Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea
JAA:
JULKAISTU 23.05.2011 - 10:00. PÄIVITETTY 8 PÄIVÄÄ SITTEN
Vienalaisessa Vuokkiniemen kylässä pidettiin 20. heinäkuuta 1941 heimoaktivistien ja miehityshallinnon organisoima kokous, joka Karjalan kansan nimissä päätti, että Viena ja Aunus irtautuvat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.
Radioselostaja Tauno Lautamatin runollisen määritelmän mukaan "Vienan laulaja- ja tietäjäkansan edustajat" olivat kokoontuneet Kalevalan laulumaille.
Raportti kokouksesta Vuokkiniemellä
Kuuntele
Seudun aikuiset miehet oli evakuoitu tai otettu puna-armeijaan, joten kokouksessa oli paikalla lähinnä naisia, lapsia ja vanhuksia. Mukana oli myös suomalaisia joukkoja ja III armeijakunnan komentaja kenraali Hjalmar Siilasvuo.
Tapahtuman keskeiset esiintyjät olivat enimmäkseen opettajia. Avajaispuheen pitäneen Vasili Keynäsin ohella ammattikuntaa edusti Mikko Karvonen, joka tunnettiin myös kirjailija Onttoni Miihkalina.
Karvonen, joka kokouksessa vaati pesäeroa "Venäjän aasialaisista laumoista", toimi Itä-Karjalan sotilashallinnon varakomentajan adjutanttina. Tilaisuutta olivat aktiivisesti puuhaamassa myös muut miehityshallinnon virkailijat, kuten Akateemisen Karjala-Seuran ex-puheenjohtaja Vilho Helanen ja seuran varapuheenjohtaja Reino Castrén.
Vienan ja Aunuksen liittäminen Suomeen oli AKS:n ja äärioikeistolaisen Isänmaallisen Kansanliikkeen vanha tavoite. Uutta pontta sille oli antanut marsalkka Mannerheimin heinäkuussa 1941 antama päiväkäsky, jossa tavoitteeksi asetettiin Itä-Karjalan vapauttaminen. Rintamamiesten keskuudessa ja kotirintamalla heimoaate ei sen sijaan ollut kovinkaan suosittu.
Kun Valtion tiedotuslaitoksen sotatiedotusosasto sai tarkastettavakseen Vuokkiniemen kokouksesta tehdyn radioselostuksen, se piti asiaa samanlaisena propagandatemppuna kuin venäläisten järjestämiä vastaavia tilaisuuksia.
Heimoaktivistien perustama Karjalan vapausliike, jonka nimissä kokous kutsuttiin koolle, oli VTL:lle tuntematon. Laitoksen saamien tietojen mukaan paikalle eksynyt lehtimiesretkikunta oli käännytetty pois. Sille oli kerrottu, ettei mitään oikeaa kansalaiskokousta edes ollut meneillään.
Sotatiedotusosasto kieltäytyikin aluksi lähettämästä ohjelmaa. Se ajettiin kuitenkin ulos ylempää tulleen käskyn nojalla, mutta sijoitettiin erilleen puolustusvoimien lähetyksistä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/23/vuokkiniemen-kokous-julisti-ita-karjalan-osaksi-suomea
JAA:
JULKAISTU 23.05.2011 - 10:00. PÄIVITETTY 8 PÄIVÄÄ SITTEN
Vienalaisessa Vuokkiniemen kylässä pidettiin 20. heinäkuuta 1941 heimoaktivistien ja miehityshallinnon organisoima kokous, joka Karjalan kansan nimissä päätti, että Viena ja Aunus irtautuvat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.
Radioselostaja Tauno Lautamatin runollisen määritelmän mukaan "Vienan laulaja- ja tietäjäkansan edustajat" olivat kokoontuneet Kalevalan laulumaille.
Raportti kokouksesta Vuokkiniemellä
Kuuntele
Seudun aikuiset miehet oli evakuoitu tai otettu puna-armeijaan, joten kokouksessa oli paikalla lähinnä naisia, lapsia ja vanhuksia. Mukana oli myös suomalaisia joukkoja ja III armeijakunnan komentaja kenraali Hjalmar Siilasvuo.
Tapahtuman keskeiset esiintyjät olivat enimmäkseen opettajia. Avajaispuheen pitäneen Vasili Keynäsin ohella ammattikuntaa edusti Mikko Karvonen, joka tunnettiin myös kirjailija Onttoni Miihkalina.
