paha paha olla

lia kirjoitti:

Enpä oikein tiedä minne vähän purkaisin, joten tänne sitten. Tapasin avioeron jälkipyörteissä odottamatta irkissä aivan ihastuttavan englantilaismiehen. Tunteet oli molemminpuoliset, ja mies viettikin täällä 2,5 viikkoa uudestavuodesta etiäpäin. Sen jälkeen hän alkoi miettiä muuttoa Suomeen. Sovittiin, että nähdään vielä uudemman kerran ja katsotaan, miltä sen jälkeen tuntuu. Yhteydessä olemme olleet lähes päivittäin irkissä tai skypen avulla. Vietin vähän päältä viikon Englannissa pääsiäisen paikkeilla, ja kaikki meni hienosti, tuntuu että sain ne vastaukset mitä olin etsimässä. Hänkin sanoi rakastavansa ja hetki vielä suunniteltiin hänen tuloaan tänne. Nyt kuitenkin kaikki on stopannut. Hän sanoo, ettei tunne mitään eikä tiedä mitä tahtoo. Hänen taustansa on hankala, ja hän on jättänyt kaikki aiemmat tyttöystävänsä sen jälkeen, kun nämä ovat olleet vaikka lyhyelläkin lomamatkalla, eli jotenkin yhdistän tämän minun lähtööni Englannista (oli muuten rankka päivä). Miehellä on selvästi paha olla, mutta aiemmin niin avoin keskusteluyhteys on kiinni; tästä asiasta hän ei tahdo keskustella. Totesin, että hän on edelleen kovin tervetullut tänne, mutta että loputtomiin en voi tällaisessa epävarmuustilassa olla. Masentaa, itkettää ja pelottaa, tästä piti tulla hieno juttu. Olin varuillani mutta sitten annoin periksi ja päätin että no kokeillaan, mitä tulee jos rakastuisikin. Ja näin siinä sitten kävi. Että osaakin sattua. Viime viikolla hän vielä pyysi lähettämään suomen kielen oppikirjoja itselleen ja nyt ollaan tässä. Lupaaviakin puolia on, mutta.. Voi elämä, ajattelin että olin jo itkenyt hetkeksi aikaa tarpeeksi. Mikään ei koskaan ikinä onnistu.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä