Miksi hiilidioksidi ei lämmitä Marsissa ?

Tai että Marsissa ei toistaisen tiedon mukaan ole mitään monimutkaisempaa elämää joka välittäisi muutoksista.

Tai että siellä ei ole ollut huomattavia muutoksia ajan myötä jotka tulisivat paikallisien eläinlajien vaikutuksesta.

Marsin kaasukehässä on 10-kertainen määrä hiilidioksidia maan ilmakehään nähden. Jos täällä pitoisuutta nostettaisiin samaksi, niin lämmitysvaikutus ilman kerrannaisvaikutuksia olisi luokkaa 3.5 C. Ei siis kovin suuri, mikä selittyy kyllästymisilmiöllä.

Johtopäätö on edelleen, että Marsin tilanne ei kumoa AGW:tä.

Anonyymi kirjoitti:

Johtopäätö on edelleen, että Marsin tilanne ei kumoa AGW:tä.

Jos Mars päästäisi meidät pälkähästä, niin epäilemättä tiedeyhteisö olisi asian noteerannut.

Anonyymi kirjoitti:

Johtopäätö on edelleen, että Marsin tilanne ei kumoa AGW:tä.

Kaikki täysijärkiset ymmärtävät että Marsissa pätevät samat fyusiikan lait kuin Maassakin. Jos ei hiilidioksidi lämmitä Marsissa, niin ei se lämmitä Maassakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki täysijärkiset ymmärtävät että Marsissa pätevät samat fyusiikan lait kuin Maassakin. Jos ei hiilidioksidi lämmitä Marsissa, niin ei se lämmitä Maassakaan.

Äärimmäisen ohut ilmakehä ei kykene pidättämään lämpöä. Marsissa vaikuttaa kasvihuoneilmiö, mutta sen vaikutus on vain 7 astetta, kun se Maassa on oli 30 astetta.
Eli hiilidioksiidi lämmittää Marsissakin. Maan tärkein lämmittäjä, vesihöyry, puuttuu Marsista lähes kokonaan, eli sitä on n. 1/1000 Maan vesihöyryn määrästä.

Sama fysiikka pelaa niin Marsissa kuin Maassakin, joten voit lopettaa turhan kitinäsi.

Erittäin hyvin sanottu. Kun asia on kerran tai jopa kahdesti käsitelty niin se on sitten käsitelty ja pulinat pois.

Kai tämäkin on käsitelty jossain, mutta osaatko kertoa mikä on keskustelupalstan tarkoitus?

Anonyymi kirjoitti:

Erittäin hyvin sanottu. Kun asia on kerran tai jopa kahdesti käsitelty niin se on sitten käsitelty ja pulinat pois.

Kai tämäkin on käsitelty jossain, mutta osaatko kertoa mikä on keskustelupalstan tarkoitus?

Lue lisää

"Kai tämäkin on käsitelty jossain."
Jossain? Juuri tällä palstalla ja ilmeisesti sinun aloittamanasi.

"...osaatko kertoa mikä on keskustelupalstan tarkoitus?"
Ei ainakaan jankata moneen kertaan puhki kaluttuja asioita. Varsinkin sellaisia, joiden vastauksen olisit itse voinut googlata "Marsin kaasukehä."

Anonyymi kirjoitti:

Johtopäätö on edelleen, että Marsin tilanne ei kumoa AGW:tä.

Kyllä se on ristiriidassa AGW:n kanssa niinkuin moni muukin asia. AGWläisillä kuitenkin selityksiä piisaa. Toisaalta väitetään, että Marsin kylmyys ja suuret läpötilaerot selittyvät ohuesta ilmakehästä, mutta toisaalta väitetään, että maapallon pienemmät lämpötilaerot ja oletusta korkeampi keskilämpö aiheutuu yksinomaan ja kokonaan kasvihuoneilmiöstä eikä muulla ilmakehällä ole mitään merkitystä. Minua eivät ole enää aiikoihin vakuuttaneet AGWläisten selitykset.

Hyvin tyypillinen AGW-näkemys. Asia on loppuun käsitelty, kyselyt poikki ja ihmettelyt ohi. Politiikkaahaan tuommoinen on ja vielä totalitaarista sellaista. Ei tieteessä asioita ratkota julistamalla joku asia oikeaksi ja loppuunkäsitellyksi. Teorian kyseenalaistaminen on olennainen osa tiedettä, se pakottaa tutlkimaan kaikki ilmiöön vaikuttavat seikat perusteellisesti.

Mars on vaikea pala AGW:lle kuten ovat menneet epäsäännölliset luonnollisista syistä johtuvat ilmastonmuutokset, keskiajan lämpökausi, pikkujääkausi ja nykyinen 150 vuotta jatkunut AGW-teoriaan huonosti sopiva perin tempoileva ja alueellisesti epätasainen lämpeneminen. Ne AGW:n kannalta ikävät asiat pyritään vaikenemaan kuoliaiksi, ne kielletään, niitä vähätellään tai niile tarjotaan horjuvia selityksiä. Mars-anomalia yritetään lakaista pois noilla viimeksi mainituilla, mutta selitysten onttous vaatii päälle ylimielisen julistuksen: "asia on loppuunkäsitelty, älkää jankuttako enää".

Anonyymi kirjoitti:

Äärimmäisen ohut ilmakehä ei kykene pidättämään lämpöä. Marsissa vaikuttaa kasvihuoneilmiö, mutta sen vaikutus on vain 7 astetta, kun se Maassa on oli 30 astetta.
Eli hiilidioksiidi lämmittää Marsissakin. Maan tärkein lämmittäjä, vesihöyry, puuttuu Marsista lähes kokonaan, eli sitä on n. 1/1000 Maan vesihöyryn määrästä.

Sama fysiikka pelaa niin Marsissa kuin Maassakin, joten voit lopettaa turhan kitinäsi.

Lue lisää

Löytäähän se sokea kanakin jyvän, miksei sitten AGW:n kannattajakin. Vesihöyry on todella monin verroin tärkeämpi kasvihuonekaasu maapallolla kuin hiilidioksidi, sen määrä tosin vaihtelee paljon paikallisesti ja ajallisesti. Vesihöyryn puuttuminen siis selittää osan Marsin kylmyydestä. Loppu sitten selittyy sillä, että Marsin pinnalla ei ole nestämäistäkään vettä SEKÄ sillä, että AGW liioittelee poskettomasti CO2:n vaikutusta. Marsin ohut ilmakehä ei selitä paljon mitään. Kyllä se ilma jäähtyisi varsin nopeasti maassakin ellei ilmassa olisi riittävästi vesihöyryä eivätkä meret toimisi lämpövarastona. Paikallisesti näin käykin ja se on todettavissa vaikka sääilmiöt vähän mutkistavat kuviota lisää. Meteorologit sitten koittavat ennustaa, että onko Suomessa maaliskuisena yönä viisi vai kaksikymmentä astetta kylmempää kuin päivällä.

Oikonomi kirjoitti:

Hyvin tyypillinen AGW-näkemys. Asia on loppuun käsitelty, kyselyt poikki ja ihmettelyt ohi. Politiikkaahaan tuommoinen on ja vielä totalitaarista sellaista. Ei tieteessä asioita ratkota julistamalla joku asia oikeaksi ja loppuunkäsitellyksi. Teorian kyseenalaistaminen on olennainen osa tiedettä, se pakottaa tutlkimaan kaikki ilmiöön vaikuttavat seikat perusteellisesti.

Mars on vaikea pala AGW:lle kuten ovat menneet epäsäännölliset luonnollisista syistä johtuvat ilmastonmuutokset, keskiajan lämpökausi, pikkujääkausi ja nykyinen 150 vuotta jatkunut AGW-teoriaan huonosti sopiva perin tempoileva ja alueellisesti epätasainen lämpeneminen. Ne AGW:n kannalta ikävät asiat pyritään vaikenemaan kuoliaiksi, ne kielletään, niitä vähätellään tai niile tarjotaan horjuvia selityksiä. Mars-anomalia yritetään lakaista pois noilla viimeksi mainituilla, mutta selitysten onttous vaatii päälle ylimielisen julistuksen: "asia on loppuunkäsitelty, älkää jankuttako enää".

Lue lisää

"Hyvin tyypillinen AGW-näkemys. Asia on loppuun käsitelty, kyselyt poikki ja ihmettelyt ohi."

Tarkoitatko kuten edellinen viestisi jossa väitit että ketjussa ilmi tuotu asia on ongelma, vaikka se on toisin todistettu ettei ongelmaa ole jo monessa aiemmassa viestissä?

"Teorian kyseenalaistaminen on olennainen osa tiedettä, se pakottaa tutlkimaan kaikki ilmiöön vaikuttavat seikat perusteellisesti."

Tässä olet oikeassa, joskin se miten vakavasti jonkun kyseenalaistaminen otetaan riippuu siitä miten järkevä asia on.
Eli jos asioista tietämätön ja kouluttamaton henkilö yhtäkkiä rupeaa väittämään että Kuu koostuukin juustosta, ei tätä kyseenalaistusta oteta kovinkaan vakavasti tiedeyhteisössä.

"Mars on vaikea pala AGW:lle"

Ei ole, kuten aiemmin ollaan mainittu mm. eroavat ilmakehän tiheydet, eli siis suurempi pitoisuus pienemmän tiheyden ja paksuuden omaavassa ilmakehässä ei tarkoita että sillä olisi juuri sama vaikutus.

