Siellä se ikävöimäsi ilottelee vällyjen välissä

Etenkin tulla - hahhahhaaaahhhh !!(((

Anonyymi kirjoitti:

Etenkin tulla - hahhahhaaaahhhh !!(((

So?

Niimpä on, totaalinen turn off. Pystyn oikein kuvittelemaan narsistin joka kostuu/kovettuu "ilotellessaan" jonkun helpotuksensa kanssa, että "ah kuinka ihana ja tavoiteltu olekaan!!" Ja vielä koittaa saada lisää minäitte-kiimaa kun toitottaa siitä ympäriinsä ja hieroo sen naamaan joka on narsistiin suurinpiirtein vilkaissutkaan.

Tuollaiseen kun tutustuu, niin melkein maksaa, että pääsee irti, kun narsistit onkin aika uskollisia niille "hoidoilleen", ei irti päästä milloinkaan..

Kun silloinhan pitäisi oikein myöntää, ettei toista enään kiinnosta!

Anonyymi kirjoitti:

Niimpä on, totaalinen turn off. Pystyn oikein kuvittelemaan narsistin joka kostuu/kovettuu "ilotellessaan" jonkun helpotuksensa kanssa, että "ah kuinka ihana ja tavoiteltu olekaan!!" Ja vielä koittaa saada lisää minäitte-kiimaa kun toitottaa siitä ympäriinsä ja hieroo sen naamaan joka on narsistiin suurinpiirtein vilkaissutkaan.

Tuollaiseen kun tutustuu, niin melkein maksaa, että pääsee irti, kun narsistit onkin aika uskollisia niille "hoidoilleen", ei irti päästä milloinkaan..

Kun silloinhan pitäisi oikein myöntää, ettei toista enään kiinnosta!

Lue lisää

Narsisti puhuu kokemuksesta edellisessä .

Anonyymi kirjoitti:

Narsisti puhuu kokemuksesta edellisessä .

Totta, on kokemuksia narsismista perheenjäsenen kautta.

Oksennan. Olen tosiaan nähnyt miten ruma ja säälittävä hyväksikäyttäjä narsisti on sisäisesti ja miten sairaalloisen riippuvainen muista, juuri niistä uhreistaan, heidän elämänenergiastaan jota narsu imee kuin verta ravinnokseen.

Sitten vielä pitää egoillen nostaa sitä olematonta itsetuntoaankin ties millä valheilla, teatterieleillä ja draamalla kun ei osaa/halua omaa itsetuntoaa hoitaa esim terveillä asenteilla ihmissuhteissa.

Minäminäminä aina vaan ja muitten kautta. Ilman läheisiään/peiliä narsistia ei ole edes olemassa.

Hyi h...etti.

Mene terapiaan, kiitos.

Ei ihme, narsuhermanni, että sulla on narsun itsetunto, kun uhmalla kieltäydyt täyttämästä 5 vuotta ja psyyke sen mukainen.

Viisivuotiaana terveesti kasvatettu lapsi oppii, että äiti ja muut ovat omia persooniaan, eikä vaan lapsen tahdon täydentymiä.

Myöhemmin tämä kehitysvammainen narsisti käyttää tätä manipuloidakseen ja pahoinpidellen muita lapsellisen vallantuntonsa kautta..muut vaan pitää saada alistettua, koska silloin narsisti voi tuntea olevansa olemassa. Vallan tunteesta on helppo nauttia ja kiukuttelu nostaa egoa, kun muut pelkäävät.

Nämä jääkin sitten narsun ainoiksi iloiksi suhteissa muihin ihmisiin. Säälittävää.

Mikä meni vikaan sun kohdalla, kun jäit siinä kasvamatta?

Hemmotteliko äiti, kun oli liian laiska kieltämään ja liian tyhmä ollakseen oma persoonansa, muu kuin äiti ja vaimo?

Lapsen kasvatus on rankkaa puuhaa. Vapaan kasvatuksen uhreja kyllä Suomesta löytyy.