Karvonen, joka kokouksessa vaati pesäeroa "Venäjän aasialaisista laumoista", toimi Itä-Karjalan sotilashallinnon varakomentajan adjutanttina. Tilaisuutta olivat aktiivisesti puuhaamassa myös muut miehityshallinnon virkailijat, kuten Akateemisen Karjala-Seuran ex-puheenjohtaja Vilho Helanen ja seuran varapuheenjohtaja Reino Castrén.
Vienan ja Aunuksen liittäminen Suomeen oli AKS:n ja äärioikeistolaisen Isänmaallisen Kansanliikkeen vanha tavoite. Uutta pontta sille oli antanut marsalkka Mannerheimin heinäkuussa 1941 antama päiväkäsky, jossa tavoitteeksi asetettiin Itä-Karjalan vapauttaminen. Rintamamiesten keskuudessa ja kotirintamalla heimoaate ei sen sijaan ollut kovinkaan suosittu.
Kun Valtion tiedotuslaitoksen sotatiedotusosasto sai tarkastettavakseen Vuokkiniemen kokouksesta tehdyn radioselostuksen, se piti asiaa samanlaisena propagandatemppuna kuin venäläisten järjestämiä vastaavia tilaisuuksia.
Heimoaktivistien perustama Karjalan vapausliike, jonka nimissä kokous kutsuttiin koolle, oli VTL:lle tuntematon. Laitoksen saamien tietojen mukaan paikalle eksynyt lehtimiesretkikunta oli käännytetty pois. Sille oli kerrottu, ettei mitään oikeaa kansalaiskokousta edes ollut meneillään.
Sotatiedotusosasto kieltäytyikin aluksi lähettämästä ohjelmaa. Se ajettiin kuitenkin ulos ylempää tulleen käskyn nojalla, mutta sijoitettiin erilleen puolustusvoimien lähetyksistä.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/23/vuokkiniemen-kokous-julisti-ita-karjalan-osaksi-suomea
Vastaukset 35
Vanhimmat
Tutkija: Mannerheim komensi tuhansia keskitysleireille
02.09.2008 klo 13:11
Itä-Karjalan venäläinen väestö siirrettiin syksyllä 1941 keskitysleireille ylipäällikkö Mannerheimin käskystä.
Mannerheim määräsi Itä-Karjalan venäläisen väestön vangittavaksi.Mannerheim määräsi Itä-Karjalan venäläisen väestön vangittavaksi.
Mannerheim määräsi Itä-Karjalan venäläisen väestön vangittavaksi.
Sotilashallinto perusteli venäläisten siirtoja sillä, että väestö asui sotatoimialueella ja oli mahdollisesti epäluotettavaa. Ylipäällikön etukäteen antamasta sotilaskäskystä vangita venäläiset ei puhuttu mitään.
Tiedot ovat historiantutkija Osmo Hyytiän tietoteoksesta Suomalainen Itä-Karjala 1941–1944. Editan kustantama kirja perustuu erittäin laajaan lähdeaineistoon. Kustantajan mukaan tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia jatkosodasta käytyyn keskusteluun.
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa Suomi aloitti hyökkäyksen ja eteni Laatokan pohjois- ja itäpuolitse Itä-Karjalaan. Alueen väestö eroteltiin kahteen ryhmään: kansallisiin ja epäkansallisiin. Jälkimmäiseen ryhmään kirjattiin venäläiset, mutta myös ukrainalaisia, puolalaisia, latvialaisia ja moldovalaisia. Epäkansalliset siirrettiin keskitysleireihin.
Itä-Karjalan kaikkien keskitysleirien asukasmäärä oli suurimmillaan 23 984 vuoden 1942 huhtikuun alussa. Vuoden lopussa leiriläisiä oli vielä 14 862.
Itä-Karjalaan rotuoppia
Sitä mukaa kuin suomalaiset etenivät Itä-Karjalassa, alueen väestö kirjattiin ja jaoteltiin kansallisuuden perusteella. Väestökirjauksen tarkoituksena oli ”Suomen kansaan elimellisesti liittyvän ja rodullisesti puhtaan kantaväestön luominen Itä-Karjalaan”.
Ylipäällikkö oli jo ennen Itä-Karjalan sotilashallinnon perustamista 8. heinäkuuta 1941 antanut käskyn, jossa määrättiin vallattavalle alueella jääneen väestön käsittelystä. Sen mukaan venäläinen väestö oli vangittava ja toimitettava keskitysleireihin.
