Juttukaveria eron jälkeiseen ahdistukseen

Mikä ahdistaa? Tunteiden vuoristorata kuuluu eroon.

Itsellä ero elämän rakkaudesta 21 vuotta sitten. Nyt alkaa helpottaa. Muistan miten olin rakastunut, mutta muisto ei enää ”tunnu” miltään.

Eteenpäin, mutta omalla tahdilla :) Voi täälläkin jutella.

Ero ahdistaa aina. Se ahdistaa olipa eron syy mikä tahansa. Itse erosin omasta aloitteestani ja ero oli ehdottomasti oikea ratkaisu, vaan silti se ahdisti. Se yksinolo ja hiljaisuus ja vapaus oli välillä taivas ja välillä helvetti. Vaan kyllä se helpottaa ja aika auttaa.

Mikä siinä erossa niin ahdistaa?

siinä ähdistää yksinäisuus. sen takia pitaa olla aina varalla 2 muuta ihastusta.

Hei, oletko saanut jo juttukaveria? Itse painin hyvin vastaavanlaisessa tilanteessa ja voin hyvin samaistua tunteeseen ja omat ystävät jo kuormitettu. Haluatko laittaa osoitetta?

Kyllä siinä menee vuosia kun toipuu, vaikka olis uusikin jo. Lopulta ei koskaan siìtä täysin yli pääse mutta elämään pystyy, muuttuu historiaksi ja ne hyvät ajat lopulta korostuu. Erosta myös yli 20v ja välillä kaipaan sitä aikaa, kun lapset oli pieniä. Mutta lapsetkin kasvaa eli joka tapauksessa, elämässä tulee muutoksia aina. Yksin on ihanaa asua, kaikkeen lopulta tottuu.

Kyllä ahdistaa. En olisi ikinä halunnut erota melkein 40v avioliitosta, mutta tuli nainen joka vamppasi mieheni. Suru on jäljellä vaikka erosta on muutama vuosi ja olen mennyt elämässä eteenpäin.

Kyllähän se lopulta oli helpotus, kun vaimo lähti toisen matkaan.
En uskonut silloin, kuinka hyvin asiani voivatkaan olla eron jälkeen.
Ihan turhaan taistelin.

Ei enää aiheettomia syytöksiä, ei ivaa, ei väheksyntää, ei kiristystä...
Koti on aina siisti. Kissat ei revi kaikkea...
Taloutenikin koheni. On aikaa ystäville. Voin käyttää rahani miten haluan.
Remonttikaan ei häiritse ketään.

Kun vain ihmiset oppisivat olemaan ottamatta koronaa, kaikki olisi mainiosti.

lopulta olikin helpotus erota, kun miehellä oli salasuhde ja kestäny vuosia, en minä sitä sulattanu, petos se oli

Hei!
Tiedän todella tunteen!!
Tässä kohtaa kommentoijat miettikää mitä kirjoitatte!

Luulee usein et saavat paremman elämän, vaihtamalla vaimon toiseen naiseen, kunnes huomaavat, mitä tuli tehtyä voi v...u .. katuvat lopun ikää!

Mä uskon, että ero ahdistaa useimpia eroavia ihmisiä, ihan niinkuin ahdistaa lasten kotoa poismuutto, jonkun hyvin läheisen kuolema, työpaikan menetys, vakava sairastuminen. Jos sulla on vaikka useampi lapsi, pitkä parisuhde vuosikymmeniä, niin onhan se hiljaisuus outoa. Moni kaipaa omaa rauhaa ja hiljaisuutta, osa enempi ja osa vähempi, mutta loputon hiljaisuus onhan se outoa. No, elämä on luopumista joillekin enemmän ja joillekin vähemmän.

4 kymppimme

Olit 3 v kun aloitin hommat...

Kokemusta on ..

Eli nuori vielä

Ero sai ymmärtämään miten vaikea ja outo nainen minulla oli. Hän oli surkea sängyssäkin. Nyt vasta tajusin kun löysin paremman. Ajattele positiivisesti siis ☺️

Saitko tukea? Nyt itse samassa tilanteessa kahdenkymmenen vuoden suhteen jälkeen. Kaipaisin vertaistukea, kun kavereita ei halua rasittaa

Ero kuin ero, on valtava muutos ja stressi. Itse jäin leskeksi kesällä yllättäen. Kymmenien vuosien yhteiselon jälkeen. Ja voi varmasti sanoa, että tämä oli elämäni kauhein ja koettelevin asia. Mitään pahempaa ei voi enää olla. Miten kukaan voi kyseenalaistaa toisen kokemaa. Kotona on vain hiljaisuus ja tyhjyys ja ystävät ovat vaivihkaa kaikonneet ja tuntuvat ikään kuin karttelevan. Luultavasti samaa joutuu kokemaan myös avioeron tapahduttua.

Täällä 36-vuotias mies, kuukausi sitten eronnut. Ex-vaimoni kärsii epävakaasta persoonallisuushäiriöstä joka vaikutti suhteeseemme aivan liikaa.

Ahdistun, enkä tiedä miten päin olla.

Vertaistukea vailla. Tein tätä varten oman s-postin, mikäli haluat lähettää viestin. Trollit voi laittaa roskapostia, aivan sama...

[email protected]