Aivan uskomattomia hintoja pyydetään sähköautojen latauslaitteista ja sen ympärillä pyörivässä liiketoiminnassa. Taloyhtiöiden asukkaat "painostetaan" laittamaan kiinni tuhansia euroja lisää autopaikkaansa sillä verukkeella, josko joskus saisi sähköavusteisen auton. Noiden tuhansien lisäksi toki jollekin operaattorille pitää maksaa 30-80€/kk ylläpidosta. Miksi kukaan ei auta näitä ihmispoloisia!? Miksi muutaman kympin lukollisesta kaapista, jossa on vikavirtasuoja, johdonsuoja ja pistorasia, arvo kokonaisuudessaan noin 100€ pyydetään 500-1000€??? Toki ARA:lla on tässäkin huono vaikutus, kun joku lupaa isoja avustuksia, ovat kustannuksen nousseet sen mukana, kukaan ei ajattele mitä se maksaa, kunhan avustusta saa 50%. Yli 90% sähköautoilijoista riittää päivittäiskäyttöön 1,8kW ns. hidas-latauspaikka kotona/autohallissa. Valtaosassa sähköavusteisia autoja on maksimi latausteho 11kW!!! Mitä ihmettä siis tehdään noilla super-asemilla kotikäytössä!?
Sähköautojen latauslaitteet todellista bussinesta
Anonyymi
17156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kusettajia kaikki latauslaitteita myyvät patteripellet. Luuri korvaan jos yrittää myydä passkaa.. !!!
"Luuri korvaan jos yrittää myydä passkaa.. !!!"
Pitihän se arvata, että polttispellellä on lankapuhelin. 8-raitanauhuri, kaitafilmikamera, VHS-nauhuri, tynnyrikuvaputki löytyy myös.
Juu, muut löytyy vielä paitsi tynnyritelevisio ja 8-raitanauhuri. Lankapuhelin ja kaitafilmikamera on hyllyssä muistona vanhoista hyvistä ajoista. VHS:ltä katellaan edelleen vanhoja nauhoituksia ja videoita... Patteripelle taitaa olla kateellinen ?
Wanhakansa sanoi: "Kyllähän sitä pyytää saa, mutta tyhmä on se, joka maksaa". Katehan on ihan kohdillaan, jos osat maksavat 100€ ja myydessä saa 900 € ja sen lisäksi vaikkapa 50€/kk.
Ihan älytöntä painostaa taloyhtiöitä latausjärjestelmien rakentamiseen kun kuitenkin akkusähköauto on vain välivaihe siirryttäessä vetyautoon.
Eipä ole nykyisistä kiinteistöistä moni enää pystyssä kun siinä vaiheessa kun vety tulee.
Pelkän lootan asentaminen ei riitä, pitää myös tehdä asennuksissa ja liittymissä muutoksia jotka menee samaan laskuun. Jos yritetään selvitä entisillä kaapeloinneilla ja liittymillä, tarvitaan älykäs kuormanjako joka sekin maksaa paljon.
Juuri tämmöisiä puheita noilla rahastavilla "kaupparatsuilla" on:
Pelkän lootan asentaminen ei riitä, pitää myös tehdä asennuksissa ja liittymissä muutoksia jotka menee samaan laskuun. Jos yritetään selvitä entisillä kaapeloinneilla ja liittymillä, tarvitaan älykäs kuormanjako joka sekin maksaa paljon.
Kun ei tarvita mitään kuormanjakoa, kun lataukseen ei tarvita kuin 10A sulakkeellinen schuko (sininen) pitorasia (16A jatkuvaan käyttöön), vikavirtasuoja, virran rajoitin 10A ja kulutusmittari ja lukittava "kaappi". Suomalainen ajaa keskimäärin 50km päivässä ja 10A eli 1,8kW latausteholla (tämän tehoinen schuko-akkulaturi yleensä tulee sähköautossa mukana) akun saa kotona täyteen 5-6tunnissa. Ei siis tarvita mitään 3,6kW tai suurempia lataustehoja KOTONA!
Riittävyys riippuu ihan käytöstä, tuolla 1,8 kW teholla tyhjän akun lataus täyteen kestää kuitenkin luokkaa 1,5 vuorokautta. Jos tänään ajan akun lähes tyhjäksi niin seuraavalle pidemmälle reissulle pystyn lähtemään vasta ylihuomenna. Jollekin tämä voi olla ongelma, jollekin ei. Lisäksi käsittääkseni nuo auton mukana tulevat schuko-laturit on tarkoitettu lähinnä tilapäiseen käyttöön.
Luetun+ymmärtäminen+on+hieno+taito...+kun+joku+kirjoittaa:+SUOMALAISET+AJAVAT+KESKIMÄÄRIN+50km+vuorokaudessa,+siis+noin+99%:lle+suomalaisista+riittää+1,8kW+latausteho.+Ja+tilapäistähän+se+lataaminen+on,+kun+autoa+ladataan+vain+5h+vuorokaudessa.
Tuo luku on väärin tulkittu. Suomalaiset kulkevat keskimäärin päivässä 50 km, mutta tuo luku ei todellakaan ole vakio. Ihmiset kulkevat alle 50 km työpäivinä, mutta kun he menevät matkoilla, he kulkevat satoja kilometrejä kerralla. Keskimäärin voi kulkea 50 km, vaikka tekisi 1000 km matkan viikonlopun aikana kerran kuukaudessa (1000 km / 30 = 33,3 km, joten tuo on mahdollista).
Useimmat kulkevat noiden lyhyiden matkojen LISÄKSI pitkiä matkoja silloin tällöin. Keskimatka voi olla lyhyt, mutta se ei tarkoita, että pitkiä matkoja ei tekisi.
Noiden laturien pitää toimia sekä silloin kun mennään pitkiä että lyhyitä matkoja. Noin hidas laturi tarkoittaa, että käytännössä paikassa ei ole käyttökelpoista latauspaikkaa.
Esimerkiksi itse ajan vain noin 6000 km vuodessa, mutta silti kuljen useita kertoja vuodesa yli 300 km yhteen suuntaan. Kuulostaa ihmeelliseltä, mutta näin vain on.
Tosin schuko-akkulaturia ei saa käyttää vakituisesti ainakaan ohjeiden mukaan.
Oletus nyt vaan menee suurimmalta osalta metsään jos kuvittelee että auton käyttö on täysin tasaista päivästä toiseen (50 km per päivä). Jos ajaa keskimäärin 18 tkm/v. niin toki se matemaattisesti laskelmien tekee keskimäärin 50 km päivässä, mutta sitten ihan reaalielämässä päivittäinen ajosuorite voi olla mitä tahansa 0-1000 km väliltä.
No mikset tuo markkinoille edullista vaihtoehtoa ja valtaa markkinoita. Varmasti tienaat sillä pienellä vaivalla enemmän kuin missää palkkatyössä.
Hyvä, että sinäkin huomasit, millainen markkinarako tässä olisi... Varmaan 100-200€ maksavalle laitteelle olisi kysyntää, mutta kun täällä on näitä "asiantuntijoita", jotka "pelottelevat" tavallisia ihmisiä, jotka eivät juurikaan sähköstä mitään tiedä. He sortuvat juurikin näiden "kartoittajien" ehdotuksiin avaimet käteen periaatteella. Helppoa rahaa ja paljon...
Ei ole myöskään pulaa essonvaareista, joiden mielestä kaikki remontit ovat truhia ja asuimisen tasossa ja sähköasennuksissa riitää 50-luvun ratkaisut = 1 pistorasia per huone, koska riitti 50-luvullakin.