Toiseksi, se että verrataan Maata jolla olosuhteet mm. hiilidioksidin puolesta koko ajan muuttuvat (ja siten muuttavat planeetan ideaalista "tasapainopistettä" ilmaston kannalta) planeettaa, joka on verrattain kuollut ilman mitään muutoksia pitkällä aikavälillä, ei kerro mitään hyödyllistä

Marsin kaasukehän tiheys on 1% Maan vastaavasta, se on hyvin kuiva ja kauempana Auringosta.

Miksi tätä täytyy vatvoa uudelleen ja uudelleen.
Asia on jo selvitetty aikanaan, Marsin hiilidioksidi on luomua, maan ilmakehään päästetty fossiilinen hiilidioksidi on se joka lämmittää, luomuhiilidioksidi on vain ystävällistä kasvupohjaa, ilman haitallista lämmitysvaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Marsin kaasukehän tiheys on 1% Maan vastaavasta, se on hyvin kuiva ja kauempana Auringosta.

Kannattaisi alkaa miettiä ainoan elinkelpoisen planeetan eli maan säilymistä elinkelpoisena eikä pähkiä jotain avaruutta ja marsin asuttamista. Joka saatanan raha mikä avaruuteen hakataan., pysyy siellä eikä hyödytä meitä mitenkään. Maapallon ja sen väestön ongelmat ovat olleet tiedossa jo kauan ja vain väestön määrää saamalla alenemaan ,
luontoa suojelemalla, kulutusta vähentämällä voimme täällä selviytyä jstkossa.

Anonyymi kirjoitti:

Marsin kaasukehän tiheys on 1% Maan vastaavasta, se on hyvin kuiva ja kauempana Auringosta.

Tosiasiassa Marsin ilmkakehässä on enemmän hiilidioksidia kuin Maan ilmakehässä vaikka alarmistipelle kuinka itkisi.
Se, että Marsin ilmakehä on kuiva, ratkaisee asian. Maassa on vesihöyryä, joika aiheuttaa kasvihuoneilmiön. Hiilidioksidilla ei ole mitään mitattavissa olevaa vaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Tosiasiassa Marsin ilmkakehässä on enemmän hiilidioksidia kuin Maan ilmakehässä vaikka alarmistipelle kuinka itkisi.
Se, että Marsin ilmakehä on kuiva, ratkaisee asian. Maassa on vesihöyryä, joika aiheuttaa kasvihuoneilmiön. Hiilidioksidilla ei ole mitään mitattavissa olevaa vaikutusta.

Lue lisää

"Hiilidioksidilla ei ole mitään mitattavissa olevaa vaikutusta."
Tämähän nyt ei vain pidä paikkaansa, ota nyt hiukan selvää asioista.

"Siis, kertokaa, miksi CO2 ei lämmitä Marsissa."

Lämmittäähän se peräti 7 astetta.

Anonyymi kirjoitti:

Tosiasiassa Marsin ilmkakehässä on enemmän hiilidioksidia kuin Maan ilmakehässä vaikka alarmistipelle kuinka itkisi.
Se, että Marsin ilmakehä on kuiva, ratkaisee asian. Maassa on vesihöyryä, joika aiheuttaa kasvihuoneilmiön. Hiilidioksidilla ei ole mitään mitattavissa olevaa vaikutusta.

Lue lisää

Hiilidioksiidin vaikutus on Marsissakin n. 7 astetta.

Anonyymi kirjoitti:

"Hiilidioksidilla ei ole mitään mitattavissa olevaa vaikutusta."
Tämähän nyt ei vain pidä paikkaansa, ota nyt hiukan selvää asioista.

Hiilidioksidin määrä on mitattavissa, se määrä muodostaa 0,04% maapallon ilmakehän kaasuista. Hiilidioksidin vaikutusta EI VOI MITATA, siksi sitä arvioidaan. Arviointi tapahtuu tietokonemalleilla. Malleihin syötetään arvoja, jotka on voitu mitata. Malleissa on myös parametreja. Jotkut parametrit ovat vankalla tieteellisellä pohjalla, mutta jotkut ovat niinikään saatu malleista, mikä on vähän epäilyttävää, panee ounastelemaan kehäpäätelmää. Yksi aivan keskeinen tällainen parametri on "ilmaston herkkyys" (kasvihuonekaasuille), climate sensitivity. En yleensä viitsi panna mitään lähteitä kommentteihini koska jokainen voi niitä googlailla itse avaisanoilla jos on vähänkään perillä aiheesta, mistä keskustelee. Panen nyt kuitenkin tämän kerran tämmöisen kun pomppasi googlauksen kärkeen ja näyttää ihan pätevältä asialta:
https://www.carbonbrief.org/explainer-how-scientists-estimate-climate-sensitivity

Sorry, painetta Marsin pinnalla tarkoitin.

Ihan helppoa on tuon selittäminen. Hiilidioksidi ei lämmitä Marsissa koska alarmisti on ottanut mallia ilmastonlämmitysguruista ja päättänyt että ei todellakaan hiilidioksidi lämmitä Marsissa.

Kukaan ei näköjään ymmärrä. Pelkkää lässytystä.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan helppoa on tuon selittäminen. Hiilidioksidi ei lämmitä Marsissa koska alarmisti on ottanut mallia ilmastonlämmitysguruista ja päättänyt että ei todellakaan hiilidioksidi lämmitä Marsissa.

Lue lisää

Mitä iniset? Ilman hiilidioksiidia Marsin lämpötila olisi n. 7 astetta alempi.

Näinhän se aina menee.
Tässä vaiheessa alkaa asian vierestä höpötys, ja seuraavaksi siirrytään henkilökohtaisuuksiin ja denialistikorttiin, kun asialliset argumentit ei enää liity mitenkään ulkoa opeteltuihin fraaseihin.

Jotenkin säälittävää puuhaa.

Marsissa fysiikkaan vankasti perustuva ilmastotiede toimii aivan erilailla kuin Maassa.

Anonyymi kirjoitti:

Marsissa fysiikkaan vankasti perustuva ilmastotiede toimii aivan erilailla kuin Maassa.

Moneenko kertaan pitää kirjoittaa, että Mars on 7 astetta lämpimämpi CO2:n takia.
Fysiikka toimii aivan samoin. Mutta kun kaasukehä on äärimmäisen harva ja vesihöyry puuttuu käytännössä kokonaan, niin lämpötila on se mikä on.

Taidat olla vähän pöljä.

Mielipidepalstalta ei taida löytyä vastausta.

Vaikuttaahan se kasvihuoneilmiö sieläkin. Juuri sen 7 asteen verran, mitä tutkijat sanovatkin.

Wiki: "Marsin kaasukehän kasvihuoneilmiö on vain 7 °C (5–10 C[14]) "

Minuutti wikittelyä ja koko turha ketju olisi saanut jäädä julkaisematta. Mutta kun denialisti on tyhmä niin se on tyhmä.

Alarmisti se jaksaa jankuttaa silkkaapaskaa.
Vai että runsaasti pitäisi olla muitakin kaasuja. Onko tuo tieto IPCC:n konsensuslaarista vai alipainehitsarilta?

Marsissa on hiilidioksidia jokaista pallon pinnan neliömetriä kohti kohti 13 kertaa niin paljon kuin maassa nykyään. Eli avauksen tekijä 10 on suuruusluokalleen kyllä kohdallaan. Kyse on siis CO2 absoluuttisesta määrästä.

Eikö se takaisinsäteily toimikaan Marsissa.

Anonyymi kirjoitti:

Alarmisti se jaksaa jankuttaa silkkaapaskaa.
Vai että runsaasti pitäisi olla muitakin kaasuja. Onko tuo tieto IPCC:n konsensuslaarista vai alipainehitsarilta?

Ei haittaa, että tuo selitys meni sinulta yli hilseen ja pahasti. Ethän sinä muuten täällä jankuttaisi samaa rutinaa konsensuksesta, ipcc:stä ja muista sinun pakkomielteistä. Kaikille ei ole älyä suotu.

Ketju osoittaa, että avaus ansaitsee kymmenen pistettä.

Anonyymi kirjoitti:

Ketju osoittaa, että avaus ansaitsee kymmenen pistettä.

Ketju osoittaa, että denialisti on tyhmä. Minuutin googlauksella i löytynyt oikea vastaus. CO2 lämmittää Marsissa n. 7 astetta.

Anonyymi kirjoitti:

Ketju osoittaa, että denialisti on tyhmä. Minuutin googlauksella i löytynyt oikea vastaus. CO2 lämmittää Marsissa n. 7 astetta.

Mitenkä se hiilidioksidi voi jotain lämmittää kun tuossa edellä alarmisti juuri todisti että se ei lämmitä kun ei ole muita kaasuja.

Anonyymi kirjoitti:

Mitenkä se hiilidioksidi voi jotain lämmittää kun tuossa edellä alarmisti juuri todisti että se ei lämmitä kun ei ole muita kaasuja.

*Huoh* ...ei lämmitä yhtä paljon.
Maailmasta loppuu rautalanka, ennen kuin teidät vitun idiootit saa ymmärtämään, miten maailma toimii.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö se takaisinsäteily toimikaan Marsissa.

Marsista puuttuu ilmakehältä tärkeimmän kasvihuonekaasun eli vesihöyryn lisäksi 99.5% massasta, joka toimisi lämpövarastona ja tasaisi vuorokauden vaihteluista aiheutuvaa lämpötilaeroa yön ja päivän välillä.

