Kuin että on jonkun kanssa?
Onko elämässä tärkeämpiä asioita
Anonyymi
3872
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
On. Kaikki mikä liittyy itseen. Oma terveys, oma elämä....
Mä oon eri mieltä. Jos mulla ei tulevaisuudessa oo naista, ei oo mitään muutakaan.
No ehkä et näe mitään muuta elämässäsi tavoiteltavana. Lopulta muut asiat kuitenkin pitää olla kunnossa, että voisit ”nauttia” naisesta...
Mutta kaipa sekin tarvitsee itse kenenkin hiffata?
Jos onnistut löytämään jonkun ihmisen vierellesi.
Voit menettää tämän ihmisen samantien, jos sinun muut henkilökohtaiset asiat ovat huonolla tolalla. Ei kannata laittaa noin suurta, painoarvoa ihmissuhteelle elämässä.
Yksinkin voi elää, ja voida jopa kohtuullisesti.
Ihan sama jos ei ole naista niin mitä sitä terveydelläkään tekee, sama juoda vaikka itsensä hengiltä?
KilttiMies89
On, terveys, hyvinvointi ylipäänsä, talous kunnossa ja näin vanhempana omat lapset on kaikista ihmisistä tärkeimmät. Nyt ja ikuisesti. Menee puolisonkin ohi heittämällä.
Kyllä on. Vanhan hipin sanoin: "Elämässä tärkeintä on hyvät orgasmit."
-keinovaginamies-
Terveys.
On. Itsenäisyys ja henkilökohtaisen vapauden säilyttäminen.
Terveys ja omat asiat.
Kenenkään ei atrvitse ottaa, elämäänsä ihmistä jonka kanssa ei ole mitään yhteyttä, tarvetta olla jakaa mitään.
On. Kieltämättä mun elämässä on aina ollut asioita, jotka ovat tärkeämpiä, kuin seurustelu tai parisuhde.
Ihmisistä tärkeimmät ovat aina omat lapset, toivottavasti myös lasteni isä ajattelee näin.
Myös se, että säilyy oma itsenäisyys ja vapaus tehdä itselle tärkeitä asioita, on tärkeää. Lasten takia tai vaikka sairastavan puolison takia sen ajan voin suostua luovuttamaan tai siitä tinkimään, mutta en tasavertaisessa parisuhteessa.
Näin korona-aikaan, kun perhettä näkee vähän liikaakin, etätöiden ja -opiskelujen takia, täytyy todeta Irinan sanoin:
https://www.youtube.com/watch?v=uU8YSeq3HhA
Tärkein suhde se on
Ehdottomasti
Niin, mistähän ne lapset ovat tulleet. Varmaan kaulushaikara on ne tuonut. Vähän joskus ärsyttää nämä lapsia omaavien ihmisten jeesustelut.
Niin, mistä? Yleensä seksistä vastakkaisen sukupuolen kanssa. Mitä sitten? Mitä jeesustelua siinä on? Lapseton ei ehkä sitä tajua, mutta suurin kiintymys ihmiselle vaan muodostuu omaan lapseen. Se on luonnon määräämä juttu. Poikkeuksia tietty on. Mutta onneksi ei liikaa.
Yleensä "lapselliset" ihmiset kehuskelevat kuinka eivät kaipaa ketään ja että oma lapsi on elämän valo ja onni. No, lienee jotain tarvetta ollut siittiöillekin.
Mitä kehumista siinä on? Munasolu ja siittiö on ne, josta uusi ihminen muodostuu, mutta ei se ihmisen arvoa nosta. Spermaa ja munasoluja saa "pankistakin". Jos vanhempi ei rakasta lastaan, siitä on ikäviä seurauksia. Siksi on hyvä, että äitiys- ja isyys- hormonit toimii.
En ymmärrä edes kysymystäsi "Mitä kehumista siinä on?". En minä tiedä mitä kehumista siinä on että on saanut lapsia.
Niin, en minäkään. En ole sillä kehunut. Kunhan kerroin, että niin se vain menee, kun saa lapsen, siitä tulee elämän tärkein henkilö. Kuten tietysti vanhempikin on pitkään lapselle elämän tärkein.
Niin, kehuskelit että et tarvitse ketään. Paitsi omia lapsiasi. Lapsiinkin olet tarvinnut toisen ihmisen. Eli voisiko tuota ylimielisyyttä hieman lieventää?
Whaaaat:D
En ole sanonut missään, etten tarvitse ketään.
Vai oikein ylimielinen:) Noo, ymmärrän, lauantai-iltana moni palstailee pienessä kännissä..
Mut nyt meen nukkumaan, niiden lapsosten (teinien) isän viereen. Suosittelen sullekin: 😴
"On. Kieltämättä mun elämässä on aina ollut asioita, jotka ovat tärkeämpiä, kuin seurustelu tai parisuhde.
Ihmisistä tärkeimmät ovat aina omat lapset, toivottavasti myös lasteni isä ajattelee näin."
Et siis näe tässä mitään ristiriiitaa?
Kyllä minulle yksinäisenä naisena lapsi on tärkeä, mutta kyllä se mieskin olisi tärkeä, jos hyvä sellainen löytyisi . Mitään petoa en elämääni kuitenkaan kaipaa.
En näe. Lapsi/lapset on tärkeämpi kuin kumppani. Se ei silti tarkoita, etteikö kumppanikin olisi tärkeä. Toivon ja uskon myös, että kumppanilleni lapsi on tärkeämpi kuin minä. Niin sen pitää olla, että elämä jatkuu. Nuorempi polvi on vanhaa tärkeämpi, koska heillä on elämä edessä.