Ei kannata jättää parisuhdetta ja kumppanin löytymistä odottelun varaan, vaikka olisikin uskova. Yhtälailla uskova joutuu näkemään vaivaa, aikaa ja ponnisteluja kumppanin löytymiseksi, suhteen ylläpitämiseksi ja hoitamiseksi. Jumalalle ei voi omia vastuitaan ulkoistaa. Jumala ei tee ihmisen puolesta valintaa eikä ihmisen puolesta hoida parisuhdetta. Tuon tulisi tietää jokaisen olipa se elämänkatsomus mikä tahansa. Tämä ihan rakentavana kommenttina toiselta uskovalta ihmiseltä. Parisuhde asioita et voi myöskään ylihengellistää ja elämä on muutakin kuin syntien miettimistä. Ihmisen on toki hyvä olla tietoinen omasta syntisyydestään ja tietää tie armon lähteelle mutta vääränlainen syyllisyys tai jatkuva syyllisyys ei rakenna ketään. Jumala haluaa tuollaisestakin vapauttaa ihmisen aitoon iloon ja vapauteen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata jättää parisuhdetta ja kumppanin löytymistä odottelun varaan, vaikka olisikin uskova. Yhtälailla uskova joutuu näkemään vaivaa, aikaa ja ponnisteluja kumppanin löytymiseksi, suhteen ylläpitämiseksi ja hoitamiseksi. Jumalalle ei voi omia vastuitaan ulkoistaa. Jumala ei tee ihmisen puolesta valintaa eikä ihmisen puolesta hoida parisuhdetta. Tuon tulisi tietää jokaisen olipa se elämänkatsomus mikä tahansa. Tämä ihan rakentavana kommenttina toiselta uskovalta ihmiseltä. Parisuhde asioita et voi myöskään ylihengellistää ja elämä on muutakin kuin syntien miettimistä. Ihmisen on toki hyvä olla tietoinen omasta syntisyydestään ja tietää tie armon lähteelle mutta vääränlainen syyllisyys tai jatkuva syyllisyys ei rakenna ketään. Jumala haluaa tuollaisestakin vapauttaa ihmisen aitoon iloon ja vapauteen.

Lue lisää

Itselleni kelpaa ainoastaan se nainen kenet Jumala minun sydämeeni tuo. En aio hosua pimeässä. Uskovaisen ei kuulu käyttää hetkeäkään kumppanin etsimiseen. Maailma tekee niin. Vaan tämäkin asia kuuluu antaa Herran haltuun. Miten uskovainen eroaa maailmasta, jos ei luota Herraan? Ei mitenkään. Jeesus opettaa ettei Hänen opetuslastensa tule murehtia siitä mistä pakanat murehtivat. Vaan siitä että he ovat puhtaita sydämeltään ja teoiltaan kuten Hän on, eli Mestarinsa kaltaisia.
En kyllä itse vähättelisi syntejä ollenkaan. Päinvastoin, ne kuuluu kaivaa esiin, että niistä pääsisi eroon. Jumalan lapsiksi ei kutsuta niitä jotka sanovat olevansa Jumalan lapsia, vaan niitä jotka elävät pyhästi ja puhtaasti kuten Jeesus, Taivaalliselle Isälleen.

Minä en aio seurustella, en etsiä naista. Minä kuuntelen Jumalaa. Sydämessäni on eräs nainen. En tiedä 100% varmaksi onko hän todella minua varten, mutta jos on, minä saan hänet, ja Jumala itse tekee ja vaikuttaa asiat niin, että hän on vielä minun. Minä en voi auttaa Jumalaa avioliittoni järjestämisessä. Hänen on annettava minulle avioon kelvollinen sydän ja Hänen on avattava sen naisen sydän minulle, ja annettava meille rohkeus ja tilaisuus kohtaamiselle. Kukaan ihminen ei näitä asioita voi tehdä.

Anonyymi kirjoitti:

Itselleni kelpaa ainoastaan se nainen kenet Jumala minun sydämeeni tuo. En aio hosua pimeässä. Uskovaisen ei kuulu käyttää hetkeäkään kumppanin etsimiseen. Maailma tekee niin. Vaan tämäkin asia kuuluu antaa Herran haltuun. Miten uskovainen eroaa maailmasta, jos ei luota Herraan? Ei mitenkään. Jeesus opettaa ettei Hänen opetuslastensa tule murehtia siitä mistä pakanat murehtivat. Vaan siitä että he ovat puhtaita sydämeltään ja teoiltaan kuten Hän on, eli Mestarinsa kaltaisia.
En kyllä itse vähättelisi syntejä ollenkaan. Päinvastoin, ne kuuluu kaivaa esiin, että niistä pääsisi eroon. Jumalan lapsiksi ei kutsuta niitä jotka sanovat olevansa Jumalan lapsia, vaan niitä jotka elävät pyhästi ja puhtaasti kuten Jeesus, Taivaalliselle Isälleen.

Minä en aio seurustella, en etsiä naista. Minä kuuntelen Jumalaa. Sydämessäni on eräs nainen. En tiedä 100% varmaksi onko hän todella minua varten, mutta jos on, minä saan hänet, ja Jumala itse tekee ja vaikuttaa asiat niin, että hän on vielä minun. Minä en voi auttaa Jumalaa avioliittoni järjestämisessä. Hänen on annettava minulle avioon kelvollinen sydän ja Hänen on avattava sen naisen sydän minulle, ja annettava meille rohkeus ja tilaisuus kohtaamiselle. Kukaan ihminen ei näitä asioita voi tehdä.

