Tällä hetkellä alkalielektrolysaattori tuottaa 1 kg vetykaasua 50–78 kWh:lla sähköä. Kun polttokennossa vedystä saa noin 50% sähköä ja 50% lämpöä ja 1 kg vetyä ajaa noin 100 km, niin jokainen voi laskeskella paljonko sähköä oikeasti kuluu per 100 km.
Vetyauton faktatuokio
Anonyymi
41<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Tuotetun sähkön päästöarvo on tällä hetkellä 120 gCO2/kWh. Vetykilon päästöarvo olisi tuolla sähköllä luokkaa 6000-9000 gCO2/kg. Vetyauton päästöarvo 60-90 g/km CO2.
Vetyä syntyy myös useiden kemiallisten prosessien sivutuotteena. Sen hyödyntäminen edelleenkin on kuitenkin hyvin vähäistä todennäköisesti sen säilyttämiseen liittyen vaatimusten vuoksi. Muun muassa vetyä kaupallisiin tarkoituksiin tuottavan Woikosken mukaan Suomen teollisuudessa syntyy noin 2 000 000 kiloa vetyä, joka niin sanotusti heitetään harakoille. Tuolla määrällä tankkaisi vuodessa 9 500 henkilöautoa, joilla ajetaan noin 20 000 kilometriä.
Tällä hetkellä vedyn kuluttajahinta on noin 9 €/kg, joten Mirain tankillinen maksaa noin 45 euroa ja sillä ajaa noin 500 kilometriä. Pelkkiä polttoainekustannuksia tarkastellen vetyautossa ei siis ole kovin suurta eroa taloudelliseen polttomoottoriin.
Hinta kuitenkin halpenee tenisen kehityksen mukana.
Jos terästehtaat siirtyvät vetypelkistykseen niin riittääkö tuo sivuprosesseista saatu vety edes niiden tarpeisiin? Ei ole mitaan käsitystä vedyn tarpeen mittaluokasta.
Kuinka paljon kuluu sähköä, että tuo "hukka vety" saadaan autoon sopivaan muotoon? Taitaa laskelmat hieman muuttua?
Ja+Suomessa+on+yli+2,7+miljoonaa+autoa,+eli+9+500+autoa+on+alle+0,4+%+autokannasta.+Täyssähköautojakin+on+jo+nyt+liikenteessä+paljon+tuota+enemmän.+Ei+tuo+hukkavety+riittäisi+edes+rekoille,+jos+rekat+olisivat+vetyautoja.+Ja+hukkavedyn+määrä+tulee+vähemään+tulevaisuudessa,+kun+tehtaita+suljetaan+tai+nykyaikaistetaan.
Teollisuusvety ei ole riittävän puhdasta polttokennoon.
Aloitus on huuhaata:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-tupruttaa-taivaalle-arvokasta-polttoainetta-hukkavety-riittaisi-vuosittain-10-000-auton-menovedeksi/491e2f13-33ec-39c4-8081-00d770add35c
Ongelmana vain on, että 10 000 autoa on todella pieni määrä Suomessakin. Nimittäin, jos vetyautojen pitäisi korvata polttikset, tarvitaan Suomessa vetyä yli 2,7 miljoonan auton tarpeisiin. Eli tuo hukkavety ei riitä mihinkään, tuo olisi kulutettu hieman yli päivässä. Hukkavety on idioottimainen syy siirtyä vetyautoihin.
Ja hukkavetyä voisi käyttää muuhunkin, vaikka tehtaan omaan toimintaan. Ei sitä henkilöautoihin tarvitse käyttää.
Lisään... Ja hukkavetyä on tulevaisuudessa vielä paljon vähemmän, koska tehtaita suljetaan tai nykyaikaistetaan.
Huomasin juuri uutisen päivämäärän, 1.4.2018. Kyse ei ole aprillipilasta, mutta kyse on 3 vuoden takaisesta uutisesta. Tuossa kolmessa vuodessa ei ole tapahtunut mitään ja mikään noista toiveista ei ole toteutunut.
Meinaatko, että tuo vety kelpaa sellaisenaan autokäyttöön ja saadaan helposti jakeluasemalle
Tämä vetyvuohottaja on joku sinnikäs tojoturo joka yrittää väkisin pitää Tojoa mukana jossain muussakin kuin kuolevissa latauskelvottomissa ja sähköautoissa joita tojo ei saa valmiiksi.
Samanlainen perusteeton valehtelija kuin Pettteri Orpo.
Silkaa muutosvastarintaa, tekniikka kehittyy ja vetyautot tulee. Ei tarvitse kun mennä 5 vuotta eteenpäin ja vetyautoihin liittyvät ongelmat on ratkaistu.
Noita ongelmia on yritetty ratkoa jo 30 vuotta siinä onnistumatta. Ongelmia ei mitenkään voida ratkaista 5 vuodessa, koska ongelmat ovat suuria. Vetyautot eivät tule koskaan. Ainakaan ne eivät tule koskaan päihittämään lataussähköautoja, etumatka on jo liian suuri.