Olet oikeassa, jos naisen tulisi valita lapsensa ja miehensä väliltä niin ukko lähtisi eikä tarvita edes pitkää harkintaa. Monesti myös oma isä, äiti ja perhe ovat tärkeimpiä mitä oma puoliso.
Tämä tulee jokaisen ymmärtää tai sitten on vähän tyhmä.
Miehenä on hyvä tuntea paikkansa, ei tule yllätyksiä.
AsianVierestä
Ollaan joskus miehen kanssa puhuttu, että jos pitäisi valita pelastaako uppoavasta laivasta jompi kumpi lapsista tai kumppani, niin kyllä molemmat valitsisivat sen lapsen. Se valinta tulee jo ihan luonnostaan, ilman miettimistä. Koska lapsella on kaikki vielä edessä ja keski-ikäisellä jo paljon elämää nähtynä.
Viisaasti ajateltu, emme ole ikuisia.
Näen nykyisen elämäni tärkeimmäksi tehtäväksi pienimmän lapsen elämysten kartoittamisen, kokemuksien luomisen ja kehittymisen vahvaksi iloiseksi elämänmyönteiseksi ihmiseksi.
Elämän jana on aika lyhyt, ihmisillä ei ole paljon aikaa kun saa olla "vapaana" elämän haasteista. Mikä on siis tärkeintä jos tulee niitä pienokaisia?
Tulee mieleeni kappale.
https://www.youtube.com/watch?v=1vCXxIpFeao
AsianVierestä
Taikasana jonkun kanssa. Sormet ei kohta riitä enää sinkkuvuosien laskemiseen.
Elämässä on huomattavan paljon tärkeämpiä asioita kuin joku parisuhde / tyttöystävän mainostaminen. Tärkeitä asioita ovat: terveys, työ ( silloin kun työpaikka on mielekäs), kiva asuinpaikkakunta, kiva koti, harrastukset jne.
Terveisin: Puolireuho
Olisiko niin että tyttöystävän mainostaminen on merkki heikosta itsetunnosta ja samanaikaisesti pätemisen tarpeesta..
arvelee Jari
Olen samaa mieltä. Kun nuo asiat ovat kunnossa on noiden asioiden lisäksi plussaa, jos löytää itselleen sopivan puolikkaan parisuhteeseen.
"On. Itsenäisyys ja henkilökohtaisen vapauden säilyttäminen.
Terveys ja omat asiat.
Kenenkään ei atrvitse ottaa, elämäänsä ihmistä jonka kanssa ei ole mitään yhteyttä, tarvetta olla jakaa mitään."
Näin juuri.
Lisään vielä, että suhde omaan itseen on kaikkein tärkein. Jos ei ole hyvä oman itsensä kanssa, vaikka yksinkin, ei ole hyvä riippuvaisuus-suhteessa johonkin toiseenkaan.
Sillä riippuvaisuuttahan se on, jos aikuinen ihminen ei pysty eikä uskalla elää oman itsensä kanssa. Pakko ripustautua toiseen. Määrittää itsensä toisen kautta.
Surullisen yleistä kuitenkin.
Kiitoksia mielipiteestä.
Näinhän se on, että pelkurit eivät uskalla elää itsensä kanssa itsenäisesti elämää.
Vaan on suuri tarve, ripustautua toiseen ihmiseen. Sama se, että kuka tämä ihminen on - kunhan vain joku huolisi ristikseen.
Pelikaverini juuri laittoi peliporuksn ryhmään hätääntyneen viesti tyttönsä (alle 2v) tappavasta verisyövästä. Toivoi varsinkin nuorten miesten osallisistumista johonkin verenluovutukseen...
Mä raspin maata haravalla takapihalla ja näin tämän viestin...
Onko tärkeämpää saada se toinen ihminen täyttämään elämäändä? Miten olisi se oma eläminen?
Voisiko tämän ketjun aloittaja miettiä asiaa vähän toiselta kanttia? Herätä ja miettiä uudelleen tätä mitä korjoitti?
Toisesta ihmisestä se tyttökin on syntynyt tähän maailmaan.
Niin sinäkin, kahdesta. Ei se ole mikään itsestäänselvyys. Palstatotuus, tai mikään muu kuin ainutlaatunen lahja... arvosta sitä. Elä!
Jos sinulta puuttuu terveys ja vapaus, mitä jää jäljelle? lohtu ja toivottavasti(?) rikas mielikuvitus? Mitä muuta kuin ajatusleikkiä? - cu- *olutta*
En minä kyllä enää jaksaisi olla kenenkään kanssa, elämä on niin paljon helpompaa kun saa olla yksin ja mennä ja tehdä niin kuin itse haluaa
Parisuhteet ovat kyllä ihan perseestä
Tärkeää on olla vain sellaisen kanssa kenet haluaa . Ei kuka vaan tule kyseeseen .
Terveys, itsensä hyväksyminen vikoineen päivineen, perhe ja lähiomaiset. Jos ei itsensä kanssa ole sujut, ja hyväksy sitä kuka on ja miksi on kuin on, niin miten sitä pystyy toisen hyväksymään vikoineen ja erilaisine tapoineen. Terveyttä ei osaa arvostaa, ennen kuin se menee. Sitä kuvittelee mm. liikkumiskyvyn olevan loputon, mutta kun sitä ei ole, tai tai sairaus vie voimat, ei vaihtoehtoja juurikaan ole.
Liikkukaa, ja nauttikaa liikkumisesta säässä kuin säässä, sillä yksi kaunis päivä se että pääsee lähtemään jonnekin yks kaks ex tempore, voi olla mahdotonta, tai liian vaikea toteuttaa, kun ei enää yksin pysty liikkumaan. Se tilanne voi tulla kenelle tahansa ja koska tahansa, jos loukkaantuu onnettomuudessa tai saa sairaskohtauksen.