Vastailinpa tässä päivänä eräänä potentiaaliselta vaikuttavan poikamiehen deitti-ilmoitukseen.
Sain vastauksenkin, ja lähetin hänelle kuvanikin. Ja kas ilmeisesti maailma on pieni, sillä mies jyräsi suoraan päälle väittäen, että olimme tavanneet opiskeluaikoina pikaisesti ravintolassa 1990-luvun lopulla. Valitettavasti itse en kohtaamista muistanut, joten sain minulle tuntemat-tomalta ihmiseltä kunnon läksytyksen. Teksti oli sen verran raflaavaa, että ajattelin jakaa osan siitä kanssanne.
Lähtisitkö sinä treffeille tämän hurmurin kanssa, jos olisit saanut tämänsävyisen viestin kuin salama kirkkaalta taivaalta? Tulee mieleen, että on pojalla viettelyn perusläksyt oppimatta. Hän hakee siis "tietyn lajityypin edustajaa", jonka luokittelee "ongelmaryhmään" kuuluvaksi. Meillä hän uskoi synkkavan, koska olihan meillä molemmilla "samanlaisia puutteita". "Kaksi surkimusta voisi nyt löytää toisensa". Hurmurin mielestä "päässäni on vikaa", koska en 27 ikävuoteen mennessä ole pariutunut. (Mitä todellakin olen, mutta tällä hetkellä kuitenkin olen syystä tai toisesta sinkku). Naista hän tarvitsee "päästäkseen elämässä eteenpäin". Lue ja arvioi itse:
"Pitää paikkansa, että mun on jollain tapaa vaikea suhtautua sinuun täysin
neutraalisti, tai kuten täällä tapoihin kuuluu, viettelevän positiivisesti.
Olettaen, että en ole erehtynyt henkilöstä, olet sama nainen, jolta sain
aikanaan numeron silloisessa ravintola X:ssä (nimi muutettu). Soitin jopa perään, mutta olit sitä mieltä, että numero oli väärä. En alkuunkaan hyväksy, että mua yritetään kusettaa, joten taisin osoittaa ettei asia ole näin. Tapaus jäi
ainutlaatuisena mieleeni."
"Okei, tiedän sinusta äärimmäisen
vähän sanoakseni mitään sinusta ihmisenä, mutta kun tietoni yhdistetään
muuhun kokemukseeni, niin pelkään tietäväni vähän liikaakin."
"Ilmoituksellani hain nimenomaan tietyntyyppistä naista, tietyn naistyypin
edustajaa. Miksi? No koska olen vähän jääräpää. Toistaiseksi olen
järjestänyt itselleni lähinnä hankaluuksia kiinnostumalla tämän lajityypin (!!!!)
edustajista. En kuitenkaan ole nähtävästi hakannut päätäni seinään vielä
riittävästi, sillä en ole kyennyt tekemään täyttä pesäeroa tähän ryhmään.
Vaikka ns. tavalliset tapaukset (!!!!!!) ovatkin alkaneet jollain tapaa kiinnostaa,
niin toiveikkaana silti odotan, että löydän kyseisestä ilmon kohderyhmästä
jonkun, jonka ominaisuudet sopivat yhteen kanssani niin, että hommasta voi
jopa jotain tullakin."
"Ja miksi sitten juuri tietyntyyppinen (tekisi mieli sanoa ongelmaryhmään
kuuluva ;) nainen kiinnostaa minua?"
"Miten sinä liityt tähän kaikkeen, tai vaihtoehtoisesti miten tämä kaikki
liittyy sinuun? Kun summaan yhteen kaikki kielteiset kokemukset ja kuulemani
asiat sinusta, uskon sinun olevan nainen, jonka kanssa mulla voisi synkata
aika hyvin. Ei, tämä ei ole pilaa."
"Yksinkertaisesti kaikilla niillä ihmisillä, niin naisilla
kuin miehillä, joiden kanssa olen tullut hyvin juttuun, on ollut
samankaltaisia puutteita (!!!)."
" Ideaalitapaushan olisi, että ns. löytäisimme toisemme,
ymmärtäisimme toistemme puutteet, ja tuomitsemisen sijaan auttaisimme
toisiamme kasvamaan ihmisinä."
Vastasin hänelle, etten todellakaan nyt valitettavasti muista tavanneeni koko miestä. Enkä tunnustanut käyneeni edes hänen viittaamassaan ravintolassa. Myönsin, että voin olla vääräs-sä. Paikka suljettiin vuonna 1999, joten aikaa on kulunut kohta kuusi vuotta. Tunnustan syn-tisyyteni, jos on syntiä olla muistamatta jokainen mies, jonka kanssa on opiskeluaikoina vaih-tanut pikaisen sanan tai pari ravintolassa.
Vastaus on yhä imartelevampi:
"Hyvin ymmärrettävää, ei mun osa sun elämässä kuitenkaan ole kovin suuren
suuri ollut. Sensijaan olen vähän pettynyt siihen, että kiistit
käyneesi ravintola X:ssä - se sinun pitäisi muistaa. En kyllä itsekään muista
kaikkia paikkoja, joissa olen käynyt, mutta tuo sentään oli sen verran
erikoinen, että sen luulisi jääneen mieleen."
" Jossain määrin pilke silmäkulmassa olen sitä mieltä, että jos tässä iässä ei
ole saanut pysyvää parisuhdetta aikaiseksi, niin päässä on vikaa."
"Kaiken viisauden alku on kuitenkin tosiasioiden
tunnustaminen. Katso itseäsi. Olet kaunis, fiksu ja sosiaalisesti kyvykäs.
Miehiä pyörii ympärilläsi, minne vaan menetkin. Olet kaiketi kasvanut
Helsingissä, jossa sattuu ja tapahtuu toisin kuin vaikka jossain
peräkylässä. Sinulla on ollut virikkeitä ja mahdollisuuksia kehittyä
ihmisenä, löytää tasapaino itsesi kanssa ja sitä myöden myös pysyvä
parisuhde. Kaverisi ovat vakiintuneet, ja sinäkin olet kyllä yrittänyt siinä
kuitenkaan onnistumatta."
"Missä oikein on vika? Miehissä? Hah. Joskus
niinkin voi olla, mutta lukumäärän kasvaessa yksipuolisesti tähän syyhyn
tuijottaminen on itsensä huijausta."
Todellinen hurmuri siis. Nyt kaikki sinkkutytöt (=vanhatpiiat) kilvan tavoittelemaan tätä mies-tä, sillä:
"Eihän tämä mitenkään imartelevaa tekstiä ole, mutta tarkoitukseni ei
todellakaan ole loukata millään tavalla. En ole itse millään tavalla
parempi. Tosiasia on, että tarvitsisin naisen päästäkseni elämässä
eteenpäin. Muutama kaveri ja tuttu onkin laittanut sanan meneillään olevasta
vaimonhausta kiertämään...
Joskus toivoisin voivani heittää naiselle positiivisessa mielessä huumorilla
"surkimukset löysivät toisensa", tarkoittaen tietysti myös itseäni. ;)"
Sain vastauksenkin, ja lähetin hänelle kuvanikin. Ja kas ilmeisesti maailma on pieni, sillä mies jyräsi suoraan päälle väittäen, että olimme tavanneet opiskeluaikoina pikaisesti ravintolassa 1990-luvun lopulla. Valitettavasti itse en kohtaamista muistanut, joten sain minulle tuntemat-tomalta ihmiseltä kunnon läksytyksen. Teksti oli sen verran raflaavaa, että ajattelin jakaa osan siitä kanssanne.
Lähtisitkö sinä treffeille tämän hurmurin kanssa, jos olisit saanut tämänsävyisen viestin kuin salama kirkkaalta taivaalta? Tulee mieleen, että on pojalla viettelyn perusläksyt oppimatta. Hän hakee siis "tietyn lajityypin edustajaa", jonka luokittelee "ongelmaryhmään" kuuluvaksi. Meillä hän uskoi synkkavan, koska olihan meillä molemmilla "samanlaisia puutteita". "Kaksi surkimusta voisi nyt löytää toisensa". Hurmurin mielestä "päässäni on vikaa", koska en 27 ikävuoteen mennessä ole pariutunut. (Mitä todellakin olen, mutta tällä hetkellä kuitenkin olen syystä tai toisesta sinkku). Naista hän tarvitsee "päästäkseen elämässä eteenpäin". Lue ja arvioi itse:
"Pitää paikkansa, että mun on jollain tapaa vaikea suhtautua sinuun täysin
neutraalisti, tai kuten täällä tapoihin kuuluu, viettelevän positiivisesti.
Olettaen, että en ole erehtynyt henkilöstä, olet sama nainen, jolta sain
aikanaan numeron silloisessa ravintola X:ssä (nimi muutettu). Soitin jopa perään, mutta olit sitä mieltä, että numero oli väärä. En alkuunkaan hyväksy, että mua yritetään kusettaa, joten taisin osoittaa ettei asia ole näin. Tapaus jäi
ainutlaatuisena mieleeni."
"Okei, tiedän sinusta äärimmäisen
vähän sanoakseni mitään sinusta ihmisenä, mutta kun tietoni yhdistetään
muuhun kokemukseeni, niin pelkään tietäväni vähän liikaakin."
"Ilmoituksellani hain nimenomaan tietyntyyppistä naista, tietyn naistyypin
edustajaa. Miksi? No koska olen vähän jääräpää. Toistaiseksi olen
järjestänyt itselleni lähinnä hankaluuksia kiinnostumalla tämän lajityypin (!!!!)
edustajista. En kuitenkaan ole nähtävästi hakannut päätäni seinään vielä
riittävästi, sillä en ole kyennyt tekemään täyttä pesäeroa tähän ryhmään.
Vaikka ns. tavalliset tapaukset (!!!!!!) ovatkin alkaneet jollain tapaa kiinnostaa,
niin toiveikkaana silti odotan, että löydän kyseisestä ilmon kohderyhmästä
jonkun, jonka ominaisuudet sopivat yhteen kanssani niin, että hommasta voi
jopa jotain tullakin."
"Ja miksi sitten juuri tietyntyyppinen (tekisi mieli sanoa ongelmaryhmään
kuuluva ;) nainen kiinnostaa minua?"
"Miten sinä liityt tähän kaikkeen, tai vaihtoehtoisesti miten tämä kaikki
liittyy sinuun? Kun summaan yhteen kaikki kielteiset kokemukset ja kuulemani
asiat sinusta, uskon sinun olevan nainen, jonka kanssa mulla voisi synkata
aika hyvin. Ei, tämä ei ole pilaa."
"Yksinkertaisesti kaikilla niillä ihmisillä, niin naisilla
kuin miehillä, joiden kanssa olen tullut hyvin juttuun, on ollut
samankaltaisia puutteita (!!!)."
" Ideaalitapaushan olisi, että ns. löytäisimme toisemme,
ymmärtäisimme toistemme puutteet, ja tuomitsemisen sijaan auttaisimme
toisiamme kasvamaan ihmisinä."
Vastasin hänelle, etten todellakaan nyt valitettavasti muista tavanneeni koko miestä. Enkä tunnustanut käyneeni edes hänen viittaamassaan ravintolassa. Myönsin, että voin olla vääräs-sä. Paikka suljettiin vuonna 1999, joten aikaa on kulunut kohta kuusi vuotta. Tunnustan syn-tisyyteni, jos on syntiä olla muistamatta jokainen mies, jonka kanssa on opiskeluaikoina vaih-tanut pikaisen sanan tai pari ravintolassa.
Vastaus on yhä imartelevampi:
"Hyvin ymmärrettävää, ei mun osa sun elämässä kuitenkaan ole kovin suuren
suuri ollut. Sensijaan olen vähän pettynyt siihen, että kiistit
käyneesi ravintola X:ssä - se sinun pitäisi muistaa. En kyllä itsekään muista
kaikkia paikkoja, joissa olen käynyt, mutta tuo sentään oli sen verran
erikoinen, että sen luulisi jääneen mieleen."
" Jossain määrin pilke silmäkulmassa olen sitä mieltä, että jos tässä iässä ei
ole saanut pysyvää parisuhdetta aikaiseksi, niin päässä on vikaa."