Venäläisiin ei kuitenkaan tullut lukea suomalaisista tai karjalaisista vanhemmista polveutuvia venäjänkielisiä henkilöitä, jotka halusivat liittyä karjalaiseen väestöön.
Kansalliseen väestöön kuulunut sai vihreän oleskeluluvan, epäkansalliseen punaisen kortin.
Valtaosa leiriläisistä aliravittuja
Vallattujen alueiden väestö koostui melkein yksinomaan naisista, alle 15-vuotiaista lapsista ja vanhoista miehistä. Tämä näkyi myös leirien kuolemansyytilastoissa, joissa perussyyksi tai lisätekijäksi kuolemaan on arvioitu aliravitsemus.
Korkeimmillaan kuolleisuus oli kesällä 1942. Silloin kuoli 500–600 henkeä kuukaudessa. Kuolleista suurin osa oli lapsia ja vanhuksia.
Esimerkiksi Äänislinnan (Petroskoin) leireillä kuoli vuonna 1942 kaikkiaan 3 017 ihmistä. Itä-Karjalan kaikkien keskitysleirien kuolleisuus nousi vuoden loppuun mennessä 3 516 henkeen.
Keskitysleirit oli määrätty noudattamaan sotavankileirien ravintoannoksia. Laskennallisista ravintoarvoista (työssä käyville 2 538 ja käymättömille 2 038 kaloria) ei kuitenkaan kyetty pitämään kiinni. Perunan loputtua vuoden 1942 alussa ravintoarvot jäivät vielä alhaisemmiksi. Aliravitsemus paheni ja leiriläisiä alkoi kuolla nälkään.
Ei noita liittymisiä mitkään kyläkokoukset päätä!
Suomi liitti itseensä vuonna 1939 menetetyt alueet, MUTTA EI MIÄÄN MUITA ALUEITA!
Kyläkokouksien päätöksillä ei llut merkitystä!
Ei miehityshallinto ole mikään kyläkokous.
Miekantuppipäiväkäsky
Karjalan armeijan hyökkäämispäivänä 11.7.1941 saatiin Mannerheimin omavaltainen ns. miekantuppipäiväkäsky. Ylipäällikön päiväkäskyssä nro 3 Mannerheim viittasi Vienan karjalaisille vuonna 1918 antamaansa lupaukseen, ”ettei laittaisi miekkaansa tuppeen ennen kuin karjalaisten alueet olisi vapautettu bolševikeista”, ja ilmaisi lupauksen täyttämisen ajankohdan koittaneen.
Nuo Suomen suuruuden ja kunnian päivät eivät konsana palaja.
Kyllä oli Suomen AKS-porukan todellisuudentaju hukassa. Vienan ja Aunuksen väki ei koskaan halunnut kuulua osaksi Suomea. Karjalainen väestö tuli hyvin toimeen Venäjän kanssa.
AKS-siipi oli olemattoman pieni eikä Suomi koskaan liittänyt vuoden 1939 rajoihin nähdn ulkopuolisa alueita Suomeen!
Paikallinen väestö tykkäsi Suomen hallinnosta, joka toi äitiysneuvolat ja paremman koulutuksen, MUTTA he eivät uskoneet sn pysyvyyteen!
Ja olivat siinä oikeassa!
Paikalliset asukkaat olisivat halunneet liittyä Suomeen, mutta eivät ymmärtäneet suomalaisia kirjaimia, kun olivat tottuneet lukemaan kyrillisiä kirjaimia lehdistä. Koko miekantuppi meni persustanpyhkeeksi. Tuppi olisi pitänyt kääntää kyrillisiksi.
Hehe vai kuvitettelet, että keskitysleirille sullotut nälkää nähneet venäläiset halusivat liittyä Suomeen;)
Tiedoksi vaan, että Karjalan kielellä kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla.
” Hehe vai kuvitettelet, että keskitysleirille sullotut nälkää nähneet venäläiset halusivat liittyä Suomeen;)”
Vuonna 1941 oli vielä olemassa väkeä, jotka kokivat itsensä karjalaiseksi ja puhuivat karjalan kieltä! Heistä puhuin enkä etnisistä neukuista.
”Tiedoksi vaan, että Karjalan kielellä kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimilla.”
Entä sitten? Vuonna 1984 Petroskoissa oli runsaasti vielä suomankielisiä kylttejä. Kaikki ne ovat nyt kadonneet eli kaupunki on täyysin venäläistynyt!
"Vienan ja Aunuksen väki ei koskaan halunnut kuulua osaksi Suomea."
Hyö tekivät päätöksensä: ruotsalaisia emme ole, suomalaisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis venäläisiä.
Sangen viksua väkeä olivatten.
-Ei kirjoitettu, vaan kirjoitettiin kyrillisin kirjaimin Karjalan Autonomisessa Neuvostotasavallassa.
Tverin Karjalassa kirjoitettiin latinalaisilla kirjaimilla.
Eipä käytetty kyrillisiä kirjaimia kuin parin vuoden ajan, ja sitä kirjoitusta karjalaiset nimenomaan eivät ymmärtäneet.
Suomen kieli korvattiin 1937 Dmitri Bubrihin kehittämällä karjalan kirjakielellä, jota kirjoitettiin kyrillisillä aakkosilla ja joka runsaiden venäläisten lainojen vuoksi oli karjalaisille vaikea ymmärtää.
Suomalaiskansallisen politiikan vastainen toiminta kuitenkin lopetettiin ennen talvisodan alkamista 1939, sillä Neuvostoliitto tarvitsi suomen kieltä osaavaa väestöä asettamansa Terijoen hallituksen palvelukseen.
No tulihan se sieltä, että kirjoitettiin kyrillisillä kirjaimilla muutama vuosi. Suomen kieli oli kielletty kieli. Jos Mannerheim antoi miekantuppi päiväkäskynsä Suomen kielellä, ei sitä ymmärretty, koska murteet, joita on paljon poikkeavat Suomen kielestä. Kuka ymmärtää, että furaska on lippalakki , (S on suhuäänne)
Ei sitä nyt mistään Vienan karjalasta lähdetty rahtaamaan suomenkielisiä Terijoen hallitukseen, kun jo pelkästään molemminpuolin rajaa Kannaksella puhuttiin täysin Suomea, inkeriläiset puhtaampaa (kaakkoismurre) kuin vienankarjalaiset.
Nykyisinkin puhutaan Kannaksella Suomen kieltä moninpaikoin, aina Pietarin porteille saakka.
No nimenomaan karjalaiset eivät kyrillistä kirjoitusta ymmärtäneet.
Mistäs muuten kuvittelet, että miekantuppikäsky on annettu karjalaisille?
Ei sitä jaettu karjalaisväestölle millään kielellä.
Tosiasiassa miehitettyjä alueita ei koskan liitetty Suomen valtion alueisiin ja osaksi SUomea
Avaus on pötyä.
Vuokkiniemn kokous oli heimointoilijoiden puuhaa. Sillä ei ollut valtuuksia julistaa yhtään mitään.
Suomeen liitettiin vain Talvisodan rauhassa menetetty alue 6.12. 1941 eduskunnan päätöksellä vastoin Mannerheimin tahtoa.
Hän ei myöskään pitänyt vallatun alueen nimien vaihtamisista suomenkielisiksi.
Miehitetty Itä-Karjala pysyi loppuun asti sotilashallintoalueena.
Hehehe no miten niin pötyä, missä muka väitetään, että Itä-Karjala liitettiin Suomeen?
Missä muka väiteään, että Itä-Karjalan miehityshallinnolla oli valtuudet liittää Itä-Karjala Suomeen?
Tilaisuus oli kuitenkin miehityshallinnon jäsenten organisoima.
Karvonen, joka kokouksessa vaati pesäeroa "Venäjän aasialaisista laumoista", toimi Itä-Karjalan sotilashallinnon varakomentajan adjutanttina. Tilaisuutta olivat aktiivisesti puuhaamassa myös muut miehityshallinnon virkailijat, kuten Akateemisen Karjala-Seuran ex-puheenjohtaja Vilho Helanen ja seuran varapuheenjohtaja Reino Castrén.
No, jos ei kerran vaadittu niin miksi kerroit siitä ylipäätään?
Oli mitä virkailijoita tahansa, ei niillä ollut valtuuksia,jotka ovat vain eduskunnalla.
Vaadittu mitä?
Itsenäisyyttä! Ei kyläkokouksien vaateilla ole mitään merkitystä!
Puheet olivat taattua propagandaa, mallia haettu Göppelsiltä.
Avauspuheen alku:
Vuokkiniemen kokouksessu 2O. 7. 41.
kapt. V. Timosen pitärnä avauspuhe.
Kafialaiset, Viendn ia Aunuksen rahuas-
Kunnioitettquat Suomen kansqlaiset.