Lue lisää

...
Ja uskotko siis, että Jumala kuka on luonut koko maailman, on luonut ihmiset, pystyy luomaan jopa itsensä ihmisessä, ei pysty järjestämään yhtä avioliittoa? Ei taideta palvoa samaa Jumalaa. Minun Jumalani pystyy ihan mihin vaan. Pystyy kuolemaankin ja nousemaan kuolleista.

Anonyymi kirjoitti:

Itselleni kelpaa ainoastaan se nainen kenet Jumala minun sydämeeni tuo. En aio hosua pimeässä. Uskovaisen ei kuulu käyttää hetkeäkään kumppanin etsimiseen. Maailma tekee niin. Vaan tämäkin asia kuuluu antaa Herran haltuun. Miten uskovainen eroaa maailmasta, jos ei luota Herraan? Ei mitenkään. Jeesus opettaa ettei Hänen opetuslastensa tule murehtia siitä mistä pakanat murehtivat. Vaan siitä että he ovat puhtaita sydämeltään ja teoiltaan kuten Hän on, eli Mestarinsa kaltaisia.
En kyllä itse vähättelisi syntejä ollenkaan. Päinvastoin, ne kuuluu kaivaa esiin, että niistä pääsisi eroon. Jumalan lapsiksi ei kutsuta niitä jotka sanovat olevansa Jumalan lapsia, vaan niitä jotka elävät pyhästi ja puhtaasti kuten Jeesus, Taivaalliselle Isälleen.

Minä en aio seurustella, en etsiä naista. Minä kuuntelen Jumalaa. Sydämessäni on eräs nainen. En tiedä 100% varmaksi onko hän todella minua varten, mutta jos on, minä saan hänet, ja Jumala itse tekee ja vaikuttaa asiat niin, että hän on vielä minun. Minä en voi auttaa Jumalaa avioliittoni järjestämisessä. Hänen on annettava minulle avioon kelvollinen sydän ja Hänen on avattava sen naisen sydän minulle, ja annettava meille rohkeus ja tilaisuus kohtaamiselle. Kukaan ihminen ei näitä asioita voi tehdä.

Lue lisää

Se, että antaa asian Jumalan haltuun ja rukoilee ja luottaa Jumalan johdatukseen, ei tarkoita sitä, että jättää oman osan tekemättä. Ihmiselle kuuluu aina oma osa asiassa, joka liittyy ihmisten välisiin suhteisiin. Ihminen joutuu ja ihmisen tulee itse avata suunsa niissä tilanteissa, joissa kohtaa toisia ihmisiä. Ihmisen tulee itse ilmaista kiinnostuksensa toiselle ihmiselle, olla kiinnostunut, olla keskusteleva, olla vastavuoroinen, hoitaa parisuhdettaan aktiivisesti ja parhaansa mukaan, jos sellaisen haluaa ja saa itselleen.

Aika harva uskovakaan on löytänyt puolisoa sillä, että jää kotiin odottamaan ja jättää sen oman osansakin "Herran haltuun". Johdatus tulee jättää Herran haltuun ja Jumalaltahan voi pyytää ja rukoilla, mitä kokee tarvitsevansa ja toisaalta asennoitua myös niin, että aina ei saa sitä, mitä pyytää. Tiedän niitäkin, jotka ovat odottaneet vuosikymmeniä tekemättä aktiivisesti itse omaa osaansa ja jääneet yksin. Moni on jäänyt ja jää sen vuoksi sinkuksi myös uskovissa piireissä. Sitten on niitäkin uskovia, jotka ovat etsiineet vuosia tai vuosikymmeniä enemmän tai vähemmän aktiivisesti eivätkä silti ole löytäneet ja ovat edelleen yksin, kun sitä sopivaa ei vaan löydy. On totta, että kumppanin etsinnän voi tehdä levosta käsin ja se tulisi tehdä. On myös totta, että osa joutuu hyväksymään sen, että se parisuhde jäi elämältä saamatta syystä tai toisesta. Tuollaistakin on paljon kristillisissä piireissä monen ikäisillä ihmisillä. Usein olen pohtinut, miksi, koska monella on kuitenkin kaipuu siihen parisuhteeseen.

Uskovien parisuhteita muodostaessakin kiinnostuksen tulee olla molemminpuolista. Uskovillakin pareilla monet maalliset asiat vaikuttaa parinvalintaan. Jumala ei koskaan pakota ketään sellaisen kanssa yhteen, josta ei ole aidosti kiinnostunut ja joka ei syystä tai toisesta sovi jollekin. Uskovissakin toki on eriasteista pinnallisuutta, kovia kriteerejä ja muuta, mikä estää osalla pariutumisen tai voi haitata sitä. Pitää muistaa, että ihminen on kokonaisuus. Parisuhteessa ollaan kokonaisuutena ja tulee hyväksyä kumppani kokonaisuutena. Jokainen, uskovakin on viimeiseen hengen vetoon saakka keskeneräinen, epätäydellinen ja syntinen, se on myös hyvä muistaa parivalinnassa ja parisuhteessa omalla ja kumppanin kohdalla.

Anonyymi kirjoitti:

...
Ja uskotko siis, että Jumala kuka on luonut koko maailman, on luonut ihmiset, pystyy luomaan jopa itsensä ihmisessä, ei pysty järjestämään yhtä avioliittoa? Ei taideta palvoa samaa Jumalaa. Minun Jumalani pystyy ihan mihin vaan. Pystyy kuolemaankin ja nousemaan kuolleista.

Lue lisää

Onpa taas ylihengellistämistä sinulta. Minä kyllä uskon Jumalaan, jolle on kaikki mahdollista. Ihmiselle ei kuitenkaan ole kaikki mahdollista. Ihmisten välisissä suhteissa pitää myös muistaa se toisen ihmisen kunnoittaminen, toisen tahdon ja vapauden kunnoittaminen. Kristilliseenkin parisuhteeseen tai avioliittoon tarvitaan kaksi vapaasta tahdosta toisensa valitsevaan ihmistä, joilla on molemminpuolinen kiinnostus toisiinsa. Jumalakaan ei kävele ihmisen tahdon yli, vaikka voikin "taivuttaa tahtoa ja sydämiä".

Jumala on myös antanut ihmiselle järjen, kädet, jalat ja suun mennä ja tulla sekä sanoa ja tehdä oman osansa. Ihan sama, jos ihminen makaa sohvalla ja odottaa, että ruoka valmistuu itsestään tekemättä. Sieltä sohvalta pitää nousta ja pitää alkaa tekemään, jos haluaa saada aterian. Monesti asiat jää toteutumatta siksi, että ihminen ei "mene ja tee" omaa osaansa vaan odottaa valmista tappiin saakka. Miksi taakoittaa Jumalaa sellaisilla asioilla tai odottaa Häneltä sellaista asiaa, jonka voisit itsekin (Hänen johdatuksesta ja kehotuksesta käsin) tehdä?

Anonyymi kirjoitti:

Se, että antaa asian Jumalan haltuun ja rukoilee ja luottaa Jumalan johdatukseen, ei tarkoita sitä, että jättää oman osan tekemättä. Ihmiselle kuuluu aina oma osa asiassa, joka liittyy ihmisten välisiin suhteisiin. Ihminen joutuu ja ihmisen tulee itse avata suunsa niissä tilanteissa, joissa kohtaa toisia ihmisiä. Ihmisen tulee itse ilmaista kiinnostuksensa toiselle ihmiselle, olla kiinnostunut, olla keskusteleva, olla vastavuoroinen, hoitaa parisuhdettaan aktiivisesti ja parhaansa mukaan, jos sellaisen haluaa ja saa itselleen.

Aika harva uskovakaan on löytänyt puolisoa sillä, että jää kotiin odottamaan ja jättää sen oman osansakin "Herran haltuun". Johdatus tulee jättää Herran haltuun ja Jumalaltahan voi pyytää ja rukoilla, mitä kokee tarvitsevansa ja toisaalta asennoitua myös niin, että aina ei saa sitä, mitä pyytää. Tiedän niitäkin, jotka ovat odottaneet vuosikymmeniä tekemättä aktiivisesti itse omaa osaansa ja jääneet yksin. Moni on jäänyt ja jää sen vuoksi sinkuksi myös uskovissa piireissä. Sitten on niitäkin uskovia, jotka ovat etsiineet vuosia tai vuosikymmeniä enemmän tai vähemmän aktiivisesti eivätkä silti ole löytäneet ja ovat edelleen yksin, kun sitä sopivaa ei vaan löydy. On totta, että kumppanin etsinnän voi tehdä levosta käsin ja se tulisi tehdä. On myös totta, että osa joutuu hyväksymään sen, että se parisuhde jäi elämältä saamatta syystä tai toisesta. Tuollaistakin on paljon kristillisissä piireissä monen ikäisillä ihmisillä. Usein olen pohtinut, miksi, koska monella on kuitenkin kaipuu siihen parisuhteeseen.

Uskovien parisuhteita muodostaessakin kiinnostuksen tulee olla molemminpuolista. Uskovillakin pareilla monet maalliset asiat vaikuttaa parinvalintaan. Jumala ei koskaan pakota ketään sellaisen kanssa yhteen, josta ei ole aidosti kiinnostunut ja joka ei syystä tai toisesta sovi jollekin. Uskovissakin toki on eriasteista pinnallisuutta, kovia kriteerejä ja muuta, mikä estää osalla pariutumisen tai voi haitata sitä. Pitää muistaa, että ihminen on kokonaisuus. Parisuhteessa ollaan kokonaisuutena ja tulee hyväksyä kumppani kokonaisuutena. Jokainen, uskovakin on viimeiseen hengen vetoon saakka keskeneräinen, epätäydellinen ja syntinen, se on myös hyvä muistaa parivalinnassa ja parisuhteessa omalla ja kumppanin kohdalla.