Joo, se ollaan huomattu, että muutosvastarinnasta on kyse. Koska ei teistä vetyvouhottajista todennäköisesti kukaan niin tyhmä ole, että itse tähän uskoo.
Puhtaasti näitä vetyhöpötyksiä julistetaan vain siksi, että kuvitellaan täyssähköautot voitavat torpata jollain mutkuvety paskanjauhannalla.
Siinä meillä vasta tietäjä. Tietäjä iänikuinen.
Täyssähköautoja ei kukaan yritä torpata. Vety- ja akkuautot tulevat bensa- ja dieselautojen tilalle. Nopeasti tulevatkin.
Nämä sähköautointoilijat on pahempia kehityksen jarruja kuin kukaan dieselautoilija oli konsanaan. Kai se on kova pala kun on pitkällä lainalla hankittu uusinta tekniikkaa edistysmielisen imagon toivossa ja nyt huomataan, että tekniikka kehittyy vauhdilla ja sähköautoilu meni jo.
Tässä vähän faktaa muutaman vuoden takaa:
- Sähköauto ei toimi suomen talvessa, akut hyytyy.
- Sähköautolla ei voi ajaa kun kaupungissa kun toimintasäde on olematon.
- Sähköauton lataaminen omakotitalon sähköliittymästä on silkka mahdottomuus.
- Sähkön jakeluverkko ei kestä sähköautojen yleistymistä.
Pelkkää provoiluahan nuo on. Kaikki faktat vedyn tuotantoprosesseihin ja jakeluverkkoihin liittyvistä haasteista ohitetaan sujuvasti ja hoetaan vaan että vetyautot tulee muutaman vuoden päästä.
Neljä väärin mutta hyvä yritys.
Voi voi, luetun ymmärtäminen ..
Ja kaikki nuo on todistettu huuhaaksi.
Ensinnäkin, sähköautoharrastajia on Lapissakin ja on todettu sähköautojen toimivan hyvin yli 30 asteen pakkasissa. Toki toimintamatka lyhenee paljon, mutta ne toimivat pakkasella muuten jopa paremmin kuin polttikset.
Toimintasäde on koko ajan parantunut, nyt sähköautoilla voi päästä parhaimmillaan 500-600 km ja ollaan lupailtu jo 800 km toimintasädettä.
Ja miksi sähköauton lataaminen olisi muka omakotitalon sähköliittymästä olisi mahdotonta? Ei kotiin pikalatausta asenneta, koska kotona auto ladataan yön aikana. Tuollaisen tehon sähköliittymä kestää helposti, varsinkin yöllä jolloin sähkön käyttö on vähäisempää. Tietenkin sitten on ongelmia, jos omakotitalon sähköliittymän on asentanut idiootti, mutta silloin on suurempiakin ongelmia.
Ja sähkön jakeluverkko kyllä kestää helposti, tämä on monessa kohtaa laskettu. Sähköautot eivät käytä sähköä kuin murto-osan verrattuna muuhun toimintaan ja lisäksi niitä pääosin ladataan hiljaiseen aikaan yöllä.
Kyllä vetykäyttöinen polttokennoauto tulee vääjäämättömästi syrjäyttämään lataussähköauton. Lataussähköauto ei sovellu suurimmalle osalle suomalaisista sen pitkän latausajan ja lyhyen toimintasäteen vuoksi.
Täydet kilometrit täytyy saada 3-4 minuutissa.
Vetyauto pystyy tähän mutta akuusähköauto ei.
30 sekuntia viikossa. Sen verran panostan täyssähkärini lataukseen. Joku ilta viikosta kaapeli kiinni, seuraavana aamuna irti.
Vetyauto ei tähän kykene. Eikä bensa.
Sähköautoa ladattaessa ei tarvitse seisoa yötä auton vieressä vahtimassa!!
Et sitten ilmeisesti aja kovin paljon, alle 15 000 km/vuosi?
Korona-aikana vähemmän tosiaan. 15 000 km/vuosi on muuten keskimääräinen ajomäärä.
Latauksella pääsen lämpötilasta yms. riippuen 350-450 km.
Enemmän menee aikaa, kun käy polttiksella ostamalla joka päivä 10 eurolla bensaa.
"Enemmän menee aikaa, kun käy polttiksella ostamalla joka päivä 10 eurolla bensaa."
No tietenkin menee, huoltoasemilla käynti on hidasta! Kaikilla kun ei ole se halvin bensis edes päivittäisten matkojen varrella.
Paljon helpompi ladata kerran viikossa tosiaan, siihen ei saa palamaan mitenkään yli 30 sekuntia viikossa.
Eli monena päivänä pitäisi ladata kahteen kertaan. 15 000 km on todella vähän, oma keskimääräinen suorite on ollut n 30 000 luokkaa, enkä edes aja paljon, moneen muuhun verrattuna.
