Kolhit toisen autoa, ei tarvitse itseään käräyttää.

Aloitus oli ihan hyvä. Mutta sit sä mokasit.
"Pitääkin hommata vanha romu ja ruveta kolhimaan ilman silmin näkiöitä, mökkinaapurin ökymaasturia."

Jotkut jättävät lapun , jos on ympärillä ihmisiä näkemässä kolhaisun mutta ...eivät kirjoita siihen mitään, tai väärät tiedot.

Joo, tietämättömille rautalankaa. V. 1998 tieliikennelaissa oli rangaistavaa paeta kolaripaikalta, rikos oli 59 §:n mukaan ilmoituksen tekemättä jättäminen. Rikoslaissa on edelleen voimassa heitteillepano ja pelastustoimen laiminlyönti nimiset rikokset.
KKO otti kantaa tieliikennelain 59 §:n mukaiseen ilmoituksen tekemättä jättämiseen.
Sen mukaan kolaripaikalta saa rangaistuksetta paeta, ellei syyllisty rikoslain mukaiseen heitteillepanoon, pelastustoimen laiminlyömiseen, tai liikennepakoon. tieliikenteessä.
V. 2020 tuli voimaan uusi tieliikennelaki, missä vähäiset tieliikennelain mukaiset rikkomukset eivät enää ole rikoksia, niistä voi seurata vain liikennevirhemaksu.
Sen vuoksi poliisilta päättyi esitutkintavelvollisuus, jonka seurauksena poliisi ei enää saavu sellaiselle kolaripaikalle, missä vain peltiä on ruttaantunut.
Jos joku esimerkin vuoksi vaikka parkkihallissa ajaa hurjasti ja kolaroi kymmenen autoa, niin on jokaisen oma murhe, miten asian kanssa selviää, poliisille se ei enää uuden lain mukaan kuulu.
Väkisin tulee mieleen se, ovatko Suomen lainsäätäjät menettäneet todellisuuden tajun ?

Eihän tuossa ole mitään järkeä. Esim. lumityökoneet saavat vapaasti työnnellä autoja romuiksi, eikä kukaan perään hauku. Jos tuon asenteen annetaan yleistyä, niin kuka uskaltaa enää vaihtaa uutta autoa. Ajaa niin ruttuisella romulla, ettei sitä mitkään kolhut ainakaan voi rumentaa.

Selvennykseksi: Vanhan lain nojalla autojen vaurioittamisesta joutui korvausvastuuseen.

Uuden lain nojalla vain kiinnijäämisestä joutuu korvausvastuuseen. Pyrkimyksestä välttää kiinnijääminen ei enää erikseen vastuuta kovenneta.

Ero on ensinäkemältä pieni mutta käytännössä merkittävä, ja kannustaa pakenemaan rutiininomaisesti kolaripaikalta ellei henkilövahinkoja ole sattunut.

Itsekriminointisuojanhan voi laajentaa vaikka pankki- tai kioskiryöstöön; siitähän joutuu poseen , jos menee tunnustamaan..........................

Laki ei edellytä totta mutta kannattaa kuitenkin itse ilmoittaa asia. Nykyään tekninen valvonta on niin kehittynyttä että kolhijan kärähtäminen teknisin tunnistein on helpompaa. Parempi itse ilmoittaa asia kuin saada hankaluutena asia eteensä jossain myöhemmässä vaiheessa.

Marketin parkkipaikalla karkasi asiakkaan ostoskärryt, jotka kolhi viettävän rinteen alempana olevan auton ovea, oikea lommo. Kärrynainen haki kärynsä ja tyhjensi loput ostokset autoon ja poistui. Otimme rekkarin ylös, odotimme hetken, saapui, lommoauton omistajalle annoimme rekkarin ja tietomme. Saimme uhkaus soittoja ja vaikka mitä, samoin kolhiutuneen auton omistaja. Rikosilm, kuulustelut, nainen viimein tunnusti ja pääsivät sopuun. Minä ja kaverini saimme vihamiehiä runsaasti, mistään suunnasta ei tullut kiitoksia. Opiksi otimme ja sovimme, että turhaa puuttua toisten asioihin, rikoksiin.

Näin on ja hyvin on asia sisäistettykin. Alkukeväästä joku vetäisi lähes uudesta autostani kyljen kunnolla ruttuun. Ei tietenkään jättänyt mitään tietoja itsestään. Korjaus maksoi neljä ja puol tonnia.

Floydin kuristaa vaatii lisää minuutteja🤔😬🤪

Vakuutus korvaa

Tässä on kuitenkin kyse myös asianomistajarikoksesta, että jos näkee jonkun kolhivan autoa, ja pystyy osoittamaan sen vaikka paikalla olleiden muiden ihmisten toimesta, eli todistajien, tai vaikka valvontakameratallenteilla, eli muun näytön tai todisteen pohjalta, on auton omistajan, eli vahinkoa kärsineen mahdollista haastaa kohija oikeuteen ja vaatia korvauksia, myös ilman poliisin apua tai tutkintaa.

Poliisin siis ei ole velvollisuutta saapua paikalle, eli tulla tutkimaan peltikolaria, mutta poliisille jää kuitenkin velvollisuus tutkia tästä jätetty erillinen rikosilmoitus. Poliisin pitää myös toimittaa kirjallinen päätös jätetystä rikosilmoituksesta, ja mikäli poliisi päättää olla tutkimatta asiaa enempää, niin asianomistajalle jää oikeus hakea korvauksia oikeusteitse. Ja jos näyttö on kiistaton, niin yleensä vastapuoli on valmis sopimaan asian, koska näin säästyy oikeudenkäyntikuluilta.