Anonyymi kirjoitti:

*Huoh* ...ei lämmitä yhtä paljon.
Maailmasta loppuu rautalanka, ennen kuin teidät vitun idiootit saa ymmärtämään, miten maailma toimii.

sinnekkö se rautalanka kuluikin.....tietokonemallien tekoon ja sen vahvistamiseen.

Ehkä ei kannattaisi ryhtyä luennoimaan asiasta, josta ei tiedä mitään.

Aivan yksinkertainen laskutoimitus, olettaen Marsin kaasunpaineen olevan 0,8 kPa, gravitaation 3,9 m/s², pinta-alan 150/500 suhteessa maahan, ja hiilidioksidin NTP massan 1,5 kertaa ilmakehän massan, niin jos Marsia ympäröivä (95%) hiilidioksidi puristettaisi maan ilmakehää vastaavaan paineeseen ja siirrettäisi ilmakehäämme, se vastaisi n. 3300 ppm pitoisuuden nousua, eli se siitä hiilidioksidin vähäisyydestä.
Hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta Marsissa, ei tarvinne enää erikseen edes mainita.

Kun vedit tuon Venuksen tähän niin kerron sinulle, että siellä lämmittää pääasiassa lämpöpumppu ilmiö ei hiilidioksidi.

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä ei kannattaisi ryhtyä luennoimaan asiasta, josta ei tiedä mitään.

Aivan yksinkertainen laskutoimitus, olettaen Marsin kaasunpaineen olevan 0,8 kPa, gravitaation 3,9 m/s², pinta-alan 150/500 suhteessa maahan, ja hiilidioksidin NTP massan 1,5 kertaa ilmakehän massan, niin jos Marsia ympäröivä (95%) hiilidioksidi puristettaisi maan ilmakehää vastaavaan paineeseen ja siirrettäisi ilmakehäämme, se vastaisi n. 3300 ppm pitoisuuden nousua, eli se siitä hiilidioksidin vähäisyydestä.
Hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta Marsissa, ei tarvinne enää erikseen edes mainita.

Lue lisää

Hienoa matematiikkaa ja ihan puhdasta paskaa noin ilmiön puolesta.

Huimaa on meno.

Jos albedo sattuu jäämään pois Marsin säteilytehosta, lämpötilan pitäisi olla 217 K.
Koska mitattu lämpötila on vain 210 K, erotus on luonnollisesti 7 K.

Mihin suuntaan ?, sehän on itsestäänselvyys, hiilidioksidi lämmittää aina, ja muita muuttujia ei edes tarvitse ottaa huomioon.
Näin toimii AGW fysiikka nykyään, jos joku yrittää esittää, että tuohan on aivan aivan päin vastoin, niin denialistikortti heilahtaa, ja asia voidaan todeta olevan tarkoitukseen sopiva ja sitä tukeva totuus.

Joku porukka tuntuu leijuvan tennarit tukevasti jossain maan kamaran ulkopuolella.

Wikipedia:
"Marsin pinnan keskilämpötila on −55 °C, Maassa se on noin 15 °C. Navoilla lämpötila voi pudota yöllä −133 °C:seen, päiväntasaajalla nousta jopa 20… 25 °C:seen. Lämpötilan vuorokausivaihtelu on yli 50 astetta."

Elon laskuopin mukaan 273 - 55 = 218; ei 210.

Anonyymi kirjoitti:

Wikipedia:
"Marsin pinnan keskilämpötila on −55 °C, Maassa se on noin 15 °C. Navoilla lämpötila voi pudota yöllä −133 °C:seen, päiväntasaajalla nousta jopa 20… 25 °C:seen. Lämpötilan vuorokausivaihtelu on yli 50 astetta."

Elon laskuopin mukaan 273 - 55 = 218; ei 210.

Lue lisää

Tässä suora lainaus Wikipediasta:

"Pinnan lämpötila alin: 133 K (−140 °C)
keski: 210 K (−63 °C)
ylin: 293 K (20 °C) "

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars

Anonyymi kirjoitti:

Tässä suora lainaus Wikipediasta:

"Pinnan lämpötila alin: 133 K (−140 °C)
keski: 210 K (−63 °C)
ylin: 293 K (20 °C) "

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mars

Lue lisää

Wikistä löytyy näköjään kahta eri tietoa. Tuo - 55 astetta oli suora lainaus Wikistä ja jopa samasta artikkelista.

Anonyymi kirjoitti:

Wikistä löytyy näköjään kahta eri tietoa. Tuo - 55 astetta oli suora lainaus Wikistä ja jopa samasta artikkelista.

Yleensä nuo tekstiosat ovat käännöksiä, joten virheitä voi sattua niitä suomenkielelle koottaessa.

Muissa yhteyksissä on selvitetty, että Marsin alilämpöisyys johtuu magneettikentän heikkouden mahdollistamasta aurinkotuulen vaikutuksesta, keli hiilidioksidi ei sentään viilennä pintaa.

Anonyymi kirjoitti:

Yleensä nuo tekstiosat ovat käännöksiä, joten virheitä voi sattua niitä suomenkielelle koottaessa.

Muissa yhteyksissä on selvitetty, että Marsin alilämpöisyys johtuu magneettikentän heikkouden mahdollistamasta aurinkotuulen vaikutuksesta, keli hiilidioksidi ei sentään viilennä pintaa.

Lue lisää

Auringosta lentävät protonitko ne Marsia viilentävät? On niillä sentään sen verran nopeutta ja energiaa että pitäisi käydä toisinpäin.

CO2 absoluuttimäärän laskelmassa pitää huomioida Marsin pienempi g, jos arviota lähdetään tekemään kaasukehän ilmoitetun paineen perusteella.

Anonyymi kirjoitti:

CO2 absoluuttimäärän laskelmassa pitää huomioida Marsin pienempi g, jos arviota lähdetään tekemään kaasukehän ilmoitetun paineen perusteella.

Aivan, se on huomioituedellä olevassa laskelmassa.

Ööö !
Mikä erilainen lämpösäteilyn spektri olisi huomioitava ?
Säteilyteho riippuu lämpötilasta, kuten myös spektrin maksimi, mihin laskelmaan tarvitaan spektrin muotoa ?

Anonyymi kirjoitti:

Ööö !
Mikä erilainen lämpösäteilyn spektri olisi huomioitava ?
Säteilyteho riippuu lämpötilasta, kuten myös spektrin maksimi, mihin laskelmaan tarvitaan spektrin muotoa ?

Lue lisää

Siihen, että kuinka hyvin spektri osuu CO2 absorptiopiikkien kohdalle.

Anonyymi kirjoitti:

Siihen, että kuinka hyvin spektri osuu CO2 absorptiopiikkien kohdalle.

Päivä- ja yölämpötilojen erotkin ovat tosi isoja. Kai tällä joku vaikutus on, luulisin.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan, se on huomioituedellä olevassa laskelmassa.

Sain tulokseksi, että Marsissa on CO2 pallon pinta-alaa kohti 205 kg/m2. Maassa sitä on nykyään noin 6 kg/m2. Siis Marsin kaasukehässä 34-kertainen määrä/m2. Laskinkohan väärin ?

Anonyymi kirjoitti:

Sain tulokseksi, että Marsissa on CO2 pallon pinta-alaa kohti 205 kg/m2. Maassa sitä on nykyään noin 6 kg/m2. Siis Marsin kaasukehässä 34-kertainen määrä/m2. Laskinkohan väärin ?

Lue lisää

Ei tuossa nähdäkseni mitään vikaa ole.

Kun jatkat siitä pinta-alasuhteen ja pitoisuuden kautta päädyt maan ilmakehään alle 60 kg/m².
Siitä edelleen, ilman ja CO2 .n tiheyssuhde on 29/44 ja ilmantiheys NTP n. 1,25 kg/m³, niin muunto tilavuussuhteeksi, pitäisi täsmätä edelliseen.

Hiilidioksidi aiheuttaa kasvihuoneilmiötä minkä tahansa planeetan kaasukehässä.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilidioksidi aiheuttaa kasvihuoneilmiötä minkä tahansa planeetan kaasukehässä.

Täysin mahdollista.

Mutta kertoisitko vaikka ihan omin sanoin, mitä ymmärrät tuon kasvihuoneilmiön tarkoittavan.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin mahdollista.

Mutta kertoisitko vaikka ihan omin sanoin, mitä ymmärrät tuon kasvihuoneilmiön tarkoittavan.

Ylipäänsä ongelma on se, ettei ihmiset ymmärrä mitä kasvihuoneilmiö noin yleisellä tasolla on. Kasvihuonekaasut toimivat kuin kalaverkkona Auringon lämpöenergialle. Ilman verkkoa myöskään Auringon lämpöenergia ei juurikaan jää ilmakehään. Kun energia on jäänyt tänne meidän ilmakehään se myös jakautuu muille atomeille, jotka toimivat varsinaisena energiavarastona. Itse typpi tai happi eivät pysty sitä Auringon energiaa kaappaamaan vaan se vaatii sen "kalaverkon".

Marsissa ehkä on se "kalaverkko" olemassa, mutta ei mitään sen sisällä. Ei ole käytännössä mitään mille hiilidioksidi energiansa siirtäisi varastoon niin kuin Maassa.

Asiasta on paljon hyvin asiantuntevaa tutkimust ja ilmiössä ei ole mitään mystistä alan tutkijoiden keskuudessa, mutta täällä joka propellipää tietää paremmin ilman, että oikeasti ymmärtää koko ilmiötä millään tasolla.

Maassa kasvihuoneilmiön aiheuttavat vesihöyry ja pilvet.
Marsissa ei ole vesihöyryä eikä pilviä eikä ole kasvihuoneilmiötäkään.
Harvinaisen yksinkertaista.