Sorretun heimomme tuska- ia hätähuudot ovat- kaiku-
neet vli raioiemme Suomeen. Karjalan kyliin ovat mars-
"ineei heimälaisemme, Suomen armeijan sankarilliset
sotilaat vhdessä parivuosikymmentä sitLen kotikonlunsa
iättäneitien, Suomeen pakolaisina siirtyneitten karja-
iaissolurien kanssa. Ilolla ja kiitollisuudella tervehdimme
heitä ia heidän kunnioitettua ytipäällikköään. sotamarsalk-
ka Mannerheimia, samoinkuin koko Suomen kansaa'
Rinnan suomalaisten kånssa samoavat Karialan metsissä
aseveliinä saksalaisel sotilaat.'lunnemme suurla kiitolli-
suuttä heidan jaloa tekoaan kohtaan.
Näin on vuäsisatainen unelmamme, yhtyä ainiaaksi
omaan sukulaiskansåamme, täyttymässä. Karjalan kan-
san kärsimysten ja somon tie näyttäå päättyvän' Uusi
onnellisempi vaihe Suomen suvun historiassa avautuu
eteemme. Perivihollisemme Venäjän orjuuttavista kah-
leista vapautumisen hetki on koittanut Karjalan kansalle,
vainotulle Vienalle ja ahdistetulle Aunukselle. Maailmån
taoahlumien kulku on lehnyt mahdolliseksi Ioivomme
toteutumisen. Uutta Eurooppaå luova voimakas Saksan
kansa on suunnannut maailman mahtavimman armeijansa
neuvostobolsheviikkeja vastaan murskaten sen sota-
laumat.
Eika erikoista, että kapteenin puheesa oli noin paljon kirjoitusvirheitä.
Ettei se vain ole stallarien jälkikäteen laatima?
Otitko bolsevikit vastaan ilolla hurraten kun tuollaista suollat, ihanko omasta päästäsi keksit ?
No mikäs se tuossa noin kyrsii?
Yritätkö kiistää Suur-Suomi aatteen ja AKS:n olemassa olon?
Kirjoitusvirheet johtuu dokumentin huonosta luettavuudesta, kaikki on digitoitu.
https://www.karjalansivistysseura.fi/sampo/fi/artikkelit/vuokkiniemen-kokouksessa-20-7-1941-pidettyjä-puheita
Entä ne punaupseerikoulut, Sirolaopistot ja Suomi-Neuvostoliitto seurat, laulettiinko niissä Maamme lauluja ?
Kyläkouksilla ei liitetä alueita Suomeen kuten Venäjällä tehdään kirjeopiston kautta NÄKÖISPAINOKSENA.
No miehityshallinto ei edelleenkään ole mikään kyläkokous, paikallista väestöä ei Vuokkiniemessä tuolloin koolla ollut kuin vähäisessä määrin.
Miehityshallinto oli vahvasti AKS taustainen.
Paikalla oli myös päämajan tiedotusosasto.
Tottakai Suomen hallitus sai selitellä Iso-Bitannialle ja USA:lle, ettei mitään virallisia aikeita valloituksille ollut.
Jos kaikki on mielestäsi valetta, niin yritä esittää sille todisteet, höpinät Sirola- opistosta eivät sitä ole.
Opettele luetun ymmärtäminen ! Venäjä liitti "kyläkokouksien" perusteella Krimin liittämisen Venäjään. Asukkaat muka haluavat liittyä, tehtiin laiton kaappaus. Näin olisi myös tehty Terijoen hallituksen onnistuessa, eli Terijoen nukkehallitus.
Vuokkiniemeen ei perustettu nukkehallitusta, kuten Terijoelle.
Pietarin punaupseerikoulussa koulutettiin suomalaispunikkeja puna-armeijaan, tavoitteena Suomen liittäminen Neuvostoliittoon.
Sirola opisto koulutti suomalaiskommunisteja laulamaan vapaata Venäjää.
Esitä sinä niitä todisteita, muutaman AKS- ukon riehuminen ei paljon tilanneta muuta, mutta 30000 ( oli ehkä enemmänkin ) suomalaispunikin toiminta Suomalaisten selustassa aiheutti harhauttamaan Stalinin hyökkäämään Suomen kimppuun.
Sotkit myös 20 luvun tapahtumia Jatkosodan tapahtumiin. Sehän ei ole uutta.
Itä-Karjalassa oli miehityshallinto eli Itä-Karjalan sotilashallinto, eikä se liity mitenkään Venäjän Krimin miehitykseen, vaikka voithan sinä sitä yrittää todistella, koska sinähän niin väität.