"Kaiken viisauden alku on kuitenkin tosiasioiden
tunnustaminen. Katso itseäsi. Olet kaunis, fiksu ja sosiaalisesti kyvykäs.
Miehiä pyörii ympärilläsi, minne vaan menetkin. Olet kaiketi kasvanut
Helsingissä, jossa sattuu ja tapahtuu toisin kuin vaikka jossain
peräkylässä. Sinulla on ollut virikkeitä ja mahdollisuuksia kehittyä
ihmisenä, löytää tasapaino itsesi kanssa ja sitä myöden myös pysyvä
parisuhde. Kaverisi ovat vakiintuneet, ja sinäkin olet kyllä yrittänyt siinä
kuitenkaan onnistumatta."
"Missä oikein on vika? Miehissä? Hah. Joskus
niinkin voi olla, mutta lukumäärän kasvaessa yksipuolisesti tähän syyhyn
tuijottaminen on itsensä huijausta."
Todellinen hurmuri siis. Nyt kaikki sinkkutytöt (=vanhatpiiat) kilvan tavoittelemaan tätä mies-tä, sillä:
"Eihän tämä mitenkään imartelevaa tekstiä ole, mutta tarkoitukseni ei
todellakaan ole loukata millään tavalla. En ole itse millään tavalla
parempi. Tosiasia on, että tarvitsisin naisen päästäkseni elämässä
eteenpäin. Muutama kaveri ja tuttu onkin laittanut sanan meneillään olevasta
vaimonhausta kiertämään...
Joskus toivoisin voivani heittää naiselle positiivisessa mielessä huumorilla
"surkimukset löysivät toisensa", tarkoittaen tietysti myös itseäni. ;)"
Vastaukset 13
Vanhimmat
Luin tuon tekstin ja siitä paistoi erittäin vahvasti ja toistuvasti yksi asia läpi, SYYLLISTÄMINEN. Sinun syyllistäminen jopa tekaistuin perustein.
Mieleeni tulee ensimmäisenä tuollaisen tekstin kirjotitajasta, että hän pyrkii päämääräänsä keinolla millä hyvänsä, ehkä hiukan jopa narsistinen luonne.
Sanoisin, että kannattaa jättää historiaan ja kiertää kaukaa tuollaiset tapaukset. Jos tyyli ja sävy on jo alkumetrien kirjoittamisessa tuollainen, niin voi vain kuvitella, mitä se olisi todellisessa elämässä???
Ei ihme että tyttöjen mieli masentuu jos tollasia "ylianalysoivia" "neitejä" notkuu nettitreffejä vonkaamassa ja vievät muijien fiilikset! Tyyppi on vellihousu joka ei uskaltanu kohdata sua, joka kaikesta päätellen oot ajatteleva ja fiksu muija! Se ei ees tuntenu sua ja kehtaa tollasta kirjoittaa tuntemattomalle naiselle! Analysoikoon itekseen "potentiaalisia marginaaliehdokkaita"! Jätkällä oli valmis muotti mihin muijan tulisi mahtua! Pumpattavat barbarat on tehty juuri tähän tarkoitukseen: miehille jotka voi tilata haluamansa "naisen kuoren". Sulle toivon kaikkea hyvää , älä anna vellihousujen masentaa! Toivottavasti törmään joskus sun kaltaiseen muijaan , sillä vaikutat mun mielestä mielenkiintoiselta ja ok-tyypiltä!!!!Hyvää kesää!!
...kyntesi iltapäivälehden toimittajaan..
(ravintola X, kuusi vuotta, elämän/ uran eteenpäin vieminen, ei pysyvää parisuhdeta ja vielä syntinenkin )
He hee olipa hauska tarina. !!!!!
Hehe. Tuo vertaus iltapäivälehden toimittajaan oli oivaltava =)
Joo. Tekstiä on helppo tulkita: henkinen tasapaino läikkyy.
--Mutta valitettavan totta koko juttu.
...Siis se on totta että, kun lähtee toiveikanna etsimän uutta ystävää ja sitten se osoituu ihan ihme tyypikis, niin varmaan harmittaa.
