Jatkosota oli Suomen puolustussota

Anonyymi

Neuvostoliittohan oli pian talvisodan jälkeen pyrkinyt toteuttamaan salaisen etupiirijaon niin että Suomi miehitettäisiin ja sovjetisoitaisiin.

Tämän uhan Suomi saattoi torjua vain tukeutumalla Saksaan kuten tekikin syksyllä 1940 tekemällä Saksan kanssa kauttakulkusopimuksen.

Salainen etupiirijako oli voimassa kun Suomi kesäkuussa 1941 lupasi liittyä sotaan asettamillaan ehdoilla.

Ehdot oli että Saksa hyökkää ensin ja Suomi liittyy sotaan jos NL hyökkää Suomeen.

Niin tapahtuikin ja Suomi eteni parhaalle puolustuslinjalle ja oli siinä hyökkäämättä kesään 1944 saakka.

Kaikki Suomen valinnat oli puolustuksellisia.

36

74

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Marraskuussa 1940 ulkoministeri Vjatsheslav Molotov matkusti Adolf Hitlerin pyynnöstä Berliiniin neuvottelemaan. Yksi keskustelun aiheista oli Suomen kysymys.

      Molotov kierteli ja kaarteli, mutta palasi aina lopulta asian ytimeen:

      Vuoden 1939 salainen lisäpöytäkirja on vain osin toteutunut. Baltian maat ovat siirtyneet Neuvostoliiton etupiiriin kesän aikana, mutta Suomi lentelee edelleen vapaana kuin taivaan lintu. Neuvostoliiton on saatava vapaat kädet Suomen suhteen.

      Hitler toisti, ettei Itämerelle saa tulla sotaa.

      Suomen hallitus sai pääosin tietää, mitä Berliinissä oli puhuttu. Sitä ei kyllä tiedetty, mitä Molotov oli kesäkuun lopulla sanonut Liettuan ulkoministerille Vincas Kreve-Miskeviciukselle:

      ”Teidän Liettuanne yhdessä toisten Baltian kansojen kanssa, Suomi mukaanlukien, liitetään neuvostokansojen kunniakkaaseen perheeseen.”

      Vajaa kuukausi ennen Berliinin neuvotteluja puolustusministeri Semjon Timoshenko ja Leningradin sotilaspiirin komentaja Kirill Meretskov olivat laatineet suunnitelman. Suomea vastaan hyökkäisi 46 jalkaväkidivioonaa, kaksi panssaridivisoonaa, kolme panssariprikaatia ja 13 tykistörykmenttiä. Mobilisointiin oli varattu 35 päivää.

      Hitleriä on ilmeisesti kiittäminen, ettei syttynyt uusi talvisota. Saksan valtiosihteerin Ernst von Weitzsäckerin mukaan ”Johtaja on pitänyt Berliinissä sateenvarjoaan Suomen yllä.”

      Sillä oli kuitenkin hintansa. Suomesta tuli seuraavana vuonna jatkosodan alettua Natsi-Saksan liittolainen, myötäsotija, aseveli – kuinka vain.

      https://seura.fi/ilmiot/historia/suomen-kohtalo-veitsenteralla-molotovin-ja-hitlerin-valissa/

      • Anonyymi

        Talvisota oli Erkon sota ja Suomen Barbarossa(aka jatkosota) oli Mannerheimin elämäntyön tulos jonka tämä valmisteli pitkin 30-lukua salaa Saksan-vierailuilla.
        Molemmat konnat ostivat itsensä vapaaksi maanpetoksilla. Siinä koko karu totuus !


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Talvisota oli Erkon sota ja Suomen Barbarossa(aka jatkosota) oli Mannerheimin elämäntyön tulos jonka tämä valmisteli pitkin 30-lukua salaa Saksan-vierailuilla.
        Molemmat konnat ostivat itsensä vapaaksi maanpetoksilla. Siinä koko karu totuus !

        Neuvostoliiton aluevaihtoesitykset Suomelle syksyllä 1939 olivat vain hämäystä ja laadittiin tarkoituksellisesti niin ettei Suomi voinut niihin suostua. Jos Suomi olisi suostunut Neuvostoliiton vaatimaan rajansiirtoon Karjalan kannaksella niin puna-armeijalle olisi avautunut esteetön tie Viipuriin ja Helsinkiin asti, katso https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006352401.html

        Talvisodan ja välirauhankin aikana Suomen itsenäisyys oli veitsen terällä. Artikkelissa https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hannumononen/278702-suomen-ratkaisut-1940-41-ja-jalkipyykki-2019/ kerrotaan kuinka Neuvostoliitto välirauhankin aikana jatkoi vihamielistä politiikkaansa Suomea kohtaan ja valmistautui valtaamaan Suomen. Suomella ei talvisodan jälkeisessä tilanteessa käytännössä ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittoutua Saksan kanssa mikäli Suomi ei halunnut Baltian maiden tavoin joutua Neuvostoliiton miehittämäksi. Artikkelissa https://www.verkkouutiset.fi/emme-koskaan-unohda-neuvostomiehitys-vei-viidenneksen-viron-vaestosta/#44a23633 kerrotaan kuinka neuvostomiehitys vei viidenneksen Viron väestöstä ja Suomi tuskin olisi päässyt helpommalla jos Neuvostoliitto olisi onnistunut miehittämään Suomen. Kuten artikkelista https://jput.fi/Englannin_ja_Suomen_valinen_sota.htm käy ilmi, pakottivat Neuvostoliitto ja Iso-Britannia käytännössä Suomen riippuvuuteen Saksasta.

