen ja laajentaminen on menossa valtavilla panoksilla eteenpäin. Päästötön sähkö, sähkönjakelu, lataus laitteet ja palvelut muodostavat selvän yhtenäisen kokonaisuuden. Vastaavaa "klusteria" vetyautoilun eteen ei ole näköpiirissä.

Sähköauton huoltotoiminnan kehittäminen näyttää käynnistyneen isoilla toimijoilla samoin akkumateriaalien kierrätys.

Suomessa on etuna vielä laaja valmis sähköverkko ja olemme osa pohjoiseurooppalaista markkinaa joka ei ole pelkkä yksi maa, kun tukitoimia tarvitaan.

Ruotsista alkaa valua kohta käytettyjä sähköautoja Suomeen.

Lue lisää

Kysymys on varmaan myös pienessä Suomessa pääomien riittävyydestä. Kuka investoi ja mihin?

Nyt pitää jatkaa vielä pitkään bensan ja dieselin jakelua. Tarkoittaa uudistusta ja kunnossapitoa

Pitää lisätä bioa sekaan sekä bensaan että dieseliin

Pitää laajentaa kaasun jakelua: bio ja maakaasu ja LNG

Pitää laajentaa sähkölatausverkkoa.

Kaikki tuo tarvitsee jo paljon rahaa ja uutta sähköä.

Sähköä tarvitsee myös vedyn valmistus ja pääomia.

Sitten vielä investoidaan synteettisiin polttoaineisiin.

Ja valtion talous kuralla ja kaikki ruikuttaa tukia eikä veroja saa nostaa.

Taitaa sähköautot voittaa kisan Suomessa, vaikka ei olisi paras vaihtoehto.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys on varmaan myös pienessä Suomessa pääomien riittävyydestä. Kuka investoi ja mihin?

Nyt pitää jatkaa vielä pitkään bensan ja dieselin jakelua. Tarkoittaa uudistusta ja kunnossapitoa

Pitää lisätä bioa sekaan sekä bensaan että dieseliin

Pitää laajentaa kaasun jakelua: bio ja maakaasu ja LNG

Pitää laajentaa sähkölatausverkkoa.

Kaikki tuo tarvitsee jo paljon rahaa ja uutta sähköä.

Sähköä tarvitsee myös vedyn valmistus ja pääomia.

Sitten vielä investoidaan synteettisiin polttoaineisiin.

Ja valtion talous kuralla ja kaikki ruikuttaa tukia eikä veroja saa nostaa.

Taitaa sähköautot voittaa kisan Suomessa, vaikka ei olisi paras vaihtoehto.

Lue lisää

Tuossa esimerkki Suomalaisen yrityksen: Virta, palvelu ratkaisusta ja maailmalle menosta

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/britanniassa-sahkoautoista-voi-jo-syottaa-virtaa-sahkoverkkoon-sahkoautojen-lataaja-kerasi-30-miljoonaa-euroa-teknologialleen/ebf602fd-8abd-4b97-9ab0-e21507f35c5a

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa esimerkki Suomalaisen yrityksen: Virta, palvelu ratkaisusta ja maailmalle menosta

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/britanniassa-sahkoautoista-voi-jo-syottaa-virtaa-sahkoverkkoon-sahkoautojen-lataaja-kerasi-30-miljoonaa-euroa-teknologialleen/ebf602fd-8abd-4b97-9ab0-e21507f35c5a

Lue lisää

Kun lukee lehdistä juttuja vetyautoilusta törmää usein kommenttiin, kun vetyautoille ei ole tankkausasemia.

Se osoittaa kuinka vähän tavallinen reportteri jaksaa kiinnostua asiasta. Tankkaaminen on viimein osa vedyn toimittamista vetyautoihin.

Ensi pitää valmistaa vetyä. Ja puhdasta. Sitä ei ole Suomessa kuin yksi Woikosken pieni laitos. Sitten pitää tehdä valtavasti sähköä. Sitten vetyä pitää kuljettaa sinne tankkausasemalle, mikä ei ole helppoa.

Ja sitten vielä ne autot.... Koulutettu väki huoltamaan...

... Tosiasia (tosiseikka, fakta) on yksilöllisestä käsityksestä tai tulkinnasta riippumaton asia...


Väitteesi ei oke faktaa.

Se voi olla sinun henkilökohtainen arviosi, jota näillä palstoilla ei oikein tunnuta arvostettavan.

