Ikisinkku kyselee neuvoja?

Moikka!

Yksinäisyys painaa päälle korona ja lomautus aikana.

Olen 35 vuotias ihan ok näkönen mies.
0 tyttöystävää elämässä.
Heteroseksuaali
Edeleen neitsyt.

Kaikenlaista osaan, mut en osaa tutustua uusiin ihmisiin enkä kiinnostu uusista ihmisistä, edes viehättävistä tyttöistä ennenkuin se tilaisuus on jo mennyt ohi.
Jostain syystä pelkään edeleen et suhde menee pieleen, sydämmiä särkyy tai jotain.
Eli en uskalla / halua ikinä riskeerata ja yrittää.
En edes mun eroottisissa unissa.
Sielläkin juoksen kauheaa vauhtia anteeksi pyydelleen toiseen suuntaan yksinäisyyttä kohti.
Ja kun herään ,ärsyttää ,en halua elää enää yksin, mutta pelkään muita ja uusia ihmisiä.
Ja teen töitä super sosiaalisessa ympäristössä mis tapaan uusia ihmisiä koko ajan.
Kun pääsen kotiin riisun sen sosiaalisen naamion ja alkaa taas ihmiset pelottaa ja yksinäisyys rasittamaan.

Toivottavasti Korona loppuu kohtapuolin.
Toivottavasti löydän tavan mil voisin yrittää tutustua uusiin ihmisiin.
Toivottavasti löydän sen oikean.
Tai jonkun harjoutuskohteen, niin hiton kyynistä ja epäromanttista kuin se onkaan.
En tiedä.

En jaksa enää elää yksin.
Samalla en uskalla yrittää iskeä / lähestyä naisia tai flirttailla.

Vielä 5 vuotta ajattelin yrittää ja elää.
Mut jos en siihen mennessä löydä vastausta tai muuta mieltäni tai keksi tai löydä ratkaisua tähän ikuiseen yksinäisyyteen niin tapan itseni.
En jaksa elää 40v ikisinkku neitsyenä.

Elämässä olen kaikenlaista nähnyt mut paikallani poljen ja joka viikko on samanlainen kuin aiempi.
Viimeset 3 vuotta on ollu erityisen rankkoja.

Kaikki kaverit ja nuoret sukulaiset pariutuu ja tekee ekoja lapsiaan.
Uskon et multa loppuu aika enkä tiedä mitä teen.

Tämäntakia ajattelin et enää 5 v armonaikaa yritysaikaa, sit loppu. Sit luovutan. Ei ole järkeä jatkaa yksin elämää. Liian vähän sisältöä miellekkyyttä tässä.

Olen 35 v uhrannut omaa elämääni muiden onnen vuoksi.
Ja siivonnut muiden sotkuja ja ongelmia.
En jaksa enää. Edes ammatin vaihto ei auttanut. Pitäis vaihtaa koko sosiaalinen ympäristö ja perhe ympäriltä tai jotain vastaavaa.

Argh!
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Moikka!

Yksinäisyys painaa päälle korona ja lomautus aikana.

Olen 35 vuotias ihan ok näkönen mies.
0 tyttöystävää elämässä.
Heteroseksuaali
Edeleen neitsyt.

Kaikenlaista osaan, mut en osaa tutustua uusiin ihmisiin enkä kiinnostu uusista ihmisistä, edes viehättävistä tyttöistä ennenkuin se tilaisuus on jo mennyt ohi.
Jostain syystä pelkään edeleen et suhde menee pieleen, sydämmiä särkyy tai jotain.
Eli en uskalla / halua ikinä riskeerata ja yrittää.
En edes mun eroottisissa unissa.
Sielläkin juoksen kauheaa vauhtia anteeksi pyydelleen toiseen suuntaan yksinäisyyttä kohti.
Ja kun herään ,ärsyttää ,en halua elää enää yksin, mutta pelkään muita ja uusia ihmisiä.
Ja teen töitä super sosiaalisessa ympäristössä mis tapaan uusia ihmisiä koko ajan.
Kun pääsen kotiin riisun sen sosiaalisen naamion ja alkaa taas ihmiset pelottaa ja yksinäisyys rasittamaan.

Toivottavasti Korona loppuu kohtapuolin.
Toivottavasti löydän tavan mil voisin yrittää tutustua uusiin ihmisiin.
Toivottavasti löydän sen oikean.
Tai jonkun harjoutuskohteen, niin hiton kyynistä ja epäromanttista kuin se onkaan.
En tiedä.

En jaksa enää elää yksin.
Samalla en uskalla yrittää iskeä / lähestyä naisia tai flirttailla.

Vielä 5 vuotta ajattelin yrittää ja elää.
Mut jos en siihen mennessä löydä vastausta tai muuta mieltäni tai keksi tai löydä ratkaisua tähän ikuiseen yksinäisyyteen niin tapan itseni.
En jaksa elää 40v ikisinkku neitsyenä.

Elämässä olen kaikenlaista nähnyt mut paikallani poljen ja joka viikko on samanlainen kuin aiempi.
Viimeset 3 vuotta on ollu erityisen rankkoja.

Kaikki kaverit ja nuoret sukulaiset pariutuu ja tekee ekoja lapsiaan.
Uskon et multa loppuu aika enkä tiedä mitä teen.

Tämäntakia ajattelin et enää 5 v armonaikaa yritysaikaa, sit loppu. Sit luovutan. Ei ole järkeä jatkaa yksin elämää. Liian vähän sisältöä miellekkyyttä tässä.

Olen 35 v uhrannut omaa elämääni muiden onnen vuoksi.
Ja siivonnut muiden sotkuja ja ongelmia.
En jaksa enää. Edes ammatin vaihto ei auttanut. Pitäis vaihtaa koko sosiaalinen ympäristö ja perhe ympäriltä tai jotain vastaavaa.

Argh!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu