olisi yrittäjä-mies (ammatiltaan, ei muu vonkaus). Olisi mahtavaa olla yhteisyrittäjä. Tehdä yhdessä arjet sitä, mistä molemmat tykkää (sama ala ja mielenkiinto sekä tavoitteet). Vapaus päättää yhdessä aikatauluista ja nähdä toista arjessa. Mitä ajattelette? Vai tulisiko liikaa kitkaa? En usko.
Ihannetilanne sinkkunaiselle
Anonyymi
3161
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Melkoisen ruusuinen kuva on nyt yrittäjyydestä.
Mikä ruusu? En puhu työstä vaan siitä, että yhdessä tehdään. Työhän on aina mitä on, mutta mies, se oli ydinasia.
Mitä+ajattelet+omistuspohjasta?+50-50+vai+kallellaan+jommalle+kummalle?
Puolet.
Ei taitaisi toimia, koska voisi tulla ongelmia päätöksenteossa. Ei voisi tehdä enemmistöpäätöksiä.
51-49 ääritilanteessa. Parempi olisi esim. 40-40-20 ja joku ulkopuolinen mukaan tuomaan lisäosaamista.
No+jälkimmäinen+olisi+hyvä.+20+%+ulkopuoliselle+vielä+ok+ja+senkin+osaaminen+käyttöön.
Entä jos ei tarvita ketään ulkopuolista osaamaan koska osaaminen löytyy jo, 50-50 olisi sopiva suhde.
Tuolla sanottiin, että vois tulla ongelmaa päätöksen teossa, mut jos on sopuisaa porukkaa niin 50-50 toimii.
Eikö ongelmaa tule kun äänestys menee 2-1? Ei tule yrittäjäpariskunnalle riitaa sen vuoksi?
Ei tule eroa sen vuoksi?
"Ei tule yrittäjäpariskunnalle riitaa sen vuoksi?"
Tulee sellainen riita, jonka ratkaiseminen on vähän työläämpää. Silloin pitäisi nimittäin saada muutettua osakeyhtiölakia.
Toinen vaihtoehto on tietysti määrätä osakkeet erilajisiksi yhtiöjärjestyksessä siten, että ne tuottavat eri määrän ääniä. Ja toivoa sitten että joku haluaa sijoittaa niihin vähemmän ääniä tuottaviin.
On muitakin yritysmuotoja kuin osakeyhtiö.
Se olisi siksi hyvä, ettei nykytyöarjessa kumppania enää näe. Menee vuorot koko ajan ristiin.
Hyvä juttu tuo yhteisyrittäjyys ja tietysti 50/50 paras.
Joo, minullekin olisi ihanne, jos jostain tulisi nainen, jolla olisi täydellinen ja kannattava liikeidea, että voisin vaihtaa nykyisen alipalkatun ja ylityöllistetyn umpikujatyöpaikkani yrittäjyyteen.
Miksi et itse yritä etsiä kannattavaa ja täydellistä liikeideaa. Tulee mieleen nössö joka ei saa mitään aikaan.
Ei se idean keksiminen ole niin helppoa, kun moni ala on ylikilpailtu eikä mitään tusinafirmankaan perustaminen houkuta.
Toki olisin voinut myös vastata sinun tapaas, että tottakai sinkkunaisen unelmana on tulla valmiiseen pöytään varakkaalle yrittäjälle. Sitä kutsutaan hypergamiaksi.
Ap ei sanonut tätä kommenttia.
Ei.
Ei kiinnosta yrittäjyys ylipäätään ollenkaan, ja varsinkaan jonkun toisen kanssa.
Se olisi yksin tai ei ollenkaan.
En halua minkäänlaisia sitoumuksia. En minkään laisia. Ei parisuhdetta, ei lapsia, ei odotuksia velvollisuuksia, riitaa, kitkaa, ongelmia.
Minulle riittää työni isossa ruotsalisessa omistuksessa olevassa firmassa joka oli tavoitteeni ja jonka sain. Nyt keskityn siihen ja eteenpäin menoon. Työ jää työpaikalle kun työpäivä loppuu, sen jälkeen olen vapaa.
En vaihda.
Uranainen
Joo ei kiitos. En halua olla kumppanissa kiinni koko ajan. Tarvitsen myös omaa aikaa.
-palstahessu
Houkuttelloo mutta siinä olis jo miulle liikoo.
Tiedän etten jaksais kauvoo.
Enkä mä muutenkaan nyt mitä tahansa yritteis, kun en itseasiassa miteen.
