Ensin sotaa kutsuttiin "kesäsodaksi". Saksalaisten salamasodan uskottiin Suomessa tuovan muutamassa viikossa nopean voiton Neuvostoliitosta. "Kesäsota" ei kuitenkaan päättynyt kesällä, vaan jatkui jatkumistaan ilman tietoa päättymisestä. Niin oli pakosta luovuttava "kesäsota"-määritelmästä.
Uutta sotaa alettiin kuvata talvisodan jatkoksi – se oli samanlaista puolustustaistelua ja puolustussotaa. Talvisodan päättymisen ja uuden sodan välistä kautta alettiin kutsua vain "välirauhan ajaksi".
Presidentti Risto Ryti luonnehti radiopuheessaan 26.6.1941 Suomen uuden sodan puolustussodaksi. Se oli virallista sotapropagandan mukaista puhetta, joka oli kirjoitettu ja painettu jo ennen sodan alkamista.
Dokumentein todistavat, että Suomi aloitti uuden sodan, joka luonteeltaan oli hyökkäyssotaa ja tähtäsi alueelliseen valtaukseen ja Suur-Suomen luomiseen.
Suomen historiankirjoituksessa pidetään kuitenkin edelleen esillä "jatkosota"-nimitystä, vaikka objektiivisen historiankirjoituksen mukaan olisi puhuttava "hyökkäyssodasta", hyökkäyksestä Saksan liittolaisena.
Suomalaiset historiankirjoittajat Helge Seppälä ja eräät muut ovat tässä suhteessa tehneet tärkeän avauksen, kun he puhuvat uudesta kesäkuussa 1941 alkaneesta sodasta selvästi "Suomi hyökkääjänä" -määritelmällä.
Kuten havaitsemme Suomessa on sepitelty myyttinen kertomus vuoden 1941 tapahtumasta.
Uutta sotaa alettiin kuvata talvisodan jatkoksi – se oli samanlaista puolustustaistelua ja puolustussotaa. Talvisodan päättymisen ja uuden sodan välistä kautta alettiin kutsua vain "välirauhan ajaksi".
Presidentti Risto Ryti luonnehti radiopuheessaan 26.6.1941 Suomen uuden sodan puolustussodaksi. Se oli virallista sotapropagandan mukaista puhetta, joka oli kirjoitettu ja painettu jo ennen sodan alkamista.
Dokumentein todistavat, että Suomi aloitti uuden sodan, joka luonteeltaan oli hyökkäyssotaa ja tähtäsi alueelliseen valtaukseen ja Suur-Suomen luomiseen.
Suomen historiankirjoituksessa pidetään kuitenkin edelleen esillä "jatkosota"-nimitystä, vaikka objektiivisen historiankirjoituksen mukaan olisi puhuttava "hyökkäyssodasta", hyökkäyksestä Saksan liittolaisena.
Suomalaiset historiankirjoittajat Helge Seppälä ja eräät muut ovat tässä suhteessa tehneet tärkeän avauksen, kun he puhuvat uudesta kesäkuussa 1941 alkaneesta sodasta selvästi "Suomi hyökkääjänä" -määritelmällä.
Kuten havaitsemme Suomessa on sepitelty myyttinen kertomus vuoden 1941 tapahtumasta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kesäsota siitä lopulta tuli. Kesällä 1944 Suur-Suomi romahti. Ja sen mukana vuoden 1918 houraileva militantti sukupolvi. Noita ääliöitäkö pitäisi vielä ylistää?
Koska Suomen sotahullu johto halusi jatkaa sotimista, sota kun kuulemma jalostaa kansakuntaa. Rauha oli kapiaisistakin ikävä olotila, ei saanut tappaa ryssiä vaikka kuinka olisi mieli tehnyt.