Lue lisää

Et selvästikään hyväksy Jumalan Kaikkivaltiutta. Ja jostain syystä ajattelet, että Jumalan Kaikkivaltius = ihmisen passiivisuus. Ei kukaan ihminen itsestään lähteneestä tahdosta kykene esimerkiksi julistamaan evankeliumia. Jumala antaa siihen kyvyn ja tilaisuuden ja tahtomisen. Ihmisen tahto yhdistyy Jumalan tahtoon, ei Jumalan tahto koskaan ihmisen tahtoon. Ei Jumala tee ihmisten tahdon mukaan ellei ihminen hyväksy Jumlalan tahtoa. Ei kukaan ihminen usko Jeesukseen, siis aidosti siten, että Jeesus on ainoa pelastus helvetin tuomiosta, ilman, että Jumala sen tälle ihmiselle antaa.
Jumala pelastaa, Jumala pyhittää, Jumala vastaa rukouksiin kun ne ovat Hänen tahtonsa mukaisia ja Jumala parantaa. Jos rukouksissamme pyytämät asiat eivät tapahdu Jumala ei niitä vielä tahdo tapahtuviksi. Yksikään ihminen ei voi ottaa pois tai lisätä Jumalan työhön yhtikäs mitään. Kristinusko ei ole ihmisten toimintaa Jumalan hyväksi, vaan Jumalan toimintaa ihmisten hyväksi.

Jobin kirjasta (22:17-18):

"'Poistu meistä. Mitä voisi Kaikkivaltias meille tehdä?' Ja kuitenkin hän oli täyttänyt heidän talonsa hyvyydellä .."

Tämä sana koskee jumalattomia. JUMALA on täyttänyt heidän talonsa hyvyydellä. Ei heidän oma ansioitumisensa. Mutta heille tämä siunaus on tuomioksi, koska vaikka Kaikkivaltias on heitä siunannut, he eivät siitä Häntä kunnioita vaan pitivät sitä OMANA ANSIONAAN (oman vapaantahtonsa).

Anonyymi kirjoitti:

Et selvästikään hyväksy Jumalan Kaikkivaltiutta. Ja jostain syystä ajattelet, että Jumalan Kaikkivaltius = ihmisen passiivisuus. Ei kukaan ihminen itsestään lähteneestä tahdosta kykene esimerkiksi julistamaan evankeliumia. Jumala antaa siihen kyvyn ja tilaisuuden ja tahtomisen. Ihmisen tahto yhdistyy Jumalan tahtoon, ei Jumalan tahto koskaan ihmisen tahtoon. Ei Jumala tee ihmisten tahdon mukaan ellei ihminen hyväksy Jumlalan tahtoa. Ei kukaan ihminen usko Jeesukseen, siis aidosti siten, että Jeesus on ainoa pelastus helvetin tuomiosta, ilman, että Jumala sen tälle ihmiselle antaa.
Jumala pelastaa, Jumala pyhittää, Jumala vastaa rukouksiin kun ne ovat Hänen tahtonsa mukaisia ja Jumala parantaa. Jos rukouksissamme pyytämät asiat eivät tapahdu Jumala ei niitä vielä tahdo tapahtuviksi. Yksikään ihminen ei voi ottaa pois tai lisätä Jumalan työhön yhtikäs mitään. Kristinusko ei ole ihmisten toimintaa Jumalan hyväksi, vaan Jumalan toimintaa ihmisten hyväksi.

Jobin kirjasta (22:17-18):

"'Poistu meistä. Mitä voisi Kaikkivaltias meille tehdä?' Ja kuitenkin hän oli täyttänyt heidän talonsa hyvyydellä .."

Tämä sana koskee jumalattomia. JUMALA on täyttänyt heidän talonsa hyvyydellä. Ei heidän oma ansioitumisensa. Mutta heille tämä siunaus on tuomioksi, koska vaikka Kaikkivaltias on heitä siunannut, he eivät siitä Häntä kunnioita vaan pitivät sitä OMANA ANSIONAAN (oman vapaantahtonsa).

Lue lisää

...
Vapaatahto käsitteenä on monien harhaoppien lähde. Se myös aiheuttaa turhaa epäluottamusta pelastuksen suhteen. Armo on iankaikkinen niille, jotka Jumala valitsee uskomaan Poikaansa, Herraan Jeesukseen. Samaten kaikki kyky toimia ja tahtoa tulee Jumalalta:

Roomalaiskirjeestä (9:16)
"Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen."

Vapaatahto ajaa ihmisiä kerskaamisen syntiin, kun luulevat ihan liikaa itsestään ja omista kyvyistään ja tahtomisistaan.

Anonyymi kirjoitti:

Et selvästikään hyväksy Jumalan Kaikkivaltiutta. Ja jostain syystä ajattelet, että Jumalan Kaikkivaltius = ihmisen passiivisuus. Ei kukaan ihminen itsestään lähteneestä tahdosta kykene esimerkiksi julistamaan evankeliumia. Jumala antaa siihen kyvyn ja tilaisuuden ja tahtomisen. Ihmisen tahto yhdistyy Jumalan tahtoon, ei Jumalan tahto koskaan ihmisen tahtoon. Ei Jumala tee ihmisten tahdon mukaan ellei ihminen hyväksy Jumlalan tahtoa. Ei kukaan ihminen usko Jeesukseen, siis aidosti siten, että Jeesus on ainoa pelastus helvetin tuomiosta, ilman, että Jumala sen tälle ihmiselle antaa.
Jumala pelastaa, Jumala pyhittää, Jumala vastaa rukouksiin kun ne ovat Hänen tahtonsa mukaisia ja Jumala parantaa. Jos rukouksissamme pyytämät asiat eivät tapahdu Jumala ei niitä vielä tahdo tapahtuviksi. Yksikään ihminen ei voi ottaa pois tai lisätä Jumalan työhön yhtikäs mitään. Kristinusko ei ole ihmisten toimintaa Jumalan hyväksi, vaan Jumalan toimintaa ihmisten hyväksi.

Jobin kirjasta (22:17-18):

"'Poistu meistä. Mitä voisi Kaikkivaltias meille tehdä?' Ja kuitenkin hän oli täyttänyt heidän talonsa hyvyydellä .."

Tämä sana koskee jumalattomia. JUMALA on täyttänyt heidän talonsa hyvyydellä. Ei heidän oma ansioitumisensa. Mutta heille tämä siunaus on tuomioksi, koska vaikka Kaikkivaltias on heitä siunannut, he eivät siitä Häntä kunnioita vaan pitivät sitä OMANA ANSIONAAN (oman vapaantahtonsa).

Lue lisää

En ymmärrä tuota sinun kommentointia ollenkaan ja se on jo todella loukkaavaa. Jumala (Isä, Poika ja Pyhä Henki) on ja aina tulee olemaan Kaikkivaltias ja Häntä minä tunnustan ja Hänestä minä todistan. Ihminen ei ole kuitenkaan kaikkivaltias. Ihmisen on hyvä rukoilla Jumalalta johdatusta elämään ja elämänvalintoihin ja rukoilla muutenkin ja säilyttää tiivis rukousyhteys. Jumala on Kaikkivaltias, vaikka kaikilla (uskovilla) ihmisillä ei ole puolisoa ja vaikka kaikki eivät saa parisuhdetta elämänsä aikana. Jumalan Kaikkivaltius ei ole riippuvainen siitä, saako joku yksittäinen (uskova) ihminen joitakin asioita elämäänsä vai ei. Jumala silti on Kaikkivaltias ja pysyy sellaisena ja on aina ollut sellainen tapahtuipa ihmisten elämässä tai maailmassa mitä tahansa.

Kaikkivaltiaskaan ei kaikkivaltiuudessaan anna kaikille kaikkea. Senkin hyväksyminen on Jumalan kunnioittamista. Toisaalta siinä kohtaa on myös hyvä kysyä, mikä on tai olisi ollut oma osa. Ihminen ei mielestäni voi jättäytyä passiiviseksi sellaisissa asioissa, jossa ihmisen oma osa tarvitaan ja vedota Jumalan kaikkivaltiuuteen ja Jumalan toimintaan siinä tilanteessa ihmisen puolesta. Jos Jumala kehottaa, olipa asia mitä tahansa, kannattaa toimia. Ihmissuhteissa ihmisen tulee olla se aktiivinen toimija ja tekijä. Sellaiseksi Jumala on ihmisen luonut eikä passiiviseksi nysvääjäksi. Toki on tilanteitakin, joissa Jumala KÄSKEE odottamaan ja olemaan hiljaa. Joissakin ja hyvin monissakin tilanteissa Jumala taistee omiensa puolesta. Parisuhteen etsintä ei kuitenkaan ole taistelutilanne, se on ihmisten välinen tilanne, joissa tarvitaan myös ihmiseltä itseltään aktiivista toimijuutta. Jumala ei ole luonut ihmistä tahdottomaksi ja passiiviseksi peräkammarin tytöksi tai pojaksi vaan aktiiviseksi toimijaksi ja antaa myös rohkeuden sitä aktiivista toimijuutta varten.