Vetyautoilu ei tule nopeasti yleistymään Suomessa. Se on fakta.

Vetyautot eivät ehkä ikinä tule olemaan yleisin auton voimaratkaisu Suomessa. Se on valistunut arvaus :).

Jotta voisimme arvostaa esittämääsi faktaa, ala kaivaa perusteita väitteellesi.

Siinä odotellessa seurataan sähköautojen voittokulkua.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys on varmaan myös pienessä Suomessa pääomien riittävyydestä. Kuka investoi ja mihin?

Nyt pitää jatkaa vielä pitkään bensan ja dieselin jakelua. Tarkoittaa uudistusta ja kunnossapitoa

Pitää lisätä bioa sekaan sekä bensaan että dieseliin

Pitää laajentaa kaasun jakelua: bio ja maakaasu ja LNG

Pitää laajentaa sähkölatausverkkoa.

Kaikki tuo tarvitsee jo paljon rahaa ja uutta sähköä.

Sähköä tarvitsee myös vedyn valmistus ja pääomia.

Sitten vielä investoidaan synteettisiin polttoaineisiin.

Ja valtion talous kuralla ja kaikki ruikuttaa tukia eikä veroja saa nostaa.

Taitaa sähköautot voittaa kisan Suomessa, vaikka ei olisi paras vaihtoehto.

Lue lisää

> Kaikki tuo tarvitsee jo paljon rahaa ja uutta sähköä.

Ei tarvi julkista rahaa, kuten vetypellet, jotka vinkuvat valtiota rakentamaan jakeluketjut, subventoimaan polttoaineen hintaa ja jakelemaan avokätisiä tukia, jotta saataisiin kaupaksi 70-80 k€ vetypommiautoja. Vaikka yhtä vähäpäästöisen kaasuauton saa 30 tonnilla.

Tuulivoiman rakentaminen on jo kaupallisesti kannattavaa. Ilman tukia. Ne tue kun ovat jo loppuneet - tekivät tehtävänsä eli saivat homman pyörimään ihan kaupalliselta pohjalta.

Koska taloudellisesti kannattavaa, niin tuulivoimaa tulee "automaattisesti" lisää. Tosin aikaahan siinä kuluu, ei isoa voimalaitoshanketta vielä läpi ihan yhdessä eikä kahdessa vuodessa. Mutta ajan mittaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kun lukee lehdistä juttuja vetyautoilusta törmää usein kommenttiin, kun vetyautoille ei ole tankkausasemia.

Se osoittaa kuinka vähän tavallinen reportteri jaksaa kiinnostua asiasta. Tankkaaminen on viimein osa vedyn toimittamista vetyautoihin.

Ensi pitää valmistaa vetyä. Ja puhdasta. Sitä ei ole Suomessa kuin yksi Woikosken pieni laitos. Sitten pitää tehdä valtavasti sähköä. Sitten vetyä pitää kuljettaa sinne tankkausasemalle, mikä ei ole helppoa.

Ja sitten vielä ne autot.... Koulutettu väki huoltamaan...

Lue lisää

> Ensi pitää valmistaa vetyä. Ja puhdasta.

Vety voidaan valmistaa siellä tankkausasemalla. Elektrolyysillä. Tosin se vaatii, että saadaan liki ilmaista sähköä. Jos sähköstä pitää maksaa vaikka 5 c/kWh, niin tuotetun vetykilon hinnaksi tulee 2,75 €. Sen lisäksi pitäisi kattaa 2 000 000 € jakeluaseman rakentamis- ja ylläpitokulut, maksella verot yms. Pelkästään rakentamiskuluista tulee joku 24 000 €/kk kustannus.

Jos pitää kattaa tämä 2,75 €/kg polttoaineen hinta, aseman rakentaminen ja siihen sitten vielä ylläpitoa ja alvia sun muuta päälle ja vety pitäisi myydä hintaan 6 €/kg jotta se olisi kilpailukykyistä biokaasun kanssa, niin sitä vetyä pitäisi myydä tyyliin 12 000 kg/kk ja 400 kg/d. Tarkoittaa 2400 tankkausta kuukaudessa ja 80 päivässä, jos kerralla tankataan max. 5 kg. Vetypommiautoja pitäisi olla ainakin 1000 yhtä asemaa kohti.

Siellä pitäisi olla autoa jonossa melkein kellon ympäri (keskimäärin 3,3 tankkausta tunnissa, yötä päivää)... jotta saataisiin kulut katettua.

