https://yle.fi/uutiset/3-11894248
"Sellu- ja paperitehtaan rakentaminen on kallista puuhaa. Myös tehtaiden lakkauttaminen on kallista puuhaa.
Metsäteollisuus vaatii suuria pääomia eikä tehtaiden sulkeminen käy yhtä helposti kuin ravintolan sulkeminen.
Metsäteollisuuspomot ovat tehneet matkan varrella useita virheitä.
Yritysostot epäonnistuivat – osittain, kansainvälistyminen epäonnistui – osittain, asiakkaiden palvelemisessa epäonnistuttiin – osittain ja investointien mitoittamisessa epäonnistuttiin – osittain. Kaiken lisäksi Suomen markka muuttui euroksi.
Metsäpatruunoihin iski vauhtisokeus. Oppirahat olivat kalliita.
Nyt pitäisi keksiä uusi menestystuote paperin tilalle."
Ensin kiinalaiset keksivät paperin ja saksalaiset, että niille voidaan painaa tekstiä.
Sitten tuli internet ja kaikki tieto meni sinne ihmisten luettavaksi ja katsottavaksi ja sen ja johdon näköalattomuuden vuoksi Veitsiluodon tehdas lakkautetaan.
Tähän kaikkeen meni vajaa 2000 vuotta.
"Sellu- ja paperitehtaan rakentaminen on kallista puuhaa. Myös tehtaiden lakkauttaminen on kallista puuhaa.
Metsäteollisuus vaatii suuria pääomia eikä tehtaiden sulkeminen käy yhtä helposti kuin ravintolan sulkeminen.
Metsäteollisuuspomot ovat tehneet matkan varrella useita virheitä.
Yritysostot epäonnistuivat – osittain, kansainvälistyminen epäonnistui – osittain, asiakkaiden palvelemisessa epäonnistuttiin – osittain ja investointien mitoittamisessa epäonnistuttiin – osittain. Kaiken lisäksi Suomen markka muuttui euroksi.
Metsäpatruunoihin iski vauhtisokeus. Oppirahat olivat kalliita.
Nyt pitäisi keksiä uusi menestystuote paperin tilalle."
Ensin kiinalaiset keksivät paperin ja saksalaiset, että niille voidaan painaa tekstiä.
Sitten tuli internet ja kaikki tieto meni sinne ihmisten luettavaksi ja katsottavaksi ja sen ja johdon näköalattomuuden vuoksi Veitsiluodon tehdas lakkautetaan.
Tähän kaikkeen meni vajaa 2000 vuotta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Punaiset lasit. Tuollekkin lakot vain parasta.
Ei kai kukaan olisi osannut varautua koko maailman digitalisoitumiseen ja sähköisen tiedonsiirron verkostoitumiseen. Se lienee kuitenkin kaikista oleellisin syy paperin menekin vähenemiseen.
Lakot vauhditti vuosilla lopettamisia.
Myöhään osattiin varautua, mutta vielä vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä päiviteltiin, miksi konttoreissa työntekijät yleensä printtaavat paperille tekstin, minkä he saattoivat lukea ja tallettaa ruudultakin. Varmaan pääsyy oli vain tapa, mutta järjellisenä syynä saattoi olla, että tietokoneet kaatuivat varsin usein. Pitkään oli käytössä konttorin sisäisiä keskustietokoneita, joita atk-henkilön piti buutata ja päivittää kesken työpäivän, jolloin kaikilta meni tietokoneyhteys poikki samaan aikaan. Jos asiat olivat paperilla, työpäivä ei ehkä mennyt sinä aikana hukkaan.
Eikä siitäkään ole kuin muutama vuosi, kun ihmiset tilasivat printtilehteä, vaikka uutisia oli jo lehden nettisivuillakin. Mahdollisuus tilata nettiversio erikseen ja jopa printtilehden näköisenä hieman halvemmalla hinnalla yleisti pelkästään sen käyttöä.
Otat tuossa esille Saksan, jossa todellakin alkoi paperille painamisen taito. Toki taustalla oli saksalaisia merkittävämpi tekijä. v. 2012 silloisella nimimerkilläni laitoin runouden palstalla sille selityksen, jonka voit lukea tästä:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/11058813/legenda-pirusta-ja-johann-gutenbergista
Sorry, tämä pieni hupailu tässä todella asiallisessa avauksessasi!
Etkös sinä Kapi ollut myös yksi suomalaisen paperiteollisuuden suuruuden luoja?
Et paperin tekijänä, et metsä omistajana vaan paperin suurkäyttäjänä. Olit armeijan heppoisissa avustavissa hallintotehtävissä, jossa tärkeintä oli asioiden kirjoittaminen paperille ja papereiden arkistointi, sekä tietysti kopioiden jakaminen suurelle joukolle, joista tuskin kukaa koskaan niitä edes luki. Miksi olisi tuhlannut aikaa sellaiseen, mutta paperia siis kului. Olethan sanonut, että tärkein työssäsi tarvittava taito on ollut kirjoitustaito, ei sotilaalle monen muun mielestä tärkeämmät sotilastaidot.