        Suomen ja Saksan tappio sodassa Neuvostoliittoa vastaan olisi ilmeisesti vältetty jos Marsalkka Mannerheim ja Presidentti Ryti eivät olisi keskeyttäneet Suomen menestyksellistä hyökkäystä Karjalan kannaksella syyskuussa 1941 etenemättä Leningradiin tai edes Pähkinälinnaan saakka eivätkä myöskään olisi kieltäytyneet katkaisemasta Muurmannin rataa kuten käy ilmi seuraavista linkeistä:
        1) https://jput.fi/Suomi_pelasti_Venajan.htm
        2) https://history.army.mil/html/books/104/104-23/CMH_Pub_104-23.pdf sivut 347-348

        En tiedä onko liioittelua kutsua varsinkin Mannerheimia Suomen Quislingiksi koska hän oli se joka kiivaimmin vastusti hyökkäyksen jatkamista Karjalan kannaksella syyskuussa 1941 samoin kuin Muurmannin radan katkaisemistakin, katso https://jput.fi/erillissota.htm


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Talvisota oli Erkon sota ja Suomen Barbarossa(aka jatkosota) oli Mannerheimin elämäntyön tulos jonka tämä valmisteli pitkin 30-lukua salaa Saksan-vierailuilla.
        Molemmat konnat ostivat itsensä vapaaksi maanpetoksilla. Siinä koko karu totuus !

        "Talvisota oli Erkon sota ja Suomen Barbarossa(aka jatkosota) oli Mannerheimin elämäntyön tulos"

        Täyttä valetta, Talvisota ei ollut mikään Erkon sovat vaan NL:N agressio MR sopimuksen mukaan ja Mannerheim ei valmistellut mitään sota NL:a vastaan. Hän oli oikeassa, että Suomen pitää varautua sotaan NL:a vastaa kun se tulevaisuudessa vahvistuu ja hän piti NL:a suurvaltana jopa sen heikkouden aikana.


    • Anonyymi

      Suomi torjui kaikilla valinnoillaan Neuvostoliiton uhkaa eli jatkosota oli puolustussota.

    • Anonyymi

      Sitäpaitsi Saksa uhkasi Suomea, jos Suomi ei sotisi. Vihjattiin miehityksellä ja vallanvaihdolla

    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Sotasyyllisyysoikeudessa kauttakulkusopimusta pidettiin, aivan oikein, jatkosodan alkusyynä.

        Mutta oikeudessa ei puhuttu mitään siitä mikä oli Suomen vaihtoehto. Molotovin puheista Berliinissä ei saanut puhua mitään.

        Molotovhan halusi ensin Saksan kauttakulkujoukot pois Suomesta ja Suomelle sitten saman mittakaavan ratkaisun kuin Baltian maille.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sotasyyllisyysoikeudessa kauttakulkusopimusta pidettiin, aivan oikein, jatkosodan alkusyynä.

        Mutta oikeudessa ei puhuttu mitään siitä mikä oli Suomen vaihtoehto. Molotovin puheista Berliinissä ei saanut puhua mitään.

        Molotovhan halusi ensin Saksan kauttakulkujoukot pois Suomesta ja Suomelle sitten saman mittakaavan ratkaisun kuin Baltian maille.

        ”Kauttakulkusopimusta on myöhemmin ankarasti arvosteltu, mutta syntyessään se aiheutti helpotuksen huokauksen koko maassa. Jokainen tajusi, että Saksan mielenkiinto Suomea kohtaan oli silloisessa tilanteessa ainoa oljenkortemme, vaikka sen kestävyydestä ei kukaan tiennytkään mitään. -- Tapahtumain myöhempi kulku ja etenkin se, mitä on tullut tietoon Molotovin marraskuussa 1940 tapahtuneesta Berliinissä käynnistä, on kuitenkin saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että ilman kauttakulkusopimuksen ilmi tuomaa Saksan mielenkiintoa Suomi olisi jo syksyllä 1940 joutunut uuden hyökkäyksen uhriksi, hyökkäyksen, jota maamme ei olisi ollut silloin valmis kohtaamaan.”

        Mannerheim, Muistelmat


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sotasyyllisyysoikeudessa kauttakulkusopimusta pidettiin, aivan oikein, jatkosodan alkusyynä.

        Mutta oikeudessa ei puhuttu mitään siitä mikä oli Suomen vaihtoehto. Molotovin puheista Berliinissä ei saanut puhua mitään.

        Molotovhan halusi ensin Saksan kauttakulkujoukot pois Suomesta ja Suomelle sitten saman mittakaavan ratkaisun kuin Baltian maille.

        "Sotasyyllisyysoikeudessa kauttakulkusopimusta pidettiin, aivan oikein, jatkosodan alkusyynä."

        Ranskan pääministeri Daladier kutsui luokseen Suomen lähettilään Holman kuultuaan Suomen rauhan neuvotteluista NL:n kanssa. Hän varoitti, että Suomi jää yksin pahaan tilanteeseen NL:N, jos se tekee rauhan eikä Englanti ja Ranska voi sitä enää auttaa (vaikka näiden avussa oli vain omat itsekkäät motiivit).

        Joten Suomen politikot olivat tietosi tästä asiasta ja tämä uhkakuva sitten toteutui, Suomi oli NL:N hampiassa siihen asti kunnes sai saksalta apua syksyllä 40.


    • Anonyymi

      Koska seuraavan kerran aktivoidaan tätä palstaa uudella historian kirjoituksella eli minne on tällä kerralla unohtunut suunnitelmat Suur- Suomen tekemisestä ?

      • Anonyymi

        Ei ylipäällikkö Mannerheim puhunut kertaakaan mistään "Suur-Suomesta" jatkosodan tavoitteena.

        Hän puhui kerran päiväkäskyssään suuresta tulevaisuudesta Suomelle mikä on eri asia .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ylipäällikkö Mannerheim puhunut kertaakaan mistään "Suur-Suomesta" jatkosodan tavoitteena.

        Hän puhui kerran päiväkäskyssään suuresta tulevaisuudesta Suomelle mikä on eri asia .

        Ylipäällikön olisi olettanut puhuvan koko ajan Suur-Suomesta sodan tavoitteena, jos se todella oli lukkoon lyöty tavoite . Mutta ei löydy ainuttakaan mainintaa.

        Ja ylipäällikkö päätti mitä tehdään.


    • Anonyymi

      Suur-Suomi sanamuotoa Mannerheim ei ole käyttänyt kertaakaan missään puheessaan tai kirjoituksessa.

      On siis vaikea uskoa että hän olisi ollut mikään suursuomi kiihkoilija.

      • Anonyymi

        Miekantuppipäiväkäsky


        Julistus innosti heimoaatteen ystäviä. Joensuusta ja Sortavalasta saapunut lähetystö sai sekä senaatin että ylipäällikön tuen suunnitelmilleen retkikuntien lähettämisestä vapauttamaan Vienan Karjalaa. Mannerheim vieläpä laajensi suunnitelman koskemaan myös Aunuksen Karjalaa.

        Toisaalta julistus herätti kritiikkiä. Katsottiin, että se oli annettu ilman riittäviä voimavaroja ja väärään aikaan. Itä-Karjalan kysymys joutuisi suurpolitiikan kiistakapulaksi, ennen kuin suomalaisilla olisi siellä todellista vaikutusvaltaa.

        Kun jatkosodan alkuvaiheissa valmistauduttiin Karjalan armeijan hyökkäykseen kohti Laatokan rantaa ja Syvärin virtaa, Mannerheim antoi ylipäällikön päiväkäskyn nro 4, jossa hän viittasi vuonna 1918 antamaansa lupaukseen karkottaa bolshevikit Venäjän Karjalasta ja lupasi Karjalan kansoille vapauden ja Suomelle suuren tulevaisuuden. Hän kertoi, että Suomen armeijan riveissä marssivat karjalaisten omat pataljoonat. Tällä hän viittasi Suomessa koottuihin ns. heimopataljooniin.

        Mannerheim katsoi julistuksensa noudattelevan valtiojohdon ajatuksia ja kuvastavan laajaakin mielipidettä. Tällainen päiväkäsky, jonka sanamuodosta oli luettavissa pyrkimys Suomen alueelliseen laajentamiseen, Suur-Suomeen, herätti huomiota - ja myös negatiivista huomiota - sekä Suomen poliittisissa piireissä että maailmalla. Hallitus katsoi julistuksen liian rohkeaksi ja pyrki diplomatian keinoin pehmentämään sen sävyä, vaikka se ei suoranaisesti sanoutunutkaan irti julistuksen sanomasta


      • Anonyymi

        "Suur-Suomi väikkkyy silmiemme edesä"

        Mutta Miekantuppipäiväkäsky oli annettava Hitlerin mieliksi, koska hän oli uhkavaatimuksessaan vaatinut Suomen julkisesti kuuluttamaan sotapäämääränsä ja aloitamaan hyökkäyksen


    • Anonyymi

      Neuvostoliitolla oli tavoite luoda Suur-Suomi. Terijoen hallituksen julistuksessa sanotaan:

      "Suomen Kansanhallitus kääntyy Neuvostoliiton hallituksen puoleen ehdottaen solmittavaksi keskinäisavun sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä ja täytettäväksi Suomen kansan vuosisatainen toive: Karjalan kansan jällen yhdistäminen Suomen kansan kanssa, liittäen sen yhtenäiseen ja riippumattomaan Suomen valtioon. "

      https://histdoc.net/pdf/kuusinen.pdf

    • Anonyymi

      Vienalaisessa Vuokkiniemen kylässä pidettiin 20. heinäkuuta 1941 heimoaktivistien ja miehityshallinnon organisoima kokous, joka Karjalan kansan nimissä päätti, että Viena ja Aunus irtautuvat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.

