Epäterve suhde?

Ei ole mitenkään vierasta, olin 20v kotiutunut intistä, sitten törmäsin sattumalta yhteen 16v tyttöön joka sitten takertui aika nopeesti mun kylkeeni ja tyttö kaveriksi. Eikä mennyt kuin kolmisen viikkoo kun tyttö alkoi sanella minä päivinä nähdään, mihin kellon aikaan tuun mitä tehdään jne. Ja tiukempaa seurasi, kun kummitäti osti laivaristeilyn mulle itselleen ja pikkuserkuille tyttö kävi oikein kiukuttelemaan, onko sun pakko mennä, et sitten juo liikaa, tanssi kenenkään naisen kanssa etkä koske, olet kiltti. Sen verran tuli "ahdasta" et seurustelu kariutui.

Itse olen aika samanlainen kuin tyttöystäväsi, joten osaisin ehkä auttaa. Voisin myös olla koko ajan mieheni kanssa ja vielä ihan kiinni, enkä oikein ymmärrä, että miksi mies haluaa välillä olla erossa. Yritän kyllä parhaani mukaan antaa tilaa.

Tärkeää olisi, että kertoisit tuntemuksistasi rauhallisesti ja myös tyttöystäväsi tuntemuksia ymmärtäen. Olisi hyvä ilmaista, että sinä pidät hänestä kovasti ja haluat viettää aikaa hänen kanssaan, mutta että olet sellaista ihmistyyppiä, joka tarvitsee välillä myös omaa aikaa. Voitte vaikka sopia yhdessä, että milloin tällainen oma aika olisi. Paras ajankohta olisi sellainen, jolloin tyttöystävälläsi olisi mahdollisuus nähdä vaikka kavereita tai perhettä sillä aikaa. Sekin helpottaisi, jos antaisit hänelle jotakin odotettavaa, esimerkiksi että: "Mene sinä nyt täksi päiväksi näkemään kavereita, niin tehdään sitten illalla jotakin kivaa yhdessä". Paras olisi, jos se jokin olisi jotakin erityisen kivaa, vaikka ravintolaan syömään tms.
Älkää riidelkö, vaan puhukaa rauhallisesti ja lempeästi toisianne ymmärtäen, niin pääsette pidemmälle. Tsemppiä teille!

Sellainen lisäys vielä, että tyttöystäväsi takertuvuudessa saattaa olla jokin syvempi syy. Jotkin ikävät kokemukset esimerkiksi lapsuudessa ovat saattaneet johtaa tuollaiseen käyttäytymiseen, sillä eihän se nyt kovin normaalia ole, että itkee jo siitä kun menet suihkuun ilman häntä. Voisi olla hyvä puhua siitä, että mikä voisi olla syynä, miksi hänestä tuntuu niin pahalta olla hetkenkään erossa sinusta. Tämä keskustelu pitäisi käydä hyvin lempeästi ja ymmärtäväisesti, jotta tyttöystävälläsi olisi luottavainen fiilis puhua kanssasi mahdollisesti vaikeasta aiheesta. Voit vaikka ottaa hänet syliin ja kysyä että: "Oletko koskaan pohtinut, että mistä nuo sinun ikävät tunteesi voisivat johtua?". Ehkä sinäkin ymmärtäisit häntä sitten paremmin

Nuorilla kun ei ole vielä paljoa kokemusta ihmissuhteista, tuollainen toisessa riippuminen on varsin yleistä. Nuorten elämä on vielä niin kovin musta-valkoista - jos ei ole kumppanissa koko ajan kiinni, niin se nuoren mielessä monesti meinaa, että välittäminen on lakannut.

Tuollaiseen ei oikein auta muu kuin rauhallinen keskustelun käyminen aiheesta. Sekä tietenkin vuodet ja kokemukset.

Tuli sitä teininä itsekin oltua murheissaan, kun kumppani ei vastannut joka viestiin heti tai halunnut viettää jokaista hetkeä yhdessä. Sellaisia ne ensimmäiset rakkaudet tapaavat olla, kun rakastuminen on vielä niin uutta ja upeaa.

Kuten tuossa aiemminkin jo toinen ehti kommentoimaan, asiasta juttelu voisi helpottaa tilannetta. Kompromisseja ja molemminpuolista ymmärrystä.

Kaikki ihmiset ovat yksilöitä ja jokainen pariskunta omanlaisensa, joten yhtä oikeaa vastausta tilanteen selvittämiseksi ei valitettavasti vaan ole olemassakaan. Kommunikaatio kumppanin kanssa on ainoa tapa selvittää miten omaa tilannettaan voisi muovata.