Emmä vuoan jaksa .
Mun on aika saada levätä.
Siis ei parisuhdekumppanimies, vaan työkaveri- ja yrityskumppanimies? Mikäpä ettei. Yrittäjyys paukuttaa takaraivossa yhäkin, vaikka nyt on vakivirka, hyvä palkka, kiinnostava työ, kivoja työkavereita. Mutta yrittäjyys..... kyllä se vielä kiehtoo ja houkuttaa. Yhdessäyrittäjän kanssa varmasti olisi myös mukavaa kokeilla, olisi toinen jakamassa päätöstenteon taakkaa ja töidenpaiskimista. Sivutoimista yrittäjyyttä varmaan tässä jatkan, kunhan muut projektit helpottaa. Nähtäväksi jää, missä muodossa ja porukassa.
On tuollainenkin sanonta että citygirls, mutta jooh tiedän asuu niitä :D
Ei ole loukkaava nimitys vaan niin noh sellainen sanonta vain lempinimi.
Tiedän ettei toimisi ainakaan omalla kohdallani. Pelkästään ajatus siitä, että naisystävä tms. sotkeutuisi yritykseni asioihin, ei kuulosta hyvältä idealta. Eri juttu tietenkin olisi se, että jos naisystävä tms. olisi osaava, kiinnostunut ja oma-aloitteisesti halukas auttamaan jossain käytännön työasiassani niin miksipä ei, mutta siinäkin liikuttaisiin vähän harmaalla alueella kun pitäisi olla työsopimus, jos kuitenkin sattuisi jotain työtapaturmia. Ja se, että tasapuolisessa suhteessa en haluaisi jäädä kiitollisuudenvelkaa naiselle siitä että tämä olisi auttanut mua työssäni.
Ja olen tottunut muutenkin tekemään asiat omalla tavallani, omalla aikataululla jne. niin tiedän että jonkun yrityksen yhteisomistuksessakin todennäköisesti tulisi kipinöintiä, varsinkin jos toimiala olisi yhtä miehekäs ja nainen luulisi tietävänsä aiheesta jotain.
Joillekin "yrittäjäpariskunta" ratkaisu toki sopiikin. Vaikka en äijästä tai yrityksestä erityisemmin pidäkään, niin esimerkiksi Heikki Salmelan ja tämän vaimon pitkää yhteistä taivalta yrittäjänä kyllä tietyllä tapaa ihailen. Tosin, on tainnut Heikin työssä olla muutama nolla enemmän kaikkien summien perässä verrattuna mun työhöni/yritystoimintaani 🙄
Tai no, lukemani perusteella mainitsemani Salmelat ovat aloittelevina yrittäjinä nuorena todennäköisesti eläneet huomattavasti niukemmin ja tiukemmalla kuin mä koskaan ja silloinhan se rakkaus punnitaan. Mutta mutta, nyt ei eletä enää 60-70 lukua.
Toimisi tosi harvalla pariskunnalla.
Muutenkin yrittäjät hautautuu töihinsä, niin sitten kun oma kumppani olisi siinä mukana, ei paljoa kotona ja vapaalla tarvitsisi olla.
Itse en missään tapauksessa alkaisi yrittäjäksi edes. Jos ryhtyisinkin, niin niin kevyesti, että työaika vaan lyhenisi nykyisestä.
Enpä tiedä, olen ollut perheyrityksessä äänetön yhtiömies. Vanhemmat on olleet 3 kertaa yrittäjinä. Pari kertaa yhdessä ja isä yksinäänkin. Onhan se pienyrittäjänäkin aika puuhaa. Saahan siinä toki yhdessä tehdä töitä.
Yksin meinasin nuorempana toiminimellä aloittaa, mutta tulin järkiini.
Riippuu niin ihmisistä, tilanteesta, minkä tyyppistä yritystoimintaa ym. Yrittäjyys on yksi mahdollisuus muiden työkuvioiden mahdollisuuksista. Mutta ei mitään kepeetä touhua.
Yrittäjämies on kaikkea muuta kuin ihanne. Yhteisyrittäjyys mahdoton.
- Sheena
Samaa mieltä. Olisipa hirveää jos olis kaikki munat samassa korissa tuolleen, sekä parisuhde että elanto. Ryppy kun tulee jompaan kumpaan niin hihhei koko elämä vessasta alas samoin tein. No, jotkut ne tykkää elää reunalla.
Pienyrittäjyys on useimmiten aivan perseestä. Köyhien harrastuksia.