      Radioselostaja Tauno Lautamatin runollisen määritelmän mukaan "Vienan laulaja- ja tietäjäkansan edustajat" olivat kokoontuneet Kalevalan laulumaille.

      Raportti kokouksesta Vuokkiniemellä

      Kuuntele
      Seudun aikuiset miehet oli evakuoitu tai otettu puna-armeijaan, joten kokouksessa oli paikalla lähinnä naisia, lapsia ja vanhuksia. Mukana oli myös suomalaisia joukkoja ja III armeijakunnan komentaja kenraali Hjalmar Siilasvuo.

      Tapahtuman keskeiset esiintyjät olivat enimmäkseen opettajia. Avajaispuheen pitäneen Vasili Keynäsin ohella ammattikuntaa edusti Mikko Karvonen, joka tunnettiin myös kirjailija Onttoni Miihkalina.

      Karvonen, joka kokouksessa vaati pesäeroa "Venäjän aasialaisista laumoista", toimi Itä-Karjalan sotilashallinnon varakomentajan adjutanttina. Tilaisuutta olivat aktiivisesti puuhaamassa myös muut miehityshallinnon virkailijat, kuten Akateemisen Karjala-Seuran ex-puheenjohtaja Vilho Helanen ja seuran varapuheenjohtaja Reino Castrén.

      Vienan ja Aunuksen liittäminen Suomeen oli AKS:n ja äärioikeistolaisen Isänmaallisen Kansanliikkeen vanha tavoite. Uutta pontta sille oli antanut marsalkka Mannerheimin heinäkuussa 1941 antama päiväkäsky, jossa tavoitteeksi asetettiin Itä-Karjalan vapauttaminen. Rintamamiesten keskuudessa ja kotirintamalla heimoaate ei sen sijaan ollut kovinkaan suosittu.

      • Anonyymi

        ” Vienan ja Aunuksen liittäminen Suomeen oli AKS:n ja äärioikeistolaisen Isänmaallisen Kansanliikkeen vanha tavoite.”

        Varsin pienen ja vailla kannatusta olevan AKS-ryhmän tavoite!

        ”Uutta pontta sille oli antanut marsalkka Mannerheimin heinäkuussa 1941 antama päiväkäsky, jossa tavoitteeksi asetettiin Itä-Karjalan vapauttaminen. ”

        Päinvastoin! Kuvasi hyvin kielikuvab onttoudn ja olemattoman kannatuksenM

        ”Rintamamiesten keskuudessa ja kotirintamalla heimoaate ei sen sijaan ollut kovinkaan suosittu.”

        Juuri näin. Herättää intohimoja vain Suomen parissa jälkeen jääneessä stallarissa! Mitään vuoden 1939 rajojen ulkopuolisia alueita ei koskaan liitetty Suomeen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Vienan ja Aunuksen liittäminen Suomeen oli AKS:n ja äärioikeistolaisen Isänmaallisen Kansanliikkeen vanha tavoite.”

        Varsin pienen ja vailla kannatusta olevan AKS-ryhmän tavoite!

        ”Uutta pontta sille oli antanut marsalkka Mannerheimin heinäkuussa 1941 antama päiväkäsky, jossa tavoitteeksi asetettiin Itä-Karjalan vapauttaminen. ”

        Päinvastoin! Kuvasi hyvin kielikuvab onttoudn ja olemattoman kannatuksenM

        ”Rintamamiesten keskuudessa ja kotirintamalla heimoaate ei sen sijaan ollut kovinkaan suosittu.”

        Juuri näin. Herättää intohimoja vain Suomen parissa jälkeen jääneessä stallarissa! Mitään vuoden 1939 rajojen ulkopuolisia alueita ei koskaan liitetty Suomeen!

        "Juuri näin. Herättää intohimoja vain Suomen parissa jälkeen jääneessä stallarissa! Mitään vuoden 1939 rajojen ulkopuolisia alueita ei koskaan liitetty Suomeen!"

        No valkeni sitten asia pöhveIillekin, että eihän se hävityn sodan takia onnistunut;)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Juuri näin. Herättää intohimoja vain Suomen parissa jälkeen jääneessä stallarissa! Mitään vuoden 1939 rajojen ulkopuolisia alueita ei koskaan liitetty Suomeen!"

        No valkeni sitten asia pöhveIillekin, että eihän se hävityn sodan takia onnistunut;)

        Itä-Karjalaa ei missään vaiheessa oltu liittämässä Suomeen. Milloin tämä asia valkenee sinulle jälkeenjääneelle stallarille.