Anonyymi kirjoitti:

Ylipäänsä ongelma on se, ettei ihmiset ymmärrä mitä kasvihuoneilmiö noin yleisellä tasolla on. Kasvihuonekaasut toimivat kuin kalaverkkona Auringon lämpöenergialle. Ilman verkkoa myöskään Auringon lämpöenergia ei juurikaan jää ilmakehään. Kun energia on jäänyt tänne meidän ilmakehään se myös jakautuu muille atomeille, jotka toimivat varsinaisena energiavarastona. Itse typpi tai happi eivät pysty sitä Auringon energiaa kaappaamaan vaan se vaatii sen "kalaverkon".

Marsissa ehkä on se "kalaverkko" olemassa, mutta ei mitään sen sisällä. Ei ole käytännössä mitään mille hiilidioksidi energiansa siirtäisi varastoon niin kuin Maassa.

Asiasta on paljon hyvin asiantuntevaa tutkimust ja ilmiössä ei ole mitään mystistä alan tutkijoiden keskuudessa, mutta täällä joka propellipää tietää paremmin ilman, että oikeasti ymmärtää koko ilmiötä millään tasolla.

Lue lisää

Olet ilmeisesti ymmärtänyt väärin kaasujen suhteet ja käyttäytymisen.
Lähes kaikki kaasut käyttäytyvät samoin samoissa olosuhteissa, mm. CO2 eroaa ideaalikaasusta vain n. 1.5%, eli sisältää lämpöenergiaa kuten muutkin kaasut, ei se tarvitse välttämättä mitään muita kaasuja energiansa siirtämiseen.
Toinen harha on tuo "verkko", maan pinnalta säteilee suoraan avaruuteen tietty määrä energiaa, kaikki loppu jää ilmakehään aivan riippumatta, siirtyykö se johtumalla, siirtymällä tai säteilemällä, ja sitoutuu lähes tasan kaikkien kaasuseoksessa olevien eri kaasujen kanssa.
Aiemmin esitetty "takaisin säteily" on 'kuopattu', kaasut eivät säteile lämpösäteilyä maanpinnan paineessa, vaan vasta yläilmakehän pienemmässä paineessa, ja kaikki kaasut säteilevät lämpöä avaruuteen.
Tässä on syy, miksi Marsissa ei synny mitään kaasukehän lämmittävää vaikutusta, koska paine on niin pieni, että kaasut emittoivat lämpönsä välittömästi avaruuteen takaisin, ja tämä koskee kaikkia kaasuja, CO2 ei ole tässä mikään erikoistapaus.
Eli, tuo "verkkovisio" ei ole enää edes validi, vaan on esitetty että kasvihuonekaasujen merkitys on siinä, että ne hidastavat lämmön siirtymistä ylempiin ilmakerroksiin, josta se säteilisi sitten avaruuteen.
Tämäkin teoria toimii, jos ns, kasvihuonekaasut estäisivät säteilyä pääsemästä suoraan maan pinnalta avaruuteen, muussa tapauksessa on aivan yhden tekevää, mitä kaasu on nimeltään tai mitä aallonpituuksia se absorboi, homogeenisessa kaasuseoksessa ei ole millään kaasulla niin suuria kapasiteettiasia ominaisuuksia, että ne voitaisi nostaa esille.

Siis edelleen, mitä tarkoitetaan "kasvihuoneilmiöllä" ?

Anonyymi kirjoitti:

Ylipäänsä ongelma on se, ettei ihmiset ymmärrä mitä kasvihuoneilmiö noin yleisellä tasolla on. Kasvihuonekaasut toimivat kuin kalaverkkona Auringon lämpöenergialle. Ilman verkkoa myöskään Auringon lämpöenergia ei juurikaan jää ilmakehään. Kun energia on jäänyt tänne meidän ilmakehään se myös jakautuu muille atomeille, jotka toimivat varsinaisena energiavarastona. Itse typpi tai happi eivät pysty sitä Auringon energiaa kaappaamaan vaan se vaatii sen "kalaverkon".

Marsissa ehkä on se "kalaverkko" olemassa, mutta ei mitään sen sisällä. Ei ole käytännössä mitään mille hiilidioksidi energiansa siirtäisi varastoon niin kuin Maassa.

Asiasta on paljon hyvin asiantuntevaa tutkimust ja ilmiössä ei ole mitään mystistä alan tutkijoiden keskuudessa, mutta täällä joka propellipää tietää paremmin ilman, että oikeasti ymmärtää koko ilmiötä millään tasolla.

Lue lisää

??????????Höh!

Anonyymi kirjoitti:

Olet ilmeisesti ymmärtänyt väärin kaasujen suhteet ja käyttäytymisen.
Lähes kaikki kaasut käyttäytyvät samoin samoissa olosuhteissa, mm. CO2 eroaa ideaalikaasusta vain n. 1.5%, eli sisältää lämpöenergiaa kuten muutkin kaasut, ei se tarvitse välttämättä mitään muita kaasuja energiansa siirtämiseen.
Toinen harha on tuo "verkko", maan pinnalta säteilee suoraan avaruuteen tietty määrä energiaa, kaikki loppu jää ilmakehään aivan riippumatta, siirtyykö se johtumalla, siirtymällä tai säteilemällä, ja sitoutuu lähes tasan kaikkien kaasuseoksessa olevien eri kaasujen kanssa.
Aiemmin esitetty "takaisin säteily" on 'kuopattu', kaasut eivät säteile lämpösäteilyä maanpinnan paineessa, vaan vasta yläilmakehän pienemmässä paineessa, ja kaikki kaasut säteilevät lämpöä avaruuteen.
Tässä on syy, miksi Marsissa ei synny mitään kaasukehän lämmittävää vaikutusta, koska paine on niin pieni, että kaasut emittoivat lämpönsä välittömästi avaruuteen takaisin, ja tämä koskee kaikkia kaasuja, CO2 ei ole tässä mikään erikoistapaus.
Eli, tuo "verkkovisio" ei ole enää edes validi, vaan on esitetty että kasvihuonekaasujen merkitys on siinä, että ne hidastavat lämmön siirtymistä ylempiin ilmakerroksiin, josta se säteilisi sitten avaruuteen.
Tämäkin teoria toimii, jos ns, kasvihuonekaasut estäisivät säteilyä pääsemästä suoraan maan pinnalta avaruuteen, muussa tapauksessa on aivan yhden tekevää, mitä kaasu on nimeltään tai mitä aallonpituuksia se absorboi, homogeenisessa kaasuseoksessa ei ole millään kaasulla niin suuria kapasiteettiasia ominaisuuksia, että ne voitaisi nostaa esille.

Siis edelleen, mitä tarkoitetaan "kasvihuoneilmiöllä" ?

Lue lisää

Juu eli et ymmärrä miten eri molekyylit ja kaasut kykenevät absorboimaan infrapunasäteilyä. Sen takia tämä keskustelu on aika turha.

Anonyymi kirjoitti:

Juu eli et ymmärrä miten eri molekyylit ja kaasut kykenevät absorboimaan infrapunasäteilyä. Sen takia tämä keskustelu on aika turha.

Juu, sitä en ymmärrä, tuskin ymmärrät sinäkään.
Sen olen omaksunut, kuinka jotkut aineet, myös kaasut, absorboivat eri taajuista säteilyä, ja muutakin kuin IR-säteilyä, myös tapahtuman mekanismin ymmärrän, mutta mitä tarkoitetaan 'kasvihuoneilmiöllä' ?

Tietysti ymmärrän myös, että jos et osaa vastata, niin helpoin tapa on livetä toteamalla että keskustelu on turhaa.

Toisin sanoen, miksi edes vastasit kysymykseeni ?

Anonyymi kirjoitti:

Juu, sitä en ymmärrä, tuskin ymmärrät sinäkään.
Sen olen omaksunut, kuinka jotkut aineet, myös kaasut, absorboivat eri taajuista säteilyä, ja muutakin kuin IR-säteilyä, myös tapahtuman mekanismin ymmärrän, mutta mitä tarkoitetaan 'kasvihuoneilmiöllä' ?

Tietysti ymmärrän myös, että jos et osaa vastata, niin helpoin tapa on livetä toteamalla että keskustelu on turhaa.

Toisin sanoen, miksi edes vastasit kysymykseeni ?

Lue lisää

Kasvihuoneilmiössä lämmön nettovirta on kasvihuonekaasuejen takia karvan verran suurempi maahan kuin maasta pois. Ilman kasvihuonevaikutusta Maa olisi yli 30 astetta viileämpi. Vai kiistätkö senkin?

Anonyymi kirjoitti:

Juu, sitä en ymmärrä, tuskin ymmärrät sinäkään.
Sen olen omaksunut, kuinka jotkut aineet, myös kaasut, absorboivat eri taajuista säteilyä, ja muutakin kuin IR-säteilyä, myös tapahtuman mekanismin ymmärrän, mutta mitä tarkoitetaan 'kasvihuoneilmiöllä' ?

Tietysti ymmärrän myös, että jos et osaa vastata, niin helpoin tapa on livetä toteamalla että keskustelu on turhaa.

Toisin sanoen, miksi edes vastasit kysymykseeni ?

Lue lisää

Et ehkä ymmärrä vastausta ja siinä en pysty sinua auttamaan. Yllä kovasti ainakin yritin kuvata sinulle mitä kasvihuoneilmiössä tapahtuu. Selvästi et ymmärtänyt sitä, vaikka yritin olla niin selväkielinen kuin pystyn. Värikynäpiirrosta en enää tee, joten eiköhän tämä ollut tässä. Pahoittelen.

