sanoin miehelle että rakastan häntä. mies oli hiljaa ja sitten kun aloin kyselee että vois nyt ees jotain sanoa niin sanoi ettei tiedä millon rakastaa.
ei ole koskaan kuulema rakastanut ketään.
että näin.
olis pitäny jättää sanomatta
ei ole koskaan kuulema rakastanut ketään.
että näin.
olis pitäny jättää sanomatta
Vastaukset 9
Vanhimmat
Oon itekin törmänny tollaseen. Ne tunnustukset ois varmaan parempi jättää tekemättä, kun ottaa huomioon mitä niistä on jääny käteen. Kauheeta lypsämistä on ekana, että mitä toinen ajattelee ja vastaus on silti... no sitä ei välttämättä saakaan. Ite kaipaan sitä että toinen kertoo kuinka tärkee oon ja miten toinen välittää, ei tälläset asiat pitäis ilmi tulla sillä että toisesta joutuu lypsämään kaikki puheet jos jotain tahtoo kuulla -ne pitäis tulla vapaaehtoisesti!!!! Uskon vahvasti että tuo asia valehdeltiin mulle kaiken lisäks... Ei ne teot vaan ole oikein rinnakkain tuon kanssa. Eikä ikinä kuule niitä sanoja...
Että ymmärrän sua hyvin kun kirjotat että ois pitäny jättää sanomatta, se on pirun tuttu tunne. Mutta se se vasta alamaista onkin jos ollaan yhdessä jonkun muun kun rakkauden takia ja varsinkin jos se asia valehdellaan että rakastetaan ja ei kuitenkaan tehdä niin. Ei riitä jos ite rakastaa...suhde ei sillä kauaa pystyssä pysy. Mutta aika varmaanhan se on niin että ei niitä sanoja kuule jos ei toinen tunne niin. Minkähän helvetin takia sitä sitten ollaan edes yhdessä... Tuota oon miettiny tosi monta kertaa... Ihailen sellasia ihmisiä joilla toimii kommunikointi toistensa kanssa, jotka tietää ja tuntee luita ja ytimiään myöten toisen rakkauden... Kaikilla se ei ole niin, mutta oisin tosi kiitollinen jos olis...
Sitä odotellessa... Kyllähän se tiedetään että suurin osa miehistä kokee tunteista puhumisen vastenmielisenä... mutta miten me naiset sitä tajuttais kun meillä asia on taas ihan toisinpäin.
oisko sen jätkän pitäny sitten valehdella ja sanoa että rakastaa sua et sulle tulee hyvä mielì??
minä sanoin miehelle 3 kk jälkeen että rakastan..vähän samantapainen reagointi. vasta vuoden päästä hän sanoi niin, ja siitä lähtien onkin sanonut melkein joka päivä ja näyttänyt sen kans :)
Yritä olla tyytyväinen siitä, että sait rehellisen vastauksen. Ei tuota voi sanoa odottaen samaa vastausta takaisin. Varmaan kyllä on paha mieli, sen uskon, mutta ilman riskejä ei saavuta mitään.
Rakastaa voi monella eri tavalla:)
Toiset sanoin, toiset teoin:)
Kotoahan opit yleensä saadaan ja oman mieheni kohdalla se pitää paikkaansa.Hänen kotona ei ole tuntelta näytetty.Mutta sanotaan että ihminen oppii myös sanomaan tunteensa kun siitä puhuu, niin uskon että "meidänkin "kohdalla joskus käy.
Mun mies ei myöskään sano monesti että rakastaa mua, mutta hän osoittaa sen teoin. Hän ostaa mulle tavaroita,auttaa kotitöissä,vie tanssimaan,pitää kainalossa kun katsomme tv:tä,hieroo minua. Vaikka olemme olleet 3 vuotta yhdessä niin tanssipaikalla hän antaa suukon poskelleni joka tanssin jälkeen ja puristaa itseään vasten ja se on minusta rakkauden osoitus,,,,ainakin uskon niin.
Tee kuten tunnet häntä kohtaan ja kerro hänelle mitä sinua sanat tarkoittavat kun sanot "rakastan sinua". Ei elämäsä rakasteta yhtä ja ainoaa vaan monia. Moni mies varmaan etsii sitä yhtä ainutta jolle sen sanoa ja ei uskalla siksi sanoa sitä liian aikaisin.Hyvää jatkoa teille:)
Meillä mies sanoo, minä en. Minulle rakkaus tarkoittaa, että voisin kuolla rakkauteni kohteen vuoksi. Eli rakastan lapsiani. Kyllä välittämisen näkee teoista, katseesta, läheisyydestä ym. Minusta tunnustusten puuttumista paljon pahempaa on, jos joku ihminen hokee rakastamistaan lähes kaikille. Rakastetaan heti, vaikka on tunnettu vasta kuukauden. Miten uskottavaa sellainen on, kun ei edes tunne ihmistä?
kun hän sanoo rakastavansa niin ainakin tarkoittaa sitä. Tunnustuksella on paljon enemmän painoarvoa kun sitä ei latele jokaiselle vastaantulevalle. Henk. koht olimme olleet yli vuoden mieheni kanssa, kun hän sanoi rakastavansa (ei ollut tosin aimenni kehdannut), itse odotin siitä vielä jonkun kuukauden. Ainakaan ei ollut mitään sanahelinää.
Ja tottahan on että jos ei ole suoranaisesti koskaan rakastunut, on hankala tietää millon kyse on järjettömästä tykkäämisestä ja millon rakastamisesta. Kärsivällisyyttä!!
osasin jo aavistella että poikaystävälläni on vahvoja tunteita minua kohtaan.. olihan minullakin.. mutta ei niin vahvoja, että olisin pystynyt siitä kertomaan.
Eräänä iltana hän sitten sängyssä makoillessamme sanoi rakastavansa minua.. enkä minä osannut vastata! kuinka pahalta se on mahtanutkaan tuntua, mutta en vain kyennyt vastaamaan.
Nyt jälkeenpäin ajateltuna en ollut valmis.. vaikka tiesinkin hänen rakastavan, en olisi halunnut kuulla sitä. No onneksi sain itse sitten kerrottua myöhemmin tunteistani kun ne olivat tarpeeksi vahvat. Kaikki on nyt hyvin.. mutta tuntui oudolta että mies on se joka puhuu tunteistaan ensin :D
me taidetaan kyllä muutenkin olla vähän kummallinen pariskunta, kun ei riidelläkään oikein mistään.
Ai niin.. ja onneksi poikaystäväni ei ruvennu kyselee mitään.. tilanne oli tarpeeksi paha jo muutenkin.. silloin en varmasti olisi osannut sanoa mitään.. Kyllä se tulee sitten jos on tullakseen..
Meillä meni niin, että mies sanoi rakastavansa jo kolmansilla treffeillä. Itse odotin puolitoista vuotta, ennenkuin pystyin sanomaan takaisin.
Paljon treffailleena olen tottunut siihen, että mies saattaa jo ensimmäisenä iltana julistaa rakkauttaan. Tuollainen menettää pian merkityksensä, enkä ollut aikoihin ottanut tosissani tällaisia tunnustuksia.
Nyt viimein uskon, että poikaystäväni todella rakastaa minua. Yhdessä on oltu kaksi vuotta.