    • Anonyymi

      Finnlands Lebensraum
      suomalainen saksankielinen kirja
      Kieli
      Tarkkaile
      Muokkaa
      Finnlands Lebensraum (”Suomen elintila”) on vuonna 1941 julkaistu Suur-Suomi-aatetta tukeva propagandateos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä Väinö Auer, historioitsija Eino Jutikkala ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna. Saksankielinen teos painettiin Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, ja sen kustansi berliiniläinen Alfred Metzner Verlag. Finnlands Lebensraumia ei ole julkaistu suomennettuna.

      Finnlands Lebensraum – das geographische und geschichtliche Finnland
      Finnlands Lebensraum.JPG
      Alkuperäisteos
      Kirjailija
      Väinö Auer
      Eino Jutikkala
      Kustaa Vilkuna
      Kieli
      saksa
      Genre
      propaganda
      Kustantaja
      Alfred Metzner Verlag
      Julkaistu
      1941
      Sivumäärä
      154
      Nuvola apps bookcase.svg
      Löydä lisää kirjoja
      Kirjallisuuden teemasivulta
      Sisällysluettelo
      Yleistä Muokkaa
      Teoksen tarkoituksena oli osoittaa tieteellisesti, että Itä-Karjala ja Inkerinmaa kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti Suomeen ja ne pitäisi voitetun sodan jälkeen liittää muodostettavan Suur-Suomen osaksi. Tutkija Ohto Mannisen mukaan aloite kirjaan tuli presidentti Risto Rytiltä ja kirjoittajat valitsi Valtion tiedoituslaitoksessa työskennelleiden tutkijoiden joukosta pääministeri Jukka Rangell yhdessä poliittisen sihteerinsä L. A. Puntilan kanssa.[1]

      Finnlands Lebensraumin piti ilmestyä nimellä Das geographische und geschichtliche Finnland (”Maantieteellinen ja historiallinen Suomi”), mutta kustantaja vaihtoi sen paremmin natsi-Saksan ideologiaan sopivaksi, ja alkuperäinen jäi kirjan alanimekkeeksi. Teos oli merkittävä myös saksalaisille, sillä ennen julkaisemista se tarkistettiin ja hyväksyttiin sekä Saksan ulko- että propagandaministeriössä.[2] Lisäksi kirjoittajat kävivät vuonna 1942 Väinö Auerin johdolla markkinoimassa sitä Berliinissä.[3]

      Samaan aikaan Finnlands Lebensraumin kanssa presidentti Ryti tilasi myös historioitsija Jalmari Jaakkolalta kirjan Suomen idänkysymys, jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan ja Kuolan niemimaahan. Teos käännettiin saksaksi nimellä Die Ostfrage Finnlands, ja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.[4][5]

      Sisältö Muokkaa


      Finnlands Lebensraumissa Suomen uudeksi itärajaksi määriteltiin niin sanottu kolmen kannaksen linja, joka kulki Inkerinmaalta Laatokan ja Äänisen kautta Vienanmeren Äänislahteen. Maantieteellisenä perusteluna oli Itä-Karjalan ja Inkerinmaan kuuluminen Suomen tavoin Fennoskandiaan ja kansatieteellisenä alueen asukkaiden suomensukuinen kulttuuri ja kieli. Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin elintilalla, jota myös saksalaiset käyttivät syynään hyökkäykselle Neuvostoliittoon. Teoksen mukaan Suomen väestönkasvu oli niin nopeaa, että elintilan hankkiminen idästä oli välttämätöntä.[1]

      Kirja sisälsi lisäksi kansallissosialistista ideologiaa sekä lainauksia Adolf Hitleriltä, mutta ne muokkasi teokseen Valtion tiedoituslaitoksen edustajana Berliinissä toiminut natsimielinen sotilasvirkamies Yrjö von Grönhagen.[2] Esimerkiksi kirjan esipuheeseen von Grönhagen lisäsi Hitlerin Versailles’n rauhansopimuksen tuominneen sitaatin.[6]

      Julkaisematta jäänyt versio Muokkaa
      Jatkosodan aikana päämajan tiedotusosaston päällikkönä toiminut majuri Kalle Lehmus paljasti vuonna 1971 julkaisemassaan kirjassa Kolme kriisiä, että Finnlands Lebensraumista kirjoitettiin myös toinen, julkaisematta jäänyt versio. Siinä käsiteltiin Itä-Karjalan ja Inkerinmaan lisäksi myös Norjaan kuuluvan Ruijan suomalaisalueita ja niiden liittämistä Suur-Suomeen. Tätä versiota ei kuitenkaan aiheen arkaluontoisuuden vuoksi julkaistu. Eino Jutikkala myönsi myöhemmin Historialliseen Aikakauskirjaan kirjoittamassaan artikkelissa myös Ruijaa käsittelevän version olemassaolon.[2]

      Kritiikki ja puolustus Muokkaa
      Finnlands Lebensraum on myöhempinä vuosikymmeninä herättänyt runsaasti kritiikkiä, ja sen kirjoittamiseen osallistuneita tieteentekijöitä on syytetty tutkimusetiikan hylkäämisestä. Vuonna 1972 Historiallisessa Aikakauskirjassa julkaistussa artikkelissaan Eino Jutikkala on puolustautunut sanomalla, ettei Valtion tiedoituslaitoksen sodanaikainen tuotanto ollut tieteellistä tutkimusta vaan pelkästään ylempien tahojen sanelemaa poliittista propagandaa. Myöhempien tutkijoiden mukaan osa kirjassa esitetyistä väitteistä on tehty sangen epätieteellisin ja kevyin perustein eivätkä ne kestä kriittistä tarkastelua.[2]

