Suomen poliittiset ja kaupalliset suhteet Natsi-Saksaan 1930-luvulla olivat kylmät.
Kulttuurisuhteita oli runsaasti.
Hitler katsoi Suomen lehdistön olevan vihamielinen muiden Pohjoismaiden tapaan.
Suomen natsijärjestöt olivat merkityksettömiä.
Siksi hän luovutti Suomen Baltian maiden mukana NL:n reviiriksi.
Tilanne muuttui kesällä -40 Hitlerin suunnatessa katseensa itään, kun Britannia ei suostunut rauhaan.
Kulttuurisuhteita oli runsaasti.
Hitler katsoi Suomen lehdistön olevan vihamielinen muiden Pohjoismaiden tapaan.
Suomen natsijärjestöt olivat merkityksettömiä.
Siksi hän luovutti Suomen Baltian maiden mukana NL:n reviiriksi.
Tilanne muuttui kesällä -40 Hitlerin suunnatessa katseensa itään, kun Britannia ei suostunut rauhaan.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mäntsälän mellakan kukistaminen 1932 lopetti sisäpolitiikasta äärioikeiston mielivallan.
Lapuan Liike lakkautettiin ja Paasikvi teki kokoomuksessa eron äärioikeistoon. Se perusti IKL:n.
Kivimäen hallitus suuntasi ulkopolitiikan pohjoismaiseen yhteistyöhön. Se tuli viralliseksi suuntaukseksi eduskunnan hyväksynnällä joulukuussa 1935.
Suuntauksen kannattajiin kuului mm. Mannerheim.
Tosiasiassa Suomen vienti Saksaan kasvoi yli kaksinkertaiseksi viidessä vuodessa jolloin Hitler oli vallassa.
Vuonna 1934 Suomen vienti Saksaan oli 42,3 miljoonaa reichmark, ja vuonna 1939 vienti oli 88.9 miljoonaa reichmark.
Vesa Vares on tutkinut asiaa kirjassaan "Viileää veljeyttä"
https://otava.fi/kirjat/viileaa-veljeytta/
Silti suurin kauppakumppani oli Englanti. Sieltä ostettiin myös aseita 30-luvulla, ei Saksasta.
Saksalaiset yritykset kyllä tukivat sukellusveneiden ja panssarilaivojen rakentamista.
Jääkärit ylläpitivät aseveljeyttä.
Britannia+oli+todellakin+suurin+vientimaa+30-+luvulla+noin+40%+osuudella,+aallonpohja+Suomen+viennissä+oli+vuonna+1931,+sen+jälkeen+kasvoi+noin+20%+vuodessa,++Saksan+vienti+kasvoi+myös+samassa+suhteessa,++joten+ei+voi+puhua+mistään+kauppasuhteiden+kylmenemisestä.
Saksan kanssa oli jatkuvasti kauppakiistoja mm. maksujen järjestelyissä.
Talvisodan jälkeen tilanne muuttui jyrkästi.
Itämeri sulkeutui ja kauppa kävi vain Petsamon kautta.
Saksan hyökkäys länteen lopetti alkaneen hauraan suhteen Britannian kanssa.
Saksa ja NL torppasivat samoin sanankääntein yrityksen liittoutua Ruotsin kanssa.
NL:n painostus oli sietämätön.
Voittoisa Saksa näyttäytyi nyt aivan eri valossa kuin 30-luvulla.
Mannerheim lähti johtamaan varovaista lähentymistä Saksaan ja oli valmis yhteistyöhön Saksan sitä elokuussa -40 tarjotessa.
Helmikuussa -41 Marski oli valmis eroamaan,jos ei yhteistyö Saksan kanssa kehittyisi.
NL ryhtyi viime tipan liennytykseen,mutta oli jo myöhäistä.
Suomi oli valintansa tehnyt.
Rytin ja Mannerheimin takana oli hallitus,eduskunta ja kansan enemmistö.
Jatkosodan alku oli ns. riemusotaa,jossa kansa sai vain hyviä uutisia rintamalta.
Mieliala oli korkealla ja alkoi laskea vasta miestappioiden kasvaessa ja sodan jatkuessa aina vain.
Talvi -42 karisti kaiken voiton uskon.