Lisäksi Suomi on harvaan asuttu maa. Tankkausasemia pitäisi saada ympäri maata, vetypommiautollahan ei varapolttoainetta ole eikä sitä tankata K-kaupan tai kesämökin pihalla. Esim 1 asema joka kaupunkiin ja suurimpiin pari = tarvitaan n. 120 asemaa. Jotta ne saataisiin kannattamaan, pitäisi vetypommiautoja olla ainakin 120 000.

Touhuun pitäisi upottaa satoja miljoonia satojen miljoonien perään, ensin 10 vuotta jakeluketjua rakennellen ja sitten odotellen autojen yleistymistä. Isona riskinä on väärän hevosen veikkaaminen. Eli tuleekin jokin muu energiaratkaisu ja vetypommiautojen valmistus loppuu tai ei edes koskaan tosissaan ala. Sitten veronmaksajat huomaavat, että hups, pistettiimpä pari miljardia euroa kankkulan kaivoon.

Huokaus. Tähän porukkaan eivät faktat juuri vaikuta. Energiataloudellisesti vety on huono kauppa. 10 yksikköä energiaa sisään ja 3 ulos.

Jos tuo on silti mielestäsi fiksua, voit milloin tahansa lähettää minulle vaikkapa 1000 euroa, niin lähetän 300 euroa takaisin. :-)

Ei vetyauto, vaan polttokennoauto joka käyttää jotain edistyksellisempää ja halvempaa "polttoainetta" (jopa kiinteää ainetta). Siihen kaveriksi hybridiauton mukainen akusto jota pieni polttokenno lataa koko ajan täydellä teholla ja hyvällä hyötysuhteella.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vetyauto, vaan polttokennoauto joka käyttää jotain edistyksellisempää ja halvempaa "polttoainetta" (jopa kiinteää ainetta). Siihen kaveriksi hybridiauton mukainen akusto jota pieni polttokenno lataa koko ajan täydellä teholla ja hyvällä hyötysuhteella.

Lue lisää

Kunnes kuvailemasi "Mr. Fusion" voimalähde tulee, ajan ihan tyytyväisenä Tesla M3 LR AWD:lläni.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vetyauto, vaan polttokennoauto joka käyttää jotain edistyksellisempää ja halvempaa "polttoainetta" (jopa kiinteää ainetta). Siihen kaveriksi hybridiauton mukainen akusto jota pieni polttokenno lataa koko ajan täydellä teholla ja hyvällä hyötysuhteella.

Lue lisää

Yllä väität että vetyauto on tulevaisuuden juttu. Joku protestoi, sitten ilmoitat ettei sittenkään vetyauto vaan polttokennoauto.

Mitä on se kiinteä aine? Milloin se on kaupallisesti käytössä? Mitkä ovat sen ratkaisun elinkaari päästöt?

Ainoa asia mikä taidetaan ymmärtää aika hyvin on sähköauto ja sen kehitys. Ja se näyttää hyvältä.

Vedystä vain on karkeita arvioita mitä on sen tulevaisuus autoilussa. Ja niihin ei ole oikein kukaan laajassa mittakaavassa sitoutunut.

Näytti olevan T&T n listalla vetytehdas 20 suurin hiilipäästäjä. (Linde Kilpilahden Vetytehdas) Ja se ei oikein hyvältä näytä vedyn kannalta. Uusi laitos ja miksi se rakennettiin saastuttavaksi? Olisiko syy ollut talous. Elektrolyysi olisi ollut paljon kalliimpi toteuttaa ja käyttää.

Vaikka kuinka purnaat, niin sähköautot etenee muut valitettavasti ei!


https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomen-sata-suurinta-co2-paastajaa-karjessa-olivat-jalleen-viime-vuonna-ssabn-nesteen-ja-helenin-tutut-laitokset/f497db7b-2c41-43f5-b322-074024203393

Anonyymi kirjoitti:

Yllä väität että vetyauto on tulevaisuuden juttu. Joku protestoi, sitten ilmoitat ettei sittenkään vetyauto vaan polttokennoauto.

Mitä on se kiinteä aine? Milloin se on kaupallisesti käytössä? Mitkä ovat sen ratkaisun elinkaari päästöt?

Ainoa asia mikä taidetaan ymmärtää aika hyvin on sähköauto ja sen kehitys. Ja se näyttää hyvältä.

Vedystä vain on karkeita arvioita mitä on sen tulevaisuus autoilussa. Ja niihin ei ole oikein kukaan laajassa mittakaavassa sitoutunut.