      Finnlands Lebensraumin lisäksi Valtion tiedoituslaitos laati vielä seuraavana vuonna ohjelman, jossa Itä-Karjalaa vaaditaan liitettäväksi Suomeen. Se on myöhemmin julkaistu ainakin Kalle Lehmuksen vuonna 1971 ilmestyneen teoksen liitteenä. Auerin, Jutikkalan ja Vilkunan osuudesta kyseisen Itä-Karjala-ohjelman laatimiseen ei ole tarkempaa tietoa

    • Anonyymi

      Mannerheimista on kommunistipropagandassa tehty pahin suursuomikiihkoilija.

      Mutta Mannerheimilta ei löydy ainuttakaan puhetta tai kirjoitusta jossa hän puhuisi Suur-Suomesta.

      • Anonyymi

        Jatkosodan ylipäällikön voisi olettaa puhuneen joka päivä Suur-Suomesta jos se olisi ollut sodan tavoite.

        Mutta ei ainuttakaan mainintaa löydy.


      • Anonyymi

        Miekantuppipäiväkäsky

        Julistus innosti heimoaatteen ystäviä. Joensuusta ja Sortavalasta saapunut lähetystö sai sekä senaatin että ylipäällikön tuen suunnitelmilleen retkikuntien lähettämisestä vapauttamaan Vienan Karjalaa. Mannerheim vieläpä laajensi suunnitelman koskemaan myös Aunuksen Karjalaa.

        Toisaalta julistus herätti kritiikkiä. Katsottiin, että se oli annettu ilman riittäviä voimavaroja ja väärään aikaan. Itä-Karjalan kysymys joutuisi suurpolitiikan kiistakapulaksi, ennen kuin suomalaisilla olisi siellä todellista vaikutusvaltaa.

        Kun jatkosodan alkuvaiheissa valmistauduttiin Karjalan armeijan hyökkäykseen kohti Laatokan rantaa ja Syvärin virtaa, Mannerheim antoi ylipäällikön päiväkäskyn nro 4, jossa hän viittasi vuonna 1918 antamaansa lupaukseen karkottaa bolshevikit Venäjän Karjalasta ja lupasi Karjalan kansoille vapauden ja Suomelle suuren tulevaisuuden. Hän kertoi, että Suomen armeijan riveissä marssivat karjalaisten omat pataljoonat. Tällä hän viittasi Suomessa koottuihin ns. heimopataljooniin.

        Mannerheim katsoi julistuksensa noudattelevan valtiojohdon ajatuksia ja kuvastavan laajaakin mielipidettä. Tällainen päiväkäsky, jonka sanamuodosta oli luettavissa pyrkimys Suomen alueelliseen laajentamiseen, Suur-Suomeen, herätti huomiota - ja myös negatiivista huomiota - sekä Suomen poliittisissa piireissä että maailmalla. Hallitus katsoi julistuksen liian rohkeaksi ja pyrki diplomatian keinoin pehmentämään sen sävyä, vaikka se ei suoranaisesti sanoutunutkaan irti julistuksen sanomasta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miekantuppipäiväkäsky

        Julistus innosti heimoaatteen ystäviä. Joensuusta ja Sortavalasta saapunut lähetystö sai sekä senaatin että ylipäällikön tuen suunnitelmilleen retkikuntien lähettämisestä vapauttamaan Vienan Karjalaa. Mannerheim vieläpä laajensi suunnitelman koskemaan myös Aunuksen Karjalaa.

        Toisaalta julistus herätti kritiikkiä. Katsottiin, että se oli annettu ilman riittäviä voimavaroja ja väärään aikaan. Itä-Karjalan kysymys joutuisi suurpolitiikan kiistakapulaksi, ennen kuin suomalaisilla olisi siellä todellista vaikutusvaltaa.

        Kun jatkosodan alkuvaiheissa valmistauduttiin Karjalan armeijan hyökkäykseen kohti Laatokan rantaa ja Syvärin virtaa, Mannerheim antoi ylipäällikön päiväkäskyn nro 4, jossa hän viittasi vuonna 1918 antamaansa lupaukseen karkottaa bolshevikit Venäjän Karjalasta ja lupasi Karjalan kansoille vapauden ja Suomelle suuren tulevaisuuden. Hän kertoi, että Suomen armeijan riveissä marssivat karjalaisten omat pataljoonat. Tällä hän viittasi Suomessa koottuihin ns. heimopataljooniin.

