Olen mustasukkainen ystävästäni

Oletko ajatellut kertoa ystävillesi suoraan sinun tunteistasi ja siitä että olisit halukas viettämään heidän kanssaan enemmän aikaa? Jos he ovat sinun todellisia ystäviäsi niin he ymmärtävät kyllä ja muuttavat toimintamalliansa.

Moikka! Et ole ainoa, ymmärrän oikein hyvin tuntemuksesi. Itse olen ollut lapsesta asti mustasukkainen kavereistani. Myöhemmin ymmärsin, että kavereilta en tietenkään voi odottaa, että olisin heidän paras kaveri. Niinpä katseeni kääntyi seurustelukumppaniin ja nyt koen mustasukkaisuutta enimmäkseen hänestä. Kumppaniltani voin odottaa sitä, että olen hänelle tärkein, niin kuin hän minulle.

Kannattaa ihmeessä koittaa etsiä lisää uusia kavereita, jos vain mahdollista. Minulla ei myöskään kovin montaa ole, ja moni heistä on ainakin väliaikaisesti muuttanut kauemmas. Onneksi ei sentään kaikki samaan aikaan

Mä olen oikeastaan kateellinen siitä, ett jotkut valitaan suoraan parhaaksi ystäväksi, mua ei ikinä ole kukaan pitänyt parhaana ystävänä tai edes ystävänä ollenkaan. Lähinnä olen joku tuttava ollut, tehty aina selväksi etten ole tärkeä, eikä mua lueta kuuluvaksi ystävien joukkoon, olen ollut hätävara, tukihenkilö, se johon on purettu pahaa oloa, kun ei niitä voi purkaa oikeisiin ystäviin. Kaikki mun tuttavat ovat viettäneet aikaansa parhaiden ystävien kanssa mieluummin kuin mun kanssa ja ovat hehkuttaneet mitä kaikkea hauskaa ovat bestiksiensä kanssa tehneet. Mä en ole tarpeeksi täydellinen ulkoisesti kelvatakseni kenenkään ystäväksi, kuka nyt näin ruman kans kehtaa missään liikkua ja näyttäytyä.