Anonyymi kirjoitti:

En ymmärrä tuota sinun kommentointia ollenkaan ja se on jo todella loukkaavaa. Jumala (Isä, Poika ja Pyhä Henki) on ja aina tulee olemaan Kaikkivaltias ja Häntä minä tunnustan ja Hänestä minä todistan. Ihminen ei ole kuitenkaan kaikkivaltias. Ihmisen on hyvä rukoilla Jumalalta johdatusta elämään ja elämänvalintoihin ja rukoilla muutenkin ja säilyttää tiivis rukousyhteys. Jumala on Kaikkivaltias, vaikka kaikilla (uskovilla) ihmisillä ei ole puolisoa ja vaikka kaikki eivät saa parisuhdetta elämänsä aikana. Jumalan Kaikkivaltius ei ole riippuvainen siitä, saako joku yksittäinen (uskova) ihminen joitakin asioita elämäänsä vai ei. Jumala silti on Kaikkivaltias ja pysyy sellaisena ja on aina ollut sellainen tapahtuipa ihmisten elämässä tai maailmassa mitä tahansa.

Kaikkivaltiaskaan ei kaikkivaltiuudessaan anna kaikille kaikkea. Senkin hyväksyminen on Jumalan kunnioittamista. Toisaalta siinä kohtaa on myös hyvä kysyä, mikä on tai olisi ollut oma osa. Ihminen ei mielestäni voi jättäytyä passiiviseksi sellaisissa asioissa, jossa ihmisen oma osa tarvitaan ja vedota Jumalan kaikkivaltiuuteen ja Jumalan toimintaan siinä tilanteessa ihmisen puolesta. Jos Jumala kehottaa, olipa asia mitä tahansa, kannattaa toimia. Ihmissuhteissa ihmisen tulee olla se aktiivinen toimija ja tekijä. Sellaiseksi Jumala on ihmisen luonut eikä passiiviseksi nysvääjäksi. Toki on tilanteitakin, joissa Jumala KÄSKEE odottamaan ja olemaan hiljaa. Joissakin ja hyvin monissakin tilanteissa Jumala taistee omiensa puolesta. Parisuhteen etsintä ei kuitenkaan ole taistelutilanne, se on ihmisten välinen tilanne, joissa tarvitaan myös ihmiseltä itseltään aktiivista toimijuutta. Jumala ei ole luonut ihmistä tahdottomaksi ja passiiviseksi peräkammarin tytöksi tai pojaksi vaan aktiiviseksi toimijaksi ja antaa myös rohkeuden sitä aktiivista toimijuutta varten.

Lue lisää

Jobin kirjasta (22:17-18):

""'Poistu meistä. Mitä voisi Kaikkivaltias meille tehdä?' Ja kuitenkin hän oli täyttänyt heidän talonsa hyvyydellä .."

Tämä sana koskee jumalattomia. JUMALA on täyttänyt heidän talonsa hyvyydellä. Ei heidän oma ansioitumisensa. Mutta heille tämä siunaus on tuomioksi, koska vaikka Kaikkivaltias on heitä siunannut, he eivät siitä Häntä kunnioita vaan pitivät sitä OMANA ANSIONAAN (oman vapaantahtonsa)."

Mikä Jumalan Sanassa on sinulle epäselvää? Jos Jumala Kaikkivaltiudessaan antaa Jumalattomille kaiken hyvän, miten ihmeessä voit väittää, ettei sama Kaikkivaltias anna kaikkea hyvää myös uskovaisille? Lopeta jo.

Anonyymi kirjoitti:

...
Vapaatahto käsitteenä on monien harhaoppien lähde. Se myös aiheuttaa turhaa epäluottamusta pelastuksen suhteen. Armo on iankaikkinen niille, jotka Jumala valitsee uskomaan Poikaansa, Herraan Jeesukseen. Samaten kaikki kyky toimia ja tahtoa tulee Jumalalta:

Roomalaiskirjeestä (9:16)
"Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen."

Vapaatahto ajaa ihmisiä kerskaamisen syntiin, kun luulevat ihan liikaa itsestään ja omista kyvyistään ja tahtomisistaan.

Lue lisää

On eri asia puhua vapaasta tahdosta uskon syntymisprosessissa kuin arkielämän asioissa. Kyllä minä ainakin ajattelen itseni vapaaksi toimijaksi, toki erilaiset asiat vaikuttaa omaan elämään eri tavalla. Sen vapaan tahdon kontekstin voi ymmärtää tosiaan monella tavalla. Arkielämässä olen monissa asioissa vapaa toimija. Tänäänkin olisin voinut jäädä piereskelemään ja kotiin nukkumaan sen sijaan, että olisin mennyt seurakuntaan. Minä vapaana toimijana tein kuitenkin sen ratkaisun, että menin seurakuntaan, koska jumalanpalvelus (tai kokous) ja kristittyjen yhteys tekee minulle hyvää ja paljon enemmän hyvää kuin kotona siihen aikaan laiskottelu. Toki silläkin on oma aikansa ja paikkansa ja lonkkaa tuli vedettyä jumalanpalveluksen jälkeen ihan hyvällä omallatunnolla. Kehotankin kaikkia ja etenkin uskovia käyttämään sitä vapaata toimijuutta arkielämän asioissa oikealla ja rakentavalla tavalla, jotta se oma arkikin palvelee Jumalan tahtoa.