Anonyymi kirjoitti:

Kasvihuoneilmiössä lämmön nettovirta on kasvihuonekaasuejen takia karvan verran suurempi maahan kuin maasta pois. Ilman kasvihuonevaikutusta Maa olisi yli 30 astetta viileämpi. Vai kiistätkö senkin?

Lue lisää

Tasapainotilassa lämpövirrat ovat täsmälleen yhtä suuret. Kasvihuoneilmiön takia lähtevän lämpövirran synnyttämiseksi tarvitaan hieman korkeampi lämpötila kuin ilman kh-vaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Tasapainotilassa lämpövirrat ovat täsmälleen yhtä suuret. Kasvihuoneilmiön takia lähtevän lämpövirran synnyttämiseksi tarvitaan hieman korkeampi lämpötila kuin ilman kh-vaikutusta.

Lue lisää

Ilmakehän lämmittävä vaikutus perustuu siihen, että se absorboi maasta ja alailmakehästä lähtevää säteilyä ja emittoi sen sitten takaisin - joka suuntaan. Keskimäärin lämpö säteilee alhaisemmasta lämpötilasta kuin ilman ilmakehää. Näin myös avaruuteen karkaava säteilyteho vähenee. Mitä suurempi on ilmakehän absorptio, sitä voimakkaampi on näin syntyvä "kasvihuoneilmiö". CO2 lisää absorptiota.

Anonyymi kirjoitti:

Olet ilmeisesti ymmärtänyt väärin kaasujen suhteet ja käyttäytymisen.
Lähes kaikki kaasut käyttäytyvät samoin samoissa olosuhteissa, mm. CO2 eroaa ideaalikaasusta vain n. 1.5%, eli sisältää lämpöenergiaa kuten muutkin kaasut, ei se tarvitse välttämättä mitään muita kaasuja energiansa siirtämiseen.
Toinen harha on tuo "verkko", maan pinnalta säteilee suoraan avaruuteen tietty määrä energiaa, kaikki loppu jää ilmakehään aivan riippumatta, siirtyykö se johtumalla, siirtymällä tai säteilemällä, ja sitoutuu lähes tasan kaikkien kaasuseoksessa olevien eri kaasujen kanssa.
Aiemmin esitetty "takaisin säteily" on 'kuopattu', kaasut eivät säteile lämpösäteilyä maanpinnan paineessa, vaan vasta yläilmakehän pienemmässä paineessa, ja kaikki kaasut säteilevät lämpöä avaruuteen.
Tässä on syy, miksi Marsissa ei synny mitään kaasukehän lämmittävää vaikutusta, koska paine on niin pieni, että kaasut emittoivat lämpönsä välittömästi avaruuteen takaisin, ja tämä koskee kaikkia kaasuja, CO2 ei ole tässä mikään erikoistapaus.
Eli, tuo "verkkovisio" ei ole enää edes validi, vaan on esitetty että kasvihuonekaasujen merkitys on siinä, että ne hidastavat lämmön siirtymistä ylempiin ilmakerroksiin, josta se säteilisi sitten avaruuteen.
Tämäkin teoria toimii, jos ns, kasvihuonekaasut estäisivät säteilyä pääsemästä suoraan maan pinnalta avaruuteen, muussa tapauksessa on aivan yhden tekevää, mitä kaasu on nimeltään tai mitä aallonpituuksia se absorboi, homogeenisessa kaasuseoksessa ei ole millään kaasulla niin suuria kapasiteettiasia ominaisuuksia, että ne voitaisi nostaa esille.

Siis edelleen, mitä tarkoitetaan "kasvihuoneilmiöllä" ?

Lue lisää

Höpötät: "Aiemmin esitetty "takaisin säteily" on 'kuopattu', kaasut eivät säteile lämpösäteilyä maanpinnan paineessa, vaan vasta yläilmakehän pienemmässä paineessa"

Virheellinen käsitys jollakulla siitä, miten kaasut emittoivat lämpösäteilyä. Aiemmin tuota on näkynyt Arvolan virheellisiä väitteitä vilisevää blogia lukeneilla.

Kasvihuonekaasut lähettävät lämpösäteilyä myös merenpinnan tasolla. Tuo alailmakehän kasvihuonekaasujen (CO2, H2O) lähettämä lämpösäteily on kylläkin mitattu moneen kertaan ja sekin on palstalla käsitelty. Tässä viestissä nimimerkillä lämmön.nettosiirron.teho 29.10.2018 klo 16:41 on näkyvissä myös lähdeviitteet eli tieto siitä mistä tieto on peräisin:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95426444

"Mittausten perusteella tiedetään, että suurin osa maan tai meren pintaan osuvasta takaisinsäteilystä on peräisin ilmakehän alimmasta 500 metrin paksuisesta kerroksesta."

Mittaukset siis raportoitu artikkelissa 10.1016/0169-8095(89)90023-9 (Schmetz, J. 1989) sivulla 304.

Anonyymi kirjoitti:

Höpötät: "Aiemmin esitetty "takaisin säteily" on 'kuopattu', kaasut eivät säteile lämpösäteilyä maanpinnan paineessa, vaan vasta yläilmakehän pienemmässä paineessa"

Virheellinen käsitys jollakulla siitä, miten kaasut emittoivat lämpösäteilyä. Aiemmin tuota on näkynyt Arvolan virheellisiä väitteitä vilisevää blogia lukeneilla.

Kasvihuonekaasut lähettävät lämpösäteilyä myös merenpinnan tasolla. Tuo alailmakehän kasvihuonekaasujen (CO2, H2O) lähettämä lämpösäteily on kylläkin mitattu moneen kertaan ja sekin on palstalla käsitelty. Tässä viestissä nimimerkillä lämmön.nettosiirron.teho 29.10.2018 klo 16:41 on näkyvissä myös lähdeviitteet eli tieto siitä mistä tieto on peräisin:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95426444

"Mittausten perusteella tiedetään, että suurin osa maan tai meren pintaan osuvasta takaisinsäteilystä on peräisin ilmakehän alimmasta 500 metrin paksuisesta kerroksesta."

Mittaukset siis raportoitu artikkelissa 10.1016/0169-8095(89)90023-9 (Schmetz, J. 1989) sivulla 304.

Lue lisää

Edellä mainitun Schmetz, J. artikkelin eri ilmakehän kerrosten roolista takaisinsäteilyssä pääse lukemaan esimerkiksi täältä:

https://sci-hub.se/10.1016/0169-8095(89)90023-9

Väite siitä etteivät kasvihuonekaasut säteilisi lämpösäteilyä merenpinnan tasolla on muutenkin hassu. Polttolaitosten savukaasulaskuissa joudutaan rutiininomaisesti huomioimaan noen lisäksi savukaasujen sisältämän hiilidioksidin ja vesihöyryn tuottama lämpösäteily. Jos kyseiset kaasut eivät säteilisi lämpösäteilyä ilmakehän paineessa niin niitä ei tarvitsisi savukaasujen käsittelyssä huomioida.

Anonyymi kirjoitti:

Edellä mainitun Schmetz, J. artikkelin eri ilmakehän kerrosten roolista takaisinsäteilyssä pääse lukemaan esimerkiksi täältä:

https://sci-hub.se/10.1016/0169-8095(89)90023-9

Väite siitä etteivät kasvihuonekaasut säteilisi lämpösäteilyä merenpinnan tasolla on muutenkin hassu. Polttolaitosten savukaasulaskuissa joudutaan rutiininomaisesti huomioimaan noen lisäksi savukaasujen sisältämän hiilidioksidin ja vesihöyryn tuottama lämpösäteily. Jos kyseiset kaasut eivät säteilisi lämpösäteilyä ilmakehän paineessa niin niitä ei tarvitsisi savukaasujen käsittelyssä huomioida.

Lue lisää

Se olisi villi ilmiö, että lämpötila ei tuottaisi säteilyä tietyissä olosuhteissa. Et siis pystyisi mittaamaan lämpösäteilyn avulla jonkin kaasun lämpötilaa mitenkään. Tuo tapahtuisi, jos atomeja olisi riittävän tiheään niin ne vain lakkaisivat säteilemästä. Sitten kun tulee väljempää samat alkeishiukkaset jälleen alkaisivat säteilemään infrapunaa. Minua kiinnostaisi kovasti tietää miten tälläinen teoria suhtautuu kiinteään materiaan. Täytyykö atomien olla nimen omaan kaasumaisessa muodossa jotta säteily mystyisesti lakkaisi? Infrapunasäteilyhän on sen molekyylin oma ominaisuus, ei ympäristön ominaisuus.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin mahdollista.

Mutta kertoisitko vaikka ihan omin sanoin, mitä ymmärrät tuon kasvihuoneilmiön tarkoittavan.

Lue vaikkapa Wikistä, siellä se on selitetty. Omin sanoin selittäisin sen samalla tavalla, kuten myös keksisin pyörän uudelleen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuoneilmiö

Anonyymi kirjoitti:

Se olisi villi ilmiö, että lämpötila ei tuottaisi säteilyä tietyissä olosuhteissa. Et siis pystyisi mittaamaan lämpösäteilyn avulla jonkin kaasun lämpötilaa mitenkään. Tuo tapahtuisi, jos atomeja olisi riittävän tiheään niin ne vain lakkaisivat säteilemästä. Sitten kun tulee väljempää samat alkeishiukkaset jälleen alkaisivat säteilemään infrapunaa. Minua kiinnostaisi kovasti tietää miten tälläinen teoria suhtautuu kiinteään materiaan. Täytyykö atomien olla nimen omaan kaasumaisessa muodossa jotta säteily mystyisesti lakkaisi? Infrapunasäteilyhän on sen molekyylin oma ominaisuus, ei ympäristön ominaisuus.