Mutta minun mielenkiintoin kohdistui avauksessasi myös erääseen ykityiskohtaan, joka kuitenkin unohtui kysyä.
SE pieni yksityis kohta oli se että, millainen oli ko. meihen treffi-ilmoitus.
Mainitsit vastaneesi "potentiaalisen miehen" ilmoon.
mitkä oli ne asiat jotka teki juuri tuosta (sittemmin i-s toimittajaksi paljastuneen)miehen ilmoitukseta sellaisen että toivesi "poteniaalisesta" kandinaatista syntyi???
no joo, siis tuollainen verbaalinen kikkailija. Noita omasta mielestään hyviä kirjoittajia on kyllä maailma väärällään. Tosi sekopäistä, syyllistävää ja katkeraa tilitystä jotakin täysin tuntemattomalta mieheltä. Unohda koko tapaus.
En muuten itsekään muistaisi kaikkia ohimennen tapaamiani miehiä, jos vielä olet atanut jo silloin väärän puhelinnumeron niin kaiketi päässäsi on kilkattanut jo silloin hälytyskello. Aika sekopäältä vaikuttava kaveri. Eihän tommoseen edes voi vastata kun toinen tulee päälle jo linjoja pitkin! Etkä missään tapauksessa ole jollekkin ihme hiipparille tilivelvollinen, mustappa se.Huhhuh.
Vastasitko minun kommentiin, vai yelisesti avaukseen.
Minulla ei ollut tarkoitus syylistää ketään, joten jos kysymykseni tuntuivat hyökkäykseltä ja "tilitys" vaateeleta.
Niin silloin minä en ainekaan kuulu noihin verpaali-kikailijoihin , tuskin saan edes ilmasitua itseäni.
joten unohtakaa ne,,en esitä enää uusia kysmykiä.
Kevään toivotukset ;)
luulisin, että tuo "tyypillistä"-kirjoittaja, ei ollut alkuperäisen viestin kirjoittaja, ja kommentoi vain alkuperäistä tekstiä:)
Kiitos tuosta, nauroin aika makeasti... Voi apua sentään mitä täälläkin liikkuu ihan vapaana! :-D
Mulla itsellä on hieman vastaava kokemus (harmittaa nyt etten tallentanut sitä viestiä) kun vastasin yhden miehen deitti-ilmoitukseen, ihan perusvastauksen, jossa kerroin itsestäni jne.
Mies vastasi korjaamalla mun pilkkuvirheet!
Sen verran useasti tuli törmättyä "lässyttäjä-neiteihin" jollaisen alkuperäinen kirjoittaja kuvaili, että nykyään kun luen vastauksista sanan "konteksti" niin viiiiiuuuuhhh, kiinnostus lentää roskikseen! Sillä kyseistä sanaa viljelevän persoonallisuudeksi on yleensä paljastunut intohimoton, kuivakka ja itsekeskeinen "analysoija" (analysoi siis toisen persoonan kustannuksella omia neuroosejaan, hyi fittan!)tämä on mun havainto, siis useasti todennettu. Tässä mun "kontekstissani".
Aloittaessani tietämättömänä nettideittailua siinä toivossa että löytäisin sen kumppanin elämääni sain jatkuvasti "hiljaisia pakkeja", siis että akka vain lopettaa vastaamisen. Virheistä oppii ja muutaman vuoden aikana opin monta eri kirjoitustyyliä rennosta romanttiseen. Siinä missä ennen otin pakkeja, nyt vain useasti itse jakelen niitä. Kirjoitan manipuloivasti ja koko touhu on mennyt vain leikkimiseksi koska olin tosissani kaksi vuotta sitten, en enää.
Eihän tuo tyyppi vain ole psykologilleen tarkoittanut tuota kirjettä, ja sille sitten laittanut vastausta sinun viestiisi? :O
Kieltämättä on hiukan epävakaan oloinen. Otapa siitä itsellesi juttukaveri; ei varmasti mielenkiintoiset keskustelut lopu, ja varmasti saat hauskoja hetkiä tuon kirjoitusten parissa.