Et siis ilmeisesti usko Itä-Karjalan sotilashallinnon olemassaoloa, koska vaadit siitä todisteita;)
No luepas vaikka alkuun Wikipediasta:
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Itä-Karjalan_sotilashallinto
Sotket talvisodan, sekä 2010- luvun tapahtumia jatkosodan tapahtumiin, mutta sehän nyt ei ole mitään uutta;-D
Pyyhi percees siihen Wikipediaan, se ei ole mikään autenttinen lähde, sillä sinne voi kirjoitella jokainen mitä haluaa.
Itä-Karjalassa oli miehityshallinto eli Itä-Karjalan sotilashallinto, eikä se liity mitenkään Venäjän Krimin miehitykseen, vaikka voithan sinä sitä yrittää todistella, koska sinähän niin väität.
- Liittyköön tai ei.
Krimin kaappaus oli laiton, samoin Stalinin aloittama hyökkäys Talvisodassa. Jatkosota oli seurausta Talvisodan laittomasta Suomen alueiden anastuksesta. Sotilashallinto ei ole nukkehallitus, mutta Krimilläkin sellainen on, koska äänestytulokset on täysin sontaa.
Entä sitten? Sodan aikana on propagandaa, mutta jos sotä tekee kyl
Kokous valtiovallan sijaan niin asialla ei ole merkitystä!
Jatkosodan hyökkäysvaiheen päätyttyä Itä-Karjalan aluetta alettiin valmistella Suomeen liittämiseen. Alueella asunut väestö jaettiin kahteen osaan: suomensukuiseen väestöön ja ei-suomensukuiseen väestöön. Suomensukuiset ihmiset saivat yleensä jäädä koteihinsa asumaan. Heille perustettiin kouluja, joissa opetettiin suomalaista kulttuuria. Ei-suomensukuiset ihmiset taas joutuivat jättämään kotinsa ja heidät suljettiin keskitysleireille. Keskitysleireillä oli huonot olosuhteet, ja tuhansia ihmisiä kuoli niillä nälkään ja sairauksiin.
Suur-Suomi aatteen kannattajat ajattelivat, että Itä-Karjalan väestö ottaisi Suomen armeijan vastaan vapauttajana. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan suurin osa ihmisistä suhtautui suomalaisiin sotilaisiin samalla tavalla kuin minkä tahansa vieraan valtion sotilaisiin. Suurin osa Itä-Karjalaan jääneistä ihmisistä oli naisia, lapsia ja vanhuksia. Heidän perheidensä miehet taistelivat samaan aikaan Neuvostoliiton puolella.
Suomalaisten vetäytyessä lähti Itä-Karjalasta mukaan yli 2 000 siviiliä.
Petroskoihin jätettiin Marskinkäskystä 100 000 päiväannosta ruokaa siviileille.Kenraali Vihma pani vastaan ja ilmoitti ruuan joutuvan Puna-Armeijan suihin eikä siviileille.
Niinkävikin.
Vasta Saksan suunnitellessa kevätkesällä 1941 Neuvostoliiton hajottamista, Suomen heimojärjestöjen edustajille annettiin taas tehtäväksi muodostaa heimopataljoonia ja valmistella Itä-Karjalan hallintoa sen miehittämisen varalta. Sekä valtiojohto että sotilasjohto katsoivat, että Suomen olisi Neuvostoliiton hajotessa otettava vastuu Itä-Karjalasta. Rauhankonferenssin yhteydessä suomenheimoisten asuma-alue voitaisiin liittää Suomeen, mikä avasi aivan uusia taloudellisia mahdollisuuksia.
Jatkosodan alkuvaiheessa puhuttiin varsin avoimesti Itä-Karjalan Suomeen liittämisestä, ja Mannerheimkin antoi joukoille 10.7. 1941 hyökkäyspäiväkäskyn, jossa Viena ja Aunus taas olivat näkyvästi esillä. Syksyllä 1941 suomalaiset joukot miehittivät melkoisen osan Itä-Karjalasta, ja sinne perustettiin ylipäällikön käskystä Itä-Karjalan sotilashallinto.
http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_itakar.htm
” Syksyllä 1941 suomalaiset joukot miehittivät melkoisen osan Itä-Karjalasta, ja sinne perustettiin ylipäällikön käskystä Itä-Karjalan sotilashallinto.”
Mutta aluetta ei missään vaiheessa liitetty Suomeen!