Lue lisää

Ero on nimenomaan kiinteän aineen tai nesteen ja kaasun välillä.

Kaasussa molekyylit ovat toisistaan erillään, kiinteässä aineessa ne ovat yhdessä.

Kaasumolekyylillä on vain ne tietyt energiatilat jotka kvanttimekaniikka niille antaa. Säteilyä ja absorptiota tapahtuu vain niillä aallonpituuksilla, jotka vastaavat molekyylin energiatilojen muuttumista sallittujen tilojen välillä. Kaasumolekyyli ei saa apua naapureiltaan vaan joutuu säteilemään yksin. Jos kaasumolekyylillä ei ole jotakin tiettyä aallonpituutta vastaavaa energiaeroa sallittujen tilojen välillä niin sillä aallonpituudella molekyyli yksinkertaisesti ei pysty säteilemään eikä absorboimaan säteilyä.

Kiinteässä aineessa on toisiinsa sähkömagneettisesti kytkeytyneitä atomeita niin paljon, että yksittäisten energiatilojen sijaan sieltä löytyy kiderakenteesta ja sen muodostavista atomeista riippuva jatkuva jakauma sallittuja energiatiloja ("band structure"). Osa metalleista on silti varsinkin kiilloitettuina pintoina hyvin huonoja lähettämään tai absorboimaan pitkäaaltoista infrapunasäteilyä. Niiden pintalämpötilan mittaus on hyvin vaikeaa infrapunakameralla tai IR-lämpömittarilla. Kyseiset metallipinnat toimivat hyvin peileinä myös lämpösäteilylle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Electronic_band_structure

Anonyymi kirjoitti:

Ero on nimenomaan kiinteän aineen tai nesteen ja kaasun välillä.

Kaasussa molekyylit ovat toisistaan erillään, kiinteässä aineessa ne ovat yhdessä.

Kaasumolekyylillä on vain ne tietyt energiatilat jotka kvanttimekaniikka niille antaa. Säteilyä ja absorptiota tapahtuu vain niillä aallonpituuksilla, jotka vastaavat molekyylin energiatilojen muuttumista sallittujen tilojen välillä. Kaasumolekyyli ei saa apua naapureiltaan vaan joutuu säteilemään yksin. Jos kaasumolekyylillä ei ole jotakin tiettyä aallonpituutta vastaavaa energiaeroa sallittujen tilojen välillä niin sillä aallonpituudella molekyyli yksinkertaisesti ei pysty säteilemään eikä absorboimaan säteilyä.

Kiinteässä aineessa on toisiinsa sähkömagneettisesti kytkeytyneitä atomeita niin paljon, että yksittäisten energiatilojen sijaan sieltä löytyy kiderakenteesta ja sen muodostavista atomeista riippuva jatkuva jakauma sallittuja energiatiloja ("band structure"). Osa metalleista on silti varsinkin kiilloitettuina pintoina hyvin huonoja lähettämään tai absorboimaan pitkäaaltoista infrapunasäteilyä. Niiden pintalämpötilan mittaus on hyvin vaikeaa infrapunakameralla tai IR-lämpömittarilla. Kyseiset metallipinnat toimivat hyvin peileinä myös lämpösäteilylle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Electronic_band_structure

Lue lisää

Eli väität, että kaasut toimivat päinvastoin kuin kiinteä materia. Korkeammassa paineessa eivät pysty säteilemään infrapunaa, mutta matalammassa kyllä.

Anonyymi kirjoitti:

Ero on nimenomaan kiinteän aineen tai nesteen ja kaasun välillä.

Kaasussa molekyylit ovat toisistaan erillään, kiinteässä aineessa ne ovat yhdessä.

Kaasumolekyylillä on vain ne tietyt energiatilat jotka kvanttimekaniikka niille antaa. Säteilyä ja absorptiota tapahtuu vain niillä aallonpituuksilla, jotka vastaavat molekyylin energiatilojen muuttumista sallittujen tilojen välillä. Kaasumolekyyli ei saa apua naapureiltaan vaan joutuu säteilemään yksin. Jos kaasumolekyylillä ei ole jotakin tiettyä aallonpituutta vastaavaa energiaeroa sallittujen tilojen välillä niin sillä aallonpituudella molekyyli yksinkertaisesti ei pysty säteilemään eikä absorboimaan säteilyä.

Kiinteässä aineessa on toisiinsa sähkömagneettisesti kytkeytyneitä atomeita niin paljon, että yksittäisten energiatilojen sijaan sieltä löytyy kiderakenteesta ja sen muodostavista atomeista riippuva jatkuva jakauma sallittuja energiatiloja ("band structure"). Osa metalleista on silti varsinkin kiilloitettuina pintoina hyvin huonoja lähettämään tai absorboimaan pitkäaaltoista infrapunasäteilyä. Niiden pintalämpötilan mittaus on hyvin vaikeaa infrapunakameralla tai IR-lämpömittarilla. Kyseiset metallipinnat toimivat hyvin peileinä myös lämpösäteilylle.

https://en.wikipedia.org/wiki/Electronic_band_structure

Lue lisää

Ne toimivat peileinä säteilylle, mutta metallit säteilevät ihan samalla tapaa infrapunasäteilyä.

Anonyymi kirjoitti:

Eli väität, että kaasut toimivat päinvastoin kuin kiinteä materia. Korkeammassa paineessa eivät pysty säteilemään infrapunaa, mutta matalammassa kyllä.

Miksi toistelet virheellistä väitettä?

Kaasut toimivat kuten kaasumolekyylien kvanttimekaaniset ominaisuudet niiden määräävät toimivan. Paine vaikuttaa kaasun absorptioviivojen leveyteen mutta ei niiden olemassaoloon. Kasvihuonekaasut lähettävät pitkäaaltoista infrapunaista lämpösäteilyä ongelmitta niin matalissa paineissa kuin myös yhden ilmakehän paineessa merenpinnan tasolla. Paine ei estä hiilidioksidia tai vesihöyryä säteilemästä infrapunaa.


Toistetaan nyt vielä kerran kun tuntuu olevan ongelma jollakulla ymmärtää: Kasvihuonekaasut säteilevät pitkäaaltoista infrapunaista lämpösäteilyä ongelmitta maan pinnan tasolla yhden ilmakehän paineessa, olivatpa ne sitten polttolaitoksen savukaasun osana tai osana maan pinnan lähellä olevaa ilmakerrosta. Asia on selitetty nimimerkillä lämmön.nettosiirron.teho 29.10.2018 klo 16:41 kirjoitetussa viestissä, johon linkki tuossa alla:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95426444

Tuossa viestissä on näkyvissä tieto siitä mistä tieto on peräisin eli lähdeviitteet. Hieman alempana samassa keskustelussa on vaihe vaiheelta kuvattu miten tuo säteileminen tapahtuu. Siellä on myös kerrottu syy sille että molekyylien väliset törmäykset eivät estä hiilidioksidia tai vesihöyryä säteilemästä. Jos asia kiinnostaa niin lue selitys ilmiölle sieltä tai viestissä mainituista tutkimuksista ja oppikirjoista.

Anonyymi kirjoitti:

Ne toimivat peileinä säteilylle, mutta metallit säteilevät ihan samalla tapaa infrapunasäteilyä.

Pinnan emissiivisyys eli kyky absorboida tai lähettää sähkömagneettista säteilyä kertoo kuinka paljon säteilystä pääsee aineeseen sisälle. Jos aine absorboi hyvin se myös säteilee hyvin.

Heijastavuus taasen kertoo siitä, että säteily ei pääse aineeseen sisälle (huono absorptiokyky) vaan heijastuu pois. Tuolloin pinta ei myöskään pysty säteilemään hyvin. Tämä on tietenkin aallonpituudesta riippuvaa. Esimerkiksi lumi on näkyvälle valolle erittäin hyvin heijastavaa materiaalia eli valkoinen mutta lämpösäteilyn aallonpituuksilla se on melkein musta.

Tuota voi itse kukin kokeilla jos on käsillä infrapunalämpömittari. Laita vettä kiehumaan kiiltävään teräsastiaan. Mittaa kattilan ulkokyljen lämpötila IR-mittarilla ja totea että mukamas alle 40 astetta. Lääppäise kattilan kylkeen margariinia tai öljyä ohut kerros ja mittaa uudelleen. Nyt alkaa näkyä oikea lämpötila kun kiiltävän teräksen emissiivisyys on niin huono ja öljykerros sen sijaan on infrapuna-alueella lähes musta kappale.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi toistelet virheellistä väitettä?

Kaasut toimivat kuten kaasumolekyylien kvanttimekaaniset ominaisuudet niiden määräävät toimivan. Paine vaikuttaa kaasun absorptioviivojen leveyteen mutta ei niiden olemassaoloon. Kasvihuonekaasut lähettävät pitkäaaltoista infrapunaista lämpösäteilyä ongelmitta niin matalissa paineissa kuin myös yhden ilmakehän paineessa merenpinnan tasolla. Paine ei estä hiilidioksidia tai vesihöyryä säteilemästä infrapunaa.