Keskimääräinen ajosuorite henkilöautoilla on kuitenkin alle 20 tkm per vuosi, eli siihen nähden 30 tkm:kin on huomattavasti keskimääräistä enemmän.
Jos ajoa tulee toistuvasti satoja kilometrejä per päivä niin silloin sähköauto ei ainakaan vielä ole kovin käytännöllinen vaihtoehto.
Jos+yhdellä+latauksella+pääsee+350-450+km,+niin+paljonko+tarvitsisit+lisälatausta+päivän+aikana?+20+vai+100+%+ja+monenako+päivänä+vuodessa?
Vaikka kulkisit 30 000 km vuodessa, niin keskimääräinen matka olisi noin 80 km. Joten tuskin kovin usein kuljet yli 400 km päivässä. Ja jos noin paljon kulkee, pitäisi olla muutenkin jokin pidempi tauko päivän aikana, jolloin voi ladata lisää matkaa. Ei välttämättä täyteen, mutta sen verran että riittää loppupäivän.
Tuossa tullaan taas jälleen pikalatausverkoston kattavuuteen. Jos esim. työn puolesta kiertää asiakaskäynneillä ympäri Suomea niin aika harvalla asiakkaalla (ainakaan vielä) on tarjota sähköauton latauspiste ja on sitten ihan tuurissaan sattuuko matkan varrella muuten olemaan riittävän nopea pikalatauspiste.
Keskimääräinen ajosuorite ei paljon auta jos ajaa yli 30tkm vuodessa. Nykyisllä tekniikan tasolla sähköauto on siis tähän käyttöön täysin sopimaton. Ehkä vetyauto toimii sitten paremmin kunhan ne saadaan kehitettyä.
Ei se useinkaan mene noin jos ei nyt satu olemaan vain poikkeuksellisen pitkä päivittäinen työmatka.
Arkiajot 80km ja 200 arkityöpäivää siitä tulee vasta melko vähän 10 000 km. Useimmiten viikonloppuisin ei tule ajoa nimeksikään, mutta sitten on aina joku viikonloppu kuukaudessa jolloin tulee liki 2000km mittariin lisää. Tuollaisina viikonloppuina sähköautoa siis ladattaisiin 2...5 kertaan päivässä, satunnaisissa paikoissa ja kalliilla sähköllä. Kyllä se sähköauto on vain lähinnä niille jotka ajavat nurkka-ajoa, ja ehkä kerran vuodessa sitten jonnekkin Leville. Kakkosautona sähköauto kyllä menisi. Sitten on vielä tietenkin ne jotka ajavat työkseen pitkiä matkoja, siinä käytössähän sähköauto on täysin poissuljettu vaihtoehto.
Päivänselväähän on että lataussähköllä ei tula koskaan hoitamaan raskasta liikennettä. Täten se on ilman muuta vain väliaikainen ratkaisu kevyeen liikenteeseen. Lopulta energianjakelu infra yhtenäistetään koska päällekkäisten tai rinnakkaisten energianjakeluverkostojen rakentaminen ja ylläpitäminen kevyelle ja raskaalle kalustolle ei ole pitkässä juoksussa kestävää.
Yhtenäistetään, eli siirrytään kokonaan lataussähköön. Ja edelleen, lataussähköautot (siis henkilöautot) ladataan pääosin kotona, ei missään asemilla. Ja latauspaikan voi rakentaa, jos vain sähköjohto on olemassa. Eli niitä on helppo rakentaa mihin tahansa huvittaa ja latauspaikat voivat maksaa halvimmillaan satasia. Ja mitään erityisiä lupiakaan ei tarvita. Senhän takia nytkin latauspaikkoja on kauppojen parkkipaikoillakin. Sähköauton latauspaikan rakentaminen on lapsellisen helppoa ja halpaa, vetyaseman rakentaminen ei ole kumpaakaan.
Ja jaetaanhan jo nytkin monenlaista polttoainetta huoltoasemilla eikä se ole ongelma. Jos et satu huomaamaan, huoltoasemilla on yleensä ainakin bensaa (usein ainakin kahta lajia) ja dieseliä ja sen lisäksi voi olla etanolia tai maakaasua. Jo pelkästään bensa ja diesel kuljetetaan eri kuljetuksissa huoltoasemille, kuten etanoli ja maakaasu. Ja niille on erilliset säiliöt ja muut.
Tuo sinun väitteesi, että energianjakelussa voi olla vain yhtä energiamuotoa on huuhaata, kun käytännössä koko ajan on ollut päällekkäisiä ja rinnakkaisia energianjakeluverkostoja. Tuo ei ole mikään ongelma.
Varmaa on se että maailman raskas ajoneuvokalusto ei tule olemaan akkujen ja latauspistokkeiden varassa. Ylimenovaiheen jälkeen akkuja ladataan tulevaisuudessa kotona polkupyöriin ja potkulautoihin niin ja ehkä sähköhammasharjoihin ja kännyköihin.