VAIKKA velkaunioniakin on eurooppalaisessa keskustelussa väläytelty, siihen ei luisuta vahingossa eikä edes puolivahingossa, sanoo saksalainen taloustieteilijä Guntram Wolff HS:n haastattelussa. Wolff johtaa Brysselissä toimivaa Bruegel-ajatuspajaa.
Onko EU:n elpymispaketti ensimmäinen askel siihen, että jäsenmaiden vastuu omasta velastaan heikkenee?
”Ei. Itse asiassa jäsenvaltiot pysyvät täysin vastuullisina omista veloistaan. Elpymispaketti on kertaluontoinen instrumentti, jolla tuetaan toipumista suurimmasta talous- ja terveyskriisistä toisen maailmansodan jälkeen. Paketin oikeudellinen perusta liittyy luonnonkatastrofeihin, jollainen covid-19 on. Tietysti, jos valtava uusi luonnonkatastrofi tulee, voidaan tehdä taas yksimielisesti uusi päätös käyttää uudestaan samanlaista mekanismia”, Wolff sanoo.
SUOMELLA on edessään paitsi Suomen myös koko EU:n kannalta merkittävä päätös, kun eduskunta todennäköisesti ensi viikolla äänestää elpymispaketin hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Mitä vaikutuksia olisi EU:lle ja Suomelle, jos Suomi ei hyväksyisi esitystä?
”Ilman Suomen hyväksyntää elpymispaketti ei voi edetä. Tämä loisi merkittävän luottamuskriisin EU:n sisällä. Olen varma, että se laukaisisi myös paljon erittäin vihaisia reaktioita Suomea kohtaan monissa osissa Eurooppaa.”
Miksi tarvitaan yhteistä elvytystä, vaikka talous näyttää kääntyvän pandemian hellittäessä kasvuun joka tapauksessa?
”Elpymisvälineellä saavutetaan kaksi tavoitetta. Ensiksi, päätös sen luomisesta oli todella tärkeä luottamuksen aikaansaamiseksi. Se kasvatti kansalaisten luottamusta siihen, että EU voi yhdessä vastata haasteeseen pahimmassa terveyskriisissä sataan vuoteen. Tämä luottamuksen vaikutus näkyi rahoitusmarkkinoilla, ja valtiot pystyivät saamaan lainaa edullisemmin ja siten toimimaan kriisissä asiaankuuluvasti. Toiseksi avustukset vahvistavat talouden toipumista tulevina vuosina ja edistävät muutosta kohti vihreämpää ja digitaalisempaa taloutta.”
Onko EU:n elpymispaketti ensimmäinen askel siihen, että jäsenmaiden vastuu omasta velastaan heikkenee?
”Ei. Itse asiassa jäsenvaltiot pysyvät täysin vastuullisina omista veloistaan. Elpymispaketti on kertaluontoinen instrumentti, jolla tuetaan toipumista suurimmasta talous- ja terveyskriisistä toisen maailmansodan jälkeen. Paketin oikeudellinen perusta liittyy luonnonkatastrofeihin, jollainen covid-19 on. Tietysti, jos valtava uusi luonnonkatastrofi tulee, voidaan tehdä taas yksimielisesti uusi päätös käyttää uudestaan samanlaista mekanismia”, Wolff sanoo.
SUOMELLA on edessään paitsi Suomen myös koko EU:n kannalta merkittävä päätös, kun eduskunta todennäköisesti ensi viikolla äänestää elpymispaketin hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Mitä vaikutuksia olisi EU:lle ja Suomelle, jos Suomi ei hyväksyisi esitystä?
”Ilman Suomen hyväksyntää elpymispaketti ei voi edetä. Tämä loisi merkittävän luottamuskriisin EU:n sisällä. Olen varma, että se laukaisisi myös paljon erittäin vihaisia reaktioita Suomea kohtaan monissa osissa Eurooppaa.”
Miksi tarvitaan yhteistä elvytystä, vaikka talous näyttää kääntyvän pandemian hellittäessä kasvuun joka tapauksessa?
”Elpymisvälineellä saavutetaan kaksi tavoitetta. Ensiksi, päätös sen luomisesta oli todella tärkeä luottamuksen aikaansaamiseksi. Se kasvatti kansalaisten luottamusta siihen, että EU voi yhdessä vastata haasteeseen pahimmassa terveyskriisissä sataan vuoteen. Tämä luottamuksen vaikutus näkyi rahoitusmarkkinoilla, ja valtiot pystyivät saamaan lainaa edullisemmin ja siten toimimaan kriisissä asiaankuuluvasti. Toiseksi avustukset vahvistavat talouden toipumista tulevina vuosina ja edistävät muutosta kohti vihreämpää ja digitaalisempaa taloutta.”