Toistetaan nyt vielä kerran kun tuntuu olevan ongelma jollakulla ymmärtää: Kasvihuonekaasut säteilevät pitkäaaltoista infrapunaista lämpösäteilyä ongelmitta maan pinnan tasolla yhden ilmakehän paineessa, olivatpa ne sitten polttolaitoksen savukaasun osana tai osana maan pinnan lähellä olevaa ilmakerrosta. Asia on selitetty nimimerkillä lämmön.nettosiirron.teho 29.10.2018 klo 16:41 kirjoitetussa viestissä, johon linkki tuossa alla:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/15441227/energian-siirtyminen-lamposateilyn-avulla#comment-95426444

Tuossa viestissä on näkyvissä tieto siitä mistä tieto on peräisin eli lähdeviitteet. Hieman alempana samassa keskustelussa on vaihe vaiheelta kuvattu miten tuo säteileminen tapahtuu. Siellä on myös kerrottu syy sille että molekyylien väliset törmäykset eivät estä hiilidioksidia tai vesihöyryä säteilemästä. Jos asia kiinnostaa niin lue selitys ilmiölle sieltä tai viestissä mainituista tutkimuksista ja oppikirjoista.

Lue lisää

En tiedä mitä sinä olet lukenut, mutta alun perin kyselin miksi hiilidioksidi muka lakkaisi säteilemästä infrapunaa maanpinnan tasolla.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä mitä sinä olet lukenut, mutta alun perin kyselin miksi hiilidioksidi muka lakkaisi säteilemästä infrapunaa maanpinnan tasolla.

Sivusta heitän. Ei se lakkaa, mutta törmäyksiä tapahtuu tiuhempaan, jolloin se voi menettää niissä viritysenergiansa ennen kuin ehtii säteillä sen pois.

Anonyymi kirjoitti:

Sivusta heitän. Ei se lakkaa, mutta törmäyksiä tapahtuu tiuhempaan, jolloin se voi menettää niissä viritysenergiansa ennen kuin ehtii säteillä sen pois.

Niin tai näin, mutta joka tapauksessa se energia näkyy sitten ilmakehän kaasujen lämpönä. Nämä sitten säteilevät ja osa säteilystä päätyy avaruuteen jäähdyttäen palloa.

Anonyymi kirjoitti:

En tiedä mitä sinä olet lukenut, mutta alun perin kyselin miksi hiilidioksidi muka lakkaisi säteilemästä infrapunaa maanpinnan tasolla.

Siinä tapauksessa anteeksi väärinymmärrykseni. Luin hätäisesti että joku olisi olisi taas toistamassa Arvolan virheellistä väitettä hiilidioksidin kyvyttömyydestä säteillä infrapunaa ilmakehän paineessa.

https://karvola.wordpress.com/tag/laitos/

Kuvan "NASA:n energiabudjetti" alla Arvolan virheellinen väite: "Hiilidioksidi ei alailmakehän paineessa kykene säteilemään siitä yksinkertaisesta syystä, että ennen kuin fotonin törmäyksen synnyttämä viritys purkautuu säteilyksi, molekyyli törmää muihin ilmamolekyyleihin ja purkaa tässä yhteydessä viritystilansa. Tapahtumaa kutsutaan relaksaatioksi."

Tuossa Arvola virheellisesti kuvittelee, että jokainen CO2 molekyyli ennen säteilemistään joutuisi odottamaan viritystilan syntymisestä viritystilan purkautumiseen aina jonkun tietyn määrän aikaa. Lisäksi hän näyttää ajattelevan, että jos tuota odotteluaikaa ei täysimittaisena olisi tarjolla ei molekyyli myöskään voisi säteillä. Ajatus on virheellinen. Molekyyli voi säteillä vaikka heti viritystilan muodostumisen jälkeen.

Todellisuudessa tilanne on sama kuin radioaktiivisen hajoamisenkin kohdalla. Vaikka radioaktiivisen aineen puoliintumisaika olisi esimerkiksi 30 vuotta niin ilmiön satunnaisuuden vuoksi osa kyseisen aineen atominytimistä hajoaa pian muodostumisensa jälkeen eikä odottele sinne 30 vuoden kohdalle ennen hajoamistaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kasvihuoneilmiössä lämmön nettovirta on kasvihuonekaasuejen takia karvan verran suurempi maahan kuin maasta pois. Ilman kasvihuonevaikutusta Maa olisi yli 30 astetta viileämpi. Vai kiistätkö senkin?

Lue lisää

Anteeksi, että sotkeudun kiistaanne, mutta tuo "30 astetta viileämpi" on AGW-propagandaa. Maapallo voisi olla 30 astetta viileämpi jos se olisi pelkkä iso kivenmurikka, jossa ei olisi ilmakehää eikä vettä, ennenkaikkea vettä. En nyt ole täysin varma, millaiseen tilaan vertailtaessa se 30 asteen ero saadaan, mutta olettaisin, että vertailukohtana on täysin kuollut planeetta, jonka sisuksetkin ovat jäähtyneet. Vulkaaninen toiminta tuskin kovin paljon nostaa maapallon keskilämpöä, mutta varmasti muutamalla asteella. Meret, vesihöyry ja ilmakehän sääilmiöt vastannevat suurimmasta osasta tuosta 30:stä asteesta. CO2, no, sen vaikutus on tuntematon, mutta tuskin se kovinkaan montaa astetta maapallon lämpöä nostaa siksi vähän sitä ilmakehässä on.

Anonyymi kirjoitti:

Anteeksi, että sotkeudun kiistaanne, mutta tuo "30 astetta viileämpi" on AGW-propagandaa. Maapallo voisi olla 30 astetta viileämpi jos se olisi pelkkä iso kivenmurikka, jossa ei olisi ilmakehää eikä vettä, ennenkaikkea vettä. En nyt ole täysin varma, millaiseen tilaan vertailtaessa se 30 asteen ero saadaan, mutta olettaisin, että vertailukohtana on täysin kuollut planeetta, jonka sisuksetkin ovat jäähtyneet. Vulkaaninen toiminta tuskin kovin paljon nostaa maapallon keskilämpöä, mutta varmasti muutamalla asteella. Meret, vesihöyry ja ilmakehän sääilmiöt vastannevat suurimmasta osasta tuosta 30:stä asteesta. CO2, no, sen vaikutus on tuntematon, mutta tuskin se kovinkaan montaa astetta maapallon lämpöä nostaa siksi vähän sitä ilmakehässä on.

Lue lisää

Pilvet varjostaa ja toisaalta lämmittää. Ilmeisesti varjostava vaikutus on hieman voimakkaampi. Näin pilvisyyden lisääntyminen jäähdyttää. Muutenhan lämpötila olisi "karannut", kun vettä on yllin kyllin tarjolla, 70 % pallon pinnasta.

Anonyymi kirjoitti:

Pilvet varjostaa ja toisaalta lämmittää. Ilmeisesti varjostava vaikutus on hieman voimakkaampi. Näin pilvisyyden lisääntyminen jäähdyttää. Muutenhan lämpötila olisi "karannut", kun vettä on yllin kyllin tarjolla, 70 % pallon pinnasta.

Lue lisää

Jos pilvien albedovaikutusta ei olisi, niin nykyiseen pallon keskilämpötilaan riittäisi noin 16 C kasvihuoneilmiö. Se on suunnilleen höyrymuodossa olevan veden ja CO2 yhteisvaikutus. Kaasuina näiden vaikutusmekanismi on periaatteessa sama. Vesimolekyylejä on 8-kertainen määrä CO2-molekyyleihin nähden. Näin ollen CO2-molekyylien osuus on 11 %.

Anonyymi kirjoitti:

Jos pilvien albedovaikutusta ei olisi, niin nykyiseen pallon keskilämpötilaan riittäisi noin 16 C kasvihuoneilmiö. Se on suunnilleen höyrymuodossa olevan veden ja CO2 yhteisvaikutus. Kaasuina näiden vaikutusmekanismi on periaatteessa sama. Vesimolekyylejä on 8-kertainen määrä CO2-molekyyleihin nähden. Näin ollen CO2-molekyylien osuus on 11 %.

Lue lisää

Jos CO2 tilalla olisikin 11 % H2O-molekyylejä, niin niiden kh-vaikutus olisi 1.6 C luokkaa. CO2 teho on sitä suurempi, mitä enemmän sen ja vesimolekyylin absorptioviivat poikkeavat toisistaan. Jos CO2 olisi tuplasti tehokkaampi absorbaattori, niin sen vaikutus olisi luokkaa 3.2 C.

Anonyymi kirjoitti:

Edellä mainitun Schmetz, J. artikkelin eri ilmakehän kerrosten roolista takaisinsäteilyssä pääse lukemaan esimerkiksi täältä:

https://sci-hub.se/10.1016/0169-8095(89)90023-9

Väite siitä etteivät kasvihuonekaasut säteilisi lämpösäteilyä merenpinnan tasolla on muutenkin hassu. Polttolaitosten savukaasulaskuissa joudutaan rutiininomaisesti huomioimaan noen lisäksi savukaasujen sisältämän hiilidioksidin ja vesihöyryn tuottama lämpösäteily. Jos kyseiset kaasut eivät säteilisi lämpösäteilyä ilmakehän paineessa niin niitä ei tarvitsisi savukaasujen käsittelyssä huomioida.

Lue lisää

Sci-hub toimiva osoite kannattaa tarkistaa hakusanalla

Sci- hub mirrors

jos aiempi ei toimi. Nyt Schmetzin artikkeli löytyy

https://www.sci-hub.wf/10.1016/0169-8095(89)90023-9

Linkin alkuosa muuttuu ja loppuosa pysyy samana.

