Aika monta kertaa minulta (mies) on pyydetty naispuolisen ihmisen taholta apua kaikenlaiseen pikkuremppaan. Esim. viimeksi tänään naapurirapun yh. äiti soitti ovikelloa ja pyysi josko voisin tulla katsomaan miksi hänellä ovenkahvan "pelti" helisee. Ok. autoin toki. Ruuvi löystynyt. Pari kierrosta ruuvimeisselillä ja homma tehty. Ei helise enää. Olen säätänyt fillareitten satulaa, kiristänyt pesualtaan lemppuavaa hanaa, vaihtanut loisteputkia, voidellut kitiseviä saranoita, kantanut "tosi painavia" tavaroita varastoon, vaihtanut renkaita ja lisäillyt moottoriöljyä, kertonut että missä se vika on kun pissapojasta ei ruiskuakaan mitään. Perkele. Jokainen osaa ko. juttuja tehdä jos vaan on viitseliäisyyttä, vaan onhan se niin mukava pyytää mieheltä apua kun " Enhän minä naisena noista mitään ymmärrä". Varmasti ymmärrät, mutta et vaan viitsi, koska meitä avuliaita miehiä aina löytyy.
Ovatko naiset oikeasti avuttomia?
Anonyymi
12168
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olet liian kiltti.
Naapurissamme asui joskus perhe, jossa isäntä itse oli yhtä avuton. Olivat apua pyytämässä milloin mihinkin hommaan. Kerrankin naapurin rouva haki meidän isännän uutta sänkyä heille kokoamaan.
Oletko mies joka ei osannut sanoa EI?
Minä osasin kun huomasin alkuvaiheessa jo että ruuvit hänellä löysät on ja edelleen ovat 😂👌😂
Sen verran vanhanaikainen voi olla, että odottaa miehen osaavan laittaa lampun kattoon ynnämuuta, enemmän tuntuu tuo avuliaisuus olevan katoava kansanperinne. Minä ainakin olen rehellisesti avuton kun ei ne kerran vaivaudu opettamaan, että miten ne hommat tehdään.
Ovat avuttomia, mut harvemmin nykyään savuttomia? Huonompi juttu.
No voi ei.
Kiva juttu, että olet auttanut ja toivottavasti myös neuvonut, miten niitä pikkukorjauksia tehdään. Kiitos.
Niinpä, kun ei ne neuvo.
Ei tullut mieleen että munaa se oli oikeesti vailla
Kaipa sitä ollaan. Ei kyllä tullut sinkkuna mieleen mennä naapurin miehiltä apua kysymään. Mutta isälle tuli aina soitettua miten tämä tehdään. Nykyisin vaikka on oma mies saatan kysyä ennemmin isältä.
Tässäkin se on yksilökohtaista. Jotkut eivät osaa vaihtaa edes polttimoa kattolamppuun, mutta toisilta taas sujuu jopa täyspäisesti isommatkin rempat.
Pääosin pyrin itse ensin yrittämään, ja sitten vasta soitan isäni apuun, jos ei asia yrityksestä huolimatta onnistu. Harvemmin isää tarvii pyytää apuun, kun suurimman osan fixauksista osaan itse hoitaa. Lähinnä ne hommat on parin kattolampun, joihin en itse yletä, polttimon vaihtoa, ja fyysistä voimaa vaativia juttuja. Itse pääosin kokoan tai puran omat huonekalut, vaihdan suurimman osan asunnon polttimoista, osaan vaihtaa sulakkeen jne. Ehkä siksi mulla ei ole täysin peukalo keskellä kämmentä, koska olen seurannut pienestä pitäen isäni tekemisiä, ja opetellut sitä mukaa itse tekemään. Olisin varmaan tapetoinnutkin muutama vuosi sitten oman makkarini, jos selkäni olisi sitä hommaa kestänyt.
Naisten pikkuremppataidot ovat nykyään erittäin puutteelliset. Olen ihmetellyt samaa. Hyvä kun osaavat tankata oikeanlaista bensaa automaatilta kysymättä että dieseliähän se tais ollakin.
Eräs daami ei ole saanut tankata perheen autoa vuosiin, ei kyllä haluakaan miehen sanaryöpytyksen jälkeen.
Nainen on juuri niin avuton, ettei oo mitään rajaa, niin halutessaan.