Näytti olevan T&T n listalla vetytehdas 20 suurin hiilipäästäjä. (Linde Kilpilahden Vetytehdas) Ja se ei oikein hyvältä näytä vedyn kannalta. Uusi laitos ja miksi se rakennettiin saastuttavaksi? Olisiko syy ollut talous. Elektrolyysi olisi ollut paljon kalliimpi toteuttaa ja käyttää.

Vaikka kuinka purnaat, niin sähköautot etenee muut valitettavasti ei!


https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomen-sata-suurinta-co2-paastajaa-karjessa-olivat-jalleen-viime-vuonna-ssabn-nesteen-ja-helenin-tutut-laitokset/f497db7b-2c41-43f5-b322-074024203393

Lue lisää

> Mitä on se kiinteä aine?

Vetypelle tarkoitti varmaan sitä sakemannien mainostamaan magnesiummönjää. Ei ole uusi keksintö vedyn imeyttäminen johonkin materiaaliin. Montaa eri vaihtoehtoa tutkittu ja näille on yhteistä, että varastoitavan vedyn määrä on yleensä vajaa 10 painoprosenttia.

Tarkoittaa, että 10 kg vetymäärän varastointiin tarvitaan 100 kg mönjää. Lisäksi tarvitaan laitteisto, joka esim. kuumentamalla erottaa vedyn mönjästä, sekä säiliö käytetylle mönjälle.

Saksalaiset vasta laboratoriossa leikkineet tällä, joten käyttöönotto on ainakin 30 vuoden päässä.

Anonyymi kirjoitti:

> Mitä on se kiinteä aine?

Vetypelle tarkoitti varmaan sitä sakemannien mainostamaan magnesiummönjää. Ei ole uusi keksintö vedyn imeyttäminen johonkin materiaaliin. Montaa eri vaihtoehtoa tutkittu ja näille on yhteistä, että varastoitavan vedyn määrä on yleensä vajaa 10 painoprosenttia.

Tarkoittaa, että 10 kg vetymäärän varastointiin tarvitaan 100 kg mönjää. Lisäksi tarvitaan laitteisto, joka esim. kuumentamalla erottaa vedyn mönjästä, sekä säiliö käytetylle mönjälle.

Saksalaiset vasta laboratoriossa leikkineet tällä, joten käyttöönotto on ainakin 30 vuoden päässä.

Lue lisää

> Saksalaiset vasta laboratoriossa leikkineet tällä, joten käyttöönotto on ainakin 30 vuoden päässä.

...ellei käyttökohteiksi rajata dronet sun muut radio-ohjautut lelut ja enintään skootterit. Silloin tarvittavat mönjämäärät muutama kilo, minkä voi paketoida laitteeseen ladattavaan "polttoainekapseliin".

https://www.fraunhofer.de/en/press/research-news/2021/february-2021/hydrogen-powered-drives-for-e-scooters.html

Menee vaan hiukka vaikeammaksi, jos auton kanssa pitää käsitellä 50 kilon mönjämääriä. Tai raskaassa kalustossa satoja kiloja. Huom energiasisältä kiloa kohti alle 1/4 osa dieselin energiatiheydestä. Ei tässä kohtaa pelasta edes polttokennon vähän parempi hyötysuhde. Polttoainetta kuluu silti 2-3 kertainen määrä (kiloissa).

Mutta toimii hienosti vetyuskovien tapauksessa! Mönjäkäyttöisestä leikkiautosta saavat nyt nähdä märkiä päiväuniaan.

Siitä vaan ihan vapaasti ostamaan. Kukaan ei sinua kiellä.

Jos ajelet Suomessa niin joudut vaan ajamaan sillä polttomoottoriautollasi ainakin 20 vuotta tai jopa ikuisuuden jos odottelet vetyautoja tänne. Siinä ajassa vedyn käyttö polttokennoautoissa on jo loppunut.

> Itse aion ostaa polttomoottoriauton jälkeen vetyauton. Ei noissa langan perässä roikototettavissa akkuautoissa ole järkeä.

No tottakai. Ensin vaan sinun pitää käydä rippikoulu ja hankkia ajokortti. Ja sen hankkimisen jälkeen on aika itsestäänselvää, että autoa katsellaan sieltä 10 vuoden ikäisten ja parin tonnin hintaisten ryhmästä. Ei siellä vielä täyssähköautoja eikä lataushybridejä ole.

Mutta vedyn tulemista kun nyt ennustetaan 2050 luvulle eikä se mm. sisälly vuoteen 2045 ulottuvaan liikenteen tiekarttaan, niin kerkiät kyllä vaihtamaan autoa monta kertaa ennen kuin vetypommiauto edes teoriassa olisi vaihtoehtona Suomessa.

Sähköautot alkavat tosissaan yleistyä 2020 luvun lopulla ja 2030 luvulla niitäkin on jo käytettynä runsaasti tarjolla ja tällöin pitäisi myös latausmahdollisuudet olla paremmalla tolalla. Luultavasti ehdit tällaisen tai parikin hankkia.

Mahdollista, ellei peräti todennäköistä, on sekin, että tässä 2030-2040 havahdutaan, ettei lopulta ole edes mitään mieltä lähteä satoja miljoonia upottamaan vetypommiautoihin, kun hommat hoituu jo muutenkin.

Vetypommiautoistahan kohkattiin suurimmalla innolla vuosituhannen vaihteessa, kun sähköautojen tarjonta oli jokseenkin olematonta ja toimintasäteessä jo 150 km hyvä suoritus. Ja sekin NEDC normin mukaan mitattuna eli todellisuudessa lähempänä 100 kuin 150 km. Kesäkelissä. Talvella puolet luvatusta.

Euroopassakin otettiin 2000 luvun alussa käyttöön polttokennobusseja ja kova uho oli, että pian niitä tulee isot määrät Kiinasta. Vaan sähköbusseja sieltä Kiinasta nyt tuodaan ja näkyy vetypommibussien kokeilukin monessa maassa loppuneen... tosin uusiakin on alkamassa. Mutta edelleen poljetaan siis käytännössä samassa tilanteessa kuin 20 vuotta sitten. On iso uutinen, kun jossain otetaan yhden käden sormilla laskettava määrä polttokennobusseja käyttöön.

No, henkilöautoissakin vety on ollut "ihan just" tulossa käyttöön viimeiset 30 vuotta. Ja 30 vuoden päähän siis edelleen tähdätään.

Tulee mahdolliseksi? Siis niinkuin missä luokassa? Ilmapalloja meinasit täytellä?

1 kg vetyä vaatii ilmakehän paineessa 11,1 m³ tilaa. Eli grammalla täyttää parikin ilmapalloa, mutta vetypommiautolla ajaa yhdellä grammalla 0,1 km.

Joten... vetyä pitäisi pystyä tuottamaan ja varastoimaan suurempia määriä. Siihen se sitten kaatuukin. Tankkausasema maksaa 2 000 000 €, joten voi unohtaa oikopäätä. Pitää mennä teollisuusmittakaavaan tuotannossa ja pitäisi saada asiakkaaksi 1000 vetypommiautoa ja tämänkin päälle tarvittaisiin vielä runsaasti tukea valtion pohjattomasta säkistä.

Pienempiä määriä kun tuottelee, niin mitä hittoa sillä tekee? Pumppaa kompressorilla 200 bar paineeseen, niin saat 20 l kaasupulloon menemään 0,35 kg. Sitten pullo kainaloon ja kylille kyselemään, haluaisiko joku ostaa 0,35 kg vetyä hintaan 2 € (5,71 €/kg)?

BTW vaatii muuten kalliit laitteet ja on silti vaarallista puuhaa vedyn kanssa askartelu.

Vetypelle nyt vaan näkee märkiä unia. Jotka voisi pitää omana tietonaan.

Vetypommiautojen tuotekehityksen on useimmat valmistajat jo lopettaneet. Muutama ei vielä ole kyennyt päästämään irti. Tälle vanhaa ideaan ripustautumiselle oli joku hieno termikin, mutta ei just nyt palaudu mieleen... Liittyi siihen, etät kun on hukattu iso summa rahaa, niin tuntuu fiksulta jatkaa rahan kaatamista samaan asiaa. Jospa kuollue hevonen sittenkin heräisi henkiin, kun sitä tarpeeksi piiskaa?

Minkä "Suomen" pitäisi ymmärtää, poliitikkojenko? Vedyn jakeluinfra on kokonaan öljy-yhtiöiden tai vastaavian kansainvälisten suuryhtiöiden asia (aivan kuten muutkin polttoaineet), eikä ne halua alkaa rakentamaan tällaiseen neitseelliseen maahan, kun muuallakin ollaan jo vähentämässä vedyn jakeluasemia.