"Mars on niin kylmä ja miksi siellä on niin valtavat lämpötilaerot vaikka hiilidioksidia on moninkertaisesti enemmän kuin maapallon ilmakehässä. "
"Marsissa on kymmenen kertaa tai jotain enemmän hiilidioksidia kuin Maassa. "
Mietipä vielä, miksi väitteesi ovat virheellisiä.

Selitys Marsin kylmyydelle on löydettävissä varmaankin sadoilta saiteilta.
Tässä yksi:
"The atmosphere of Mars is also rich in carbon dioxide (above 96%), but it is extremely thin (1% of Earth’s atmosphere), very dry and located further away from the Sun. This combination makes the planet an incredibly cold place."

https://theconversation.com/climate-explained-why-mars-is-cold-despite-an-atmosphere-of-mostly-carbon-dioxide-126337

Jos kuitenkin haluat oppia lisää vain S24:n päivystäviltä ilmastotutkijoilta, ei kannata itse ottaa selvää asioista.

Anonyymi kirjoitti:

"Mars on niin kylmä ja miksi siellä on niin valtavat lämpötilaerot vaikka hiilidioksidia on moninkertaisesti enemmän kuin maapallon ilmakehässä. "
"Marsissa on kymmenen kertaa tai jotain enemmän hiilidioksidia kuin Maassa. "
Mietipä vielä, miksi väitteesi ovat virheellisiä.

Selitys Marsin kylmyydelle on löydettävissä varmaankin sadoilta saiteilta.
Tässä yksi:
"The atmosphere of Mars is also rich in carbon dioxide (above 96%), but it is extremely thin (1% of Earth’s atmosphere), very dry and located further away from the Sun. This combination makes the planet an incredibly cold place."

https://theconversation.com/climate-explained-why-mars-is-cold-despite-an-atmosphere-of-mostly-carbon-dioxide-126337

Jos kuitenkin haluat oppia lisää vain S24:n päivystäviltä ilmastotutkijoilta, ei kannata itse ottaa selvää asioista.

Lue lisää

Sille, että CO2 ei vaikuta Marsissa, löytyy useita täysin loogisia selityksiä, mutta siitä, miksi CO2 lämmittäisi maapallolla, ei ole yhtään järkevää selitystä vielä kukaan esittänyt, ainoastaan lukematon määrä erilaisiin arvailuihin perustuvia laskelmia mahdollisista muutoksista.

Jos joku nyt tietää, mihin fysikaaliseen ilmiöön CO2 .n vaikutus perustuu, niin kertokoon sen, jo siksikin, että epäilijätkin voisivat todeta asiassa olevan edes jotain pohjaa.

Anonyymi kirjoitti:

Sille, että CO2 ei vaikuta Marsissa, löytyy useita täysin loogisia selityksiä, mutta siitä, miksi CO2 lämmittäisi maapallolla, ei ole yhtään järkevää selitystä vielä kukaan esittänyt, ainoastaan lukematon määrä erilaisiin arvailuihin perustuvia laskelmia mahdollisista muutoksista.

Jos joku nyt tietää, mihin fysikaaliseen ilmiöön CO2 .n vaikutus perustuu, niin kertokoon sen, jo siksikin, että epäilijätkin voisivat todeta asiassa olevan edes jotain pohjaa.

Lue lisää

Se, ettet sinä sitä tiedä, ei taida ketään kiinnostaa. Kädettömyytesi on oma asiasi.

Anonyymi kirjoitti:

Se, ettet sinä sitä tiedä, ei taida ketään kiinnostaa. Kädettömyytesi on oma asiasi.

Lienee tuo denu lukenut tässä juuri palstalle tuotetussa aloituksessa esiin nostettua viihdesivustoa:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/18595746/ilmastonmuutoksen-rikolliset

Anonyymi kirjoitti:

Sille, että CO2 ei vaikuta Marsissa, löytyy useita täysin loogisia selityksiä, mutta siitä, miksi CO2 lämmittäisi maapallolla, ei ole yhtään järkevää selitystä vielä kukaan esittänyt, ainoastaan lukematon määrä erilaisiin arvailuihin perustuvia laskelmia mahdollisista muutoksista.

Jos joku nyt tietää, mihin fysikaaliseen ilmiöön CO2 .n vaikutus perustuu, niin kertokoon sen, jo siksikin, että epäilijätkin voisivat todeta asiassa olevan edes jotain pohjaa.

Lue lisää

No kai sen voisi testata labrassa.

Valaistaan ilmakehää vastaavia kaasuseoksia ja mitataan lämpötiloja eri co2 pitoisuuksilla.

Anonyymi kirjoitti:

No kai sen voisi testata labrassa.

Valaistaan ilmakehää vastaavia kaasuseoksia ja mitataan lämpötiloja eri co2 pitoisuuksilla.

... ja vaikka millä jo julkaistulla kokeella tai mittauksella tahansa todentaa kasvihuoneilmiön ja erityisesti hiilidioksidin vaikutuksen lämpötilaan niin se ei muuta denialistia leikkivän trollin, oikean denialistin tai ylivertaisuusharhaisen kirjoittelua aiheesta. Joten miksi pitäisi vaivautua ja samalla antaa huomionkipeälle huomiota?

Joel Hallikainen tästä osuvasti lauloi: Turhaan, aivan turhaan...

Hiilidioksidin massa ei riitä pitämään paljoa lämpöenergiaa joten Marskin on aika kylmä. Ikkunanlasi toimii samalla tapaa.

Muistutan lisäksi siitä, että Venuksella on paksu kaasukehä, joka on täynnä kasvihuonekaasuja. Sen seurauksena Venuksen keskilämpötila on yli 400 astetta ja siellä on siis niin kuumaa, että lyijykin sulaa. Se johtuu nimenomaan hillittömäksi karanneesta kasvihuonekaasujen aiheuttamasta kasvihuoneilmiöstä. Venus on paljon kuumempi kuin Merkurius, joka on paljon lähempänä aurinkoa kuin Venus.

Hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut siis aivan varmasti lämmittävät planeettaa. Marsia ihan yhtälailla kuin maapalloa ja venusta. Marsilla nyt vain sattuu olemaan niin ohut kaasukehä, että se ei pyty pitämään Marsia lämpimänä. Hiilidioksidin vaikutus on siis Marsissa ihan sama kuin maapallollakin, mutta Marsin kaasukehä on niin ohut ja harva, että planeetta on kylmä siitä huolimatta, että kaasukehän kaasuista suurin osa on hiilidioksidia.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Muistutan lisäksi siitä, että Venuksella on paksu kaasukehä, joka on täynnä kasvihuonekaasuja. Sen seurauksena Venuksen keskilämpötila on yli 400 astetta ja siellä on siis niin kuumaa, että lyijykin sulaa. Se johtuu nimenomaan hillittömäksi karanneesta kasvihuonekaasujen aiheuttamasta kasvihuoneilmiöstä. Venus on paljon kuumempi kuin Merkurius, joka on paljon lähempänä aurinkoa kuin Venus.

Hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut siis aivan varmasti lämmittävät planeettaa. Marsia ihan yhtälailla kuin maapalloa ja venusta. Marsilla nyt vain sattuu olemaan niin ohut kaasukehä, että se ei pyty pitämään Marsia lämpimänä. Hiilidioksidin vaikutus on siis Marsissa ihan sama kuin maapallollakin, mutta Marsin kaasukehä on niin ohut ja harva, että planeetta on kylmä siitä huolimatta, että kaasukehän kaasuista suurin osa on hiilidioksidia.

T. miksuh

Lue lisää

Tarkennuksena se, että Venuksen keskilämpötila on yli +460C

T. miksuh

Eli oikeasti kasvihuoneilmiö ja hiilidioksidi ei ole se joka pitää maapallon lämpimänä vaan ilmakehä itsessään toimii eristeen tavoin ja hidastaa lämmön poistumista. Meitä on siis kusetettu huolella.

Anonyymi kirjoitti:

Muistutan lisäksi siitä, että Venuksella on paksu kaasukehä, joka on täynnä kasvihuonekaasuja. Sen seurauksena Venuksen keskilämpötila on yli 400 astetta ja siellä on siis niin kuumaa, että lyijykin sulaa. Se johtuu nimenomaan hillittömäksi karanneesta kasvihuonekaasujen aiheuttamasta kasvihuoneilmiöstä. Venus on paljon kuumempi kuin Merkurius, joka on paljon lähempänä aurinkoa kuin Venus.

Hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut siis aivan varmasti lämmittävät planeettaa. Marsia ihan yhtälailla kuin maapalloa ja venusta. Marsilla nyt vain sattuu olemaan niin ohut kaasukehä, että se ei pyty pitämään Marsia lämpimänä. Hiilidioksidin vaikutus on siis Marsissa ihan sama kuin maapallollakin, mutta Marsin kaasukehä on niin ohut ja harva, että planeetta on kylmä siitä huolimatta, että kaasukehän kaasuista suurin osa on hiilidioksidia.

T. miksuh

Lue lisää

Venuksen lämpötila ei johdu kasvihuonekaasuista.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkennuksena se, että Venuksen keskilämpötila on yli 460C

T. miksuh

Tarkennuksena sinulle miksuh. Auringon säteilylämpö ei riitä nostamaan Venuksen lämpötilaa tuohon +460C Yhtenäisen pilvipeitteen takia Venuksen pinnalle ei juurikaan aurinko paista.