        Mannerheim katsoi julistuksensa noudattelevan valtiojohdon ajatuksia ja kuvastavan laajaakin mielipidettä. Tällainen päiväkäsky, jonka sanamuodosta oli luettavissa pyrkimys Suomen alueelliseen laajentamiseen, Suur-Suomeen, herätti huomiota - ja myös negatiivista huomiota - sekä Suomen poliittisissa piireissä että maailmalla. Hallitus katsoi julistuksen liian rohkeaksi ja pyrki diplomatian keinoin pehmentämään sen sävyä, vaikka se ei suoranaisesti sanoutunutkaan irti julistuksen sanomasta

        ”Vapaussodassa vuonna 1918 lausuin Suomen ja Vienan karjalaisille etten tulisi pa-
        nemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat. Vannoin
        tämän suomalaisen talonpoikaisarmeijan nimessä luottaen sen urhoollisiin miehiin ja
        Suomen uhrautuvaisiin naisiin. Kaksikymmentäkolme vuotta ovat Viena ja Aunus
        odottaneet tämän lupauksen täyttymistä; puolitoistavuotta on Suomen Karjala kunni-
        akkaan talvisodan jälkeen autiona odottanut aamun sarastusta. Vapaussodan taisteli-
        jat, talvisodan maineikkaat miehet, urhoolliset sotilaani. Uusi päivä on koittanut. Kar-
        jala nousee, riveissänne marssivat sen omat pataljoonat. Karjalan vapaus ja suuri
        Suomi väikkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä.
        Suokoon kansojen kohtaloja ohjaava kaitselmus Suomen armeijan täyttää Karjalan
        heimolle antamani lupauksen. Sotilaat. Se kamara, jolle astutte, on heimomme veren
        ja kärsimysten kyllästämää, pyhää maata. teidän voittonne tulevat vapauttamaan Kar-
        jalan, teidän tekonne luovat Suomelle suuren, onnellisen tulevaisuuden. Manner-
        heim.”


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Vapaussodassa vuonna 1918 lausuin Suomen ja Vienan karjalaisille etten tulisi pa-
        nemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat. Vannoin
        tämän suomalaisen talonpoikaisarmeijan nimessä luottaen sen urhoollisiin miehiin ja
        Suomen uhrautuvaisiin naisiin. Kaksikymmentäkolme vuotta ovat Viena ja Aunus
        odottaneet tämän lupauksen täyttymistä; puolitoistavuotta on Suomen Karjala kunni-
        akkaan talvisodan jälkeen autiona odottanut aamun sarastusta. Vapaussodan taisteli-
        jat, talvisodan maineikkaat miehet, urhoolliset sotilaani. Uusi päivä on koittanut. Kar-
        jala nousee, riveissänne marssivat sen omat pataljoonat. Karjalan vapaus ja suuri
        Suomi väikkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä.
        Suokoon kansojen kohtaloja ohjaava kaitselmus Suomen armeijan täyttää Karjalan
        heimolle antamani lupauksen. Sotilaat. Se kamara, jolle astutte, on heimomme veren
        ja kärsimysten kyllästämää, pyhää maata. teidän voittonne tulevat vapauttamaan Kar-
        jalan, teidän tekonne luovat Suomelle suuren, onnellisen tulevaisuuden. Manner-
        heim.”

        Ei tuossakaan Mannerheimin puheessa sanota että jatkosodan tavoite on luoda Suur-Suomi. Eikä sanota että Itä-Karjala liitetään Suomeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Vapaussodassa vuonna 1918 lausuin Suomen ja Vienan karjalaisille etten tulisi pa-
        nemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat. Vannoin
        tämän suomalaisen talonpoikaisarmeijan nimessä luottaen sen urhoollisiin miehiin ja
        Suomen uhrautuvaisiin naisiin. Kaksikymmentäkolme vuotta ovat Viena ja Aunus
        odottaneet tämän lupauksen täyttymistä; puolitoistavuotta on Suomen Karjala kunni-
        akkaan talvisodan jälkeen autiona odottanut aamun sarastusta. Vapaussodan taisteli-
        jat, talvisodan maineikkaat miehet, urhoolliset sotilaani. Uusi päivä on koittanut. Kar-
        jala nousee, riveissänne marssivat sen omat pataljoonat. Karjalan vapaus ja suuri
        Suomi väikkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä.
        Suokoon kansojen kohtaloja ohjaava kaitselmus Suomen armeijan täyttää Karjalan
        heimolle antamani lupauksen. Sotilaat. Se kamara, jolle astutte, on heimomme veren
        ja kärsimysten kyllästämää, pyhää maata. teidän voittonne tulevat vapauttamaan Kar-
        jalan, teidän tekonne luovat Suomelle suuren, onnellisen tulevaisuuden. Manner-
        heim.”

        Kaksinkertainen sanansa syöjä


    • Anonyymi

      "Suuri-Suomi " saattoi tarkoittaa Tarton rauhan rajojen palauttamista kuten tapahtuikin.

      Ei Mannerheim vaatinut miehitetyn Itä-Karjalan liittämistä Suomeen.

      • Anonyymi

        Höpöhöpö


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö

        Mannerhemin puheessa ei ole yhtään Suur-Suomi sanaparia eikä että Itä-Karjala liitetään Suomeen.