Anonyymi kirjoitti:

On eri asia puhua vapaasta tahdosta uskon syntymisprosessissa kuin arkielämän asioissa. Kyllä minä ainakin ajattelen itseni vapaaksi toimijaksi, toki erilaiset asiat vaikuttaa omaan elämään eri tavalla. Sen vapaan tahdon kontekstin voi ymmärtää tosiaan monella tavalla. Arkielämässä olen monissa asioissa vapaa toimija. Tänäänkin olisin voinut jäädä piereskelemään ja kotiin nukkumaan sen sijaan, että olisin mennyt seurakuntaan. Minä vapaana toimijana tein kuitenkin sen ratkaisun, että menin seurakuntaan, koska jumalanpalvelus (tai kokous) ja kristittyjen yhteys tekee minulle hyvää ja paljon enemmän hyvää kuin kotona siihen aikaan laiskottelu. Toki silläkin on oma aikansa ja paikkansa ja lonkkaa tuli vedettyä jumalanpalveluksen jälkeen ihan hyvällä omallatunnolla. Kehotankin kaikkia ja etenkin uskovia käyttämään sitä vapaata toimijuutta arkielämän asioissa oikealla ja rakentavalla tavalla, jotta se oma arkikin palvelee Jumalan tahtoa.

Lue lisää

Et sinä mene seurakuntaan koska olet vapaa sinne menemään, vaan koska sinussa on tahto mennä sinne, joka ylittää tahdon tehdä jotain muuta. Se on hyvä jos siellä seurakunnassa opetetaan tervettä oppia ja on aitoja uskovia. Mutta ei tuo tahtosi ole sinun itse valitsema vaan se on sinuun istutettu.
Markuksen evankeliumin neljäs luku kertoo, että vilja kasvaa itsestään. Se ei kasva koska käy seurakunnassa, ei edes koska lukee Raamattua, vaan koska Jeesus vaikuttaa ihmisen sydämessä.

Anonyymi kirjoitti:

Jobin kirjasta (22:17-18):

""'Poistu meistä. Mitä voisi Kaikkivaltias meille tehdä?' Ja kuitenkin hän oli täyttänyt heidän talonsa hyvyydellä .."

Tämä sana koskee jumalattomia. JUMALA on täyttänyt heidän talonsa hyvyydellä. Ei heidän oma ansioitumisensa. Mutta heille tämä siunaus on tuomioksi, koska vaikka Kaikkivaltias on heitä siunannut, he eivät siitä Häntä kunnioita vaan pitivät sitä OMANA ANSIONAAN (oman vapaantahtonsa)."

Mikä Jumalan Sanassa on sinulle epäselvää? Jos Jumala Kaikkivaltiudessaan antaa Jumalattomille kaiken hyvän, miten ihmeessä voit väittää, ettei sama Kaikkivaltias anna kaikkea hyvää myös uskovaisille? Lopeta jo.

Lue lisää

Elämään kuuluu monella uskovallakin myös se, että joutuu kokemaan torjuntaa ja pettymyksiä. Niiden hyväksyminen ja niiden sietäminen ja ennen kaikkea epävarmuuden sietäminen kuuluu elämään ja ihmisenä kasvamiseen. Erityisesti toivoisin, että uskoville tuo olisi selvää. Menestysteologian piirissä saatetaan lupailla ja uskotella ihmisille mitä vain ilman, että Jumala olisi jollekin yksittäiselle ihmiselle luvannut jotain tiettyä asiaa.

Sinä kirjoitat aina eri asiasta kuin minä viesteissäni. Edellisessä viestissäni kirjoitin vapaasta tahdosta ja siihen liittyvistä eroista uskonasioissa (uskon syntymisessä) ja arkielämässä. En ole missään kohtaa väittänyt, etteikö kaikki hyvä tulisi Jumalalta. Kaikki hyvä tulee Jumalalta mutta se ei tarkoita sitä, etteikö ihmistä olisi kutsuttu tekemään omaa osaansa. Sekoitat eri asioita nyt keskenään. Vaikka kaikki hyvä tulee Jumalalta, ihminen on omassa elämässään kutsuttu tekijäksi. Ei kukaan saa esim. hyviä arvosanoja, jos ei opiskele ahkerasti. Jotkut voivat hyötyä hyvästä muistista, nopeasta älystä jne, jotka myös ovat Jumalan lahjaa ja osoitus Jumalan hyvyydestä, mutta silti joutuvat lukemaan ja käyttämään opiskeluun aikaa. Jumala ei tee sitä ihmisen puolesta. Ihmiselläkin on oma osa. Jos elämässä saavuttaa asioita, tulee toki olla kiitollinen Jumalalle. Voi siinä kohtaa myös tunnustaa sen oman osansa. Ei kukaan