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tästä lähtö, niin saadaan Suomeen rahasampo:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16921476/suomi-ei-tarvitse-natoa-
Kiitos kommentista. Siksi varmasti tahdotaankin saada vakuudet, että tämä tukipaketti on kertaluontoinen. Lisäksi EU:n verotusoikeus on myös uusi asia, jota ei Suomen pidä hyväksyä. Silloin täytyy kansalta suoraan kysyä, koska EU: luonnetta silloin muutetaan merkittävästi kohti yhden Eurooppalaisen valtion suuntaan.
Itse olen kaikista huolestunein kuitenkin aidon kansanvallan eli demokratian lisääntyneestä halveksunnasta. Taannoin eräs arvostettu keskustapoliitikko sanoi erään asiaan yhteydessä, että siinä kansa olisi väärässä. Hän ei tietysti varmastikaan vähätellyty kansanvaltaa, mutta sellaisia merkkejä on nähtävissä. Myös esimerkiksi SDP:n riveissä, joiden menestys historian saatossa perustuu juuri kansanvallan ehdottomaan kunnioittamiseen ja edistämiseen.
Täytyy muistaa, että kansanedustajat, hallitus ministereineen ja loppujen lopuksi kaikki valtionhallintoon liittyvät toimet ovat tarkoitettu palvelemaan nimen omaan kansaa, eikä toisin päin. Heille maksetaan siitä melko hyvin. Heidän oletetaan ajavan kansakunnan asiaa, sen hyvinvoinnista huolehtien.
Siksi täytyy olla varoivainen myös EU:n kehityksen suhteen. Nyt jo valtaa on siirretty aika paljon maan rajojen ulkopuolelle, esim. komissiolle, jonka demokraattinen olemus on hyvin kyseenalainen. Ei se ainakaan totutun demokratian mukainen hallintoelin ole. Näissä asioissa ei koskaan kannata olla liian sinisilmäinen. Voihan olla, että kun sodilla ei kukaan valtaa Euroopassa pitemmän päälle saanut, niin nyt sitä yritetään keskittää ikään kuin varkain pehmein keinoin. Täytyy muistaa, että kyllä demokraattiset oikeusvaltiot pystyvät aina tekemään yhteistyötä, vaikka perinteisiä demokraattisia arvoja ja käytänteitä ei vesitettäisikään, edes pikkuhiljaa. Kaikkea Hyvää!
Sitoumuksien kanssa on muitakin arvopohjia kuin pelkkä raha ,kuten elämässä muutoinkin ja hetkellisesti punninta asioissa ei edes ole välttämättä pitkäkestoista ,sillä lasku saattaa tulla pitkäkestoisesti sitoumuksien kautta kansantaloudelle kalliiksi ,varsinkin jos joudumme asemaan jossa muut päättävät jatkossa veropohjamme käytöstä, lisääntyvien vastuiden kautta jotka rajaavat mahdollisuuksiamme autonomiseen päätöksentekoon ,mihin verovaramme käytämme. Sitoumukset saattavat sitoa taloutemme entistä tiukemmin velvoitteisiin joista irtautuminen on mahdotonta ja tällöin päätäntävaltamme omasta taloudestamme on mennyttä.
EU alkaa muistuttaa entisaikojen kyläyhteisöä, jossa oli muutamia kartanoita ja näillä torppareita. Kartanoiden ylläpitoon tarvittiin enemmän ja enemmän torppareiden taksvärkkejä. EU:ssa tuntuu olevan kartanovaltioita ja torpparivaltioita.
Se on maailman historiasta tuttuja nuo vasallivaltiot ja siirtomaapolitiikka eikä tässä ole yhtään kummemmasta kysymys. Aina tarvitaan niitä jotka kustantavat toisten korkeamman elin tason.
EU:ssa on juuri päin vastoin. Nyt "kartanot" kustantavat torpille paremmat elämän edellytykset.
Niinhän on ollut koko ajan.Köyhimmät ovat olleet nettosaajia.
Ajattelet virheellisesti. Todellisuudessa siis ollaan järjestelmässä, jossa "kartanot" vaativat "torppia" ottamaan velkaa, koska omat tuotot ei riitä, josta osalla ylläpidetään omaa "torppaa" lopuilla ylläpidetään muita "torppia", jotta kaikki "torpat" kykenevät elättämään "kartanoita". Historia toistaa itseään aina vähän eri ilmeillä, mutta perusta on sama. Rikkaat rikastuu köyhien kustannuksella, jotka saavat almuja ja rikkaat "hyvän feikkimaineen".
Niin kauan ne jatkaa ku kupit on tasan ja ollaan kaikki yhtä pers aukisia .
Allekirjoittakaa kansalaisaloite
KANSANÄÄNESTYS EU:N 750.000.000.000,00 EURON ELPYMISVÄLINEESTÄ
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8471