        Luultavasti hän tarkoitti suurella Suomella Tarton rauhan rajojen palauttamista. Olihan se Suomi yli 40000 neliökilometriä suurempi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mannerhemin puheessa ei ole yhtään Suur-Suomi sanaparia eikä että Itä-Karjala liitetään Suomeen.

        Luultavasti hän tarkoitti suurella Suomella Tarton rauhan rajojen palauttamista. Olihan se Suomi yli 40000 neliökilometriä suurempi.

        Höpöhöpö


    • Anonyymi

      Tarton rauhan yhteydessä Venäjä lupasi Itä-Karjalalle autonomian mutta petti lupauksensa.

      Luultavasti Mannerheim viittasi puheessaan tähän lupaukseen.

    • Anonyymi

      Olen lukenut Mannerheimin muistelmat. Siellä ei ole ainuttakaan kohtaa jossa hän käyttäisi Suur-Suomi sanaa tai että se oli jatkosodan tavoite.

      • Anonyymi

        Voi hellan duudeli, että joku oikein uskoo murhakustun muistelmia kuin vanhaa testamenttia. Siellä ei ole ainuttakaan kohtaa mistään muustakaan murhakustun kootuista mokailuista, koska muistelmakirja on eversti Aladar Paasosen ja kenraali Erich Heinrichsin kyhäämä kustun sanelun mukaan ja ties kuinka monta kertaa epämiellyttävät totuudet on siivilöity tarkalla kädellä pois.
        GM ei ollut mistään muusta koko elämänsä aikana yhtä tarkka kuin siitä, että ukon nerkrologiin ja jälkikirjoituksiin ei saa päästä pienintäkään negatiivista asiaa. Itsehän ukon suomen kielitaito oli niin surkea, ettei omasta kynästä olisi syntynyt minkäänlaista kirjastakaan.
        Eipä tuo muutenkin asennevammainen pappa suostunut ikinä käyttämään Leningradista muuta nimeä kuin Pietari.
        Suomen armeija meni nimenomaan erään natsikorpraalin tahdon mukaisesti Syvärille saakka, koska siellä jossain Lotinapellon eteläpuolella oli tarkoitus päästä paiskaamaan kättä natsien kanssa. Natsit eivät päässeet kuitenkaan Tihvinää edemmäs, josta puna-armeija löi ne takaisin Olhavajoelle jo joulukuussa 1941. Jo silloin GM alkoi yhä vahvemmin uskoa, että natsit häviävät sodan NL:lle.
        Koita lukea Mannerheimin edesottamuksista kertovia HYVIÄ 2000-luvun tutkimusteoksia, joita on ilmestynyt vinot pinot. Saatat hämmästellä, kertovatko ne ylipäätään samasta asennevammaisesta papparaisesta kuin tuo pian jo 70 vuotta vanha muistelmasepustus, joka unohtaa enemmän kuin "muistaa." Sitä voi pitää "muistelmien" irvikuvana.


    • Anonyymi

      ” Suomen armeija meni nimenomaan erään natsikorpraalin tahdon mukaisesti Syvärille saakka, koska siellä jossain Lotinapellon eteläpuolella oli tarkoitus päästä paiskaamaan kättä natsien kanssa. ”

      Ei mennyt vaan jäi Syvärille ja omarski ilmoitti, että oli saksalaisten oma asia toteuttaa ”kädenlyönti”!

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksi sä valitsit

      Juuri minut sieltä?
      Ikävä
      75
      3607
    2. Kerro nyt rehellisesti fiilikset?

      Rehellinem fiilis
      Suhteet
      62
      2694
    3. Heilutetaanko peittoa hieman

      Heilutetaan peittoa vähän ;3
      Ikävä
      81
      2647
    4. Hei........

      Pelkkä sun näkeminen saa mut hymyilemään pitkin iltaa. Oot niin 🤩😘 Edellinen poistettiin.
      Ikävä
      58
      2418
    5. Mitä sanoa pituudeksi näillä mittaustuloksilla?

      Jos jossain tarttee ilmoittaa pituus sentin tarkkuudella? Mitattu neljästi virallisesti ja mittaustulokset on olleet 1
      Sinkut
      92
      2363
    6. Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis

      Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu
      Maailman menoa
      262
      2205
    7. Kaipaan sua, Ope

      Mietin, että ajatteletko sinä minua?..
      Ikävä
      45
      1943
    8. Tilanteesi nyt?

      Kysymys otsikossa
      Suhteet
      44
      1769
    9. Mä en jaksa suojella sua enää

      Oot osa mun tarinaa ja ensirakkaus 🩷🌈 Olisiko niin kauheata, jos muutkin ystävämme tietäisivät? Se on jo niin vanha ”t
      Ikävä
      15
      1501
    10. EU:n uusin idea - jatkossa joudut tunnistautumaan kun katsot PORNOA!

      "Pornon katsominen muuttuu täysin Euroopan komissio on kehittänyt sovelluksen, jolla internetin käyttäjä voi todistaa p
      Maailman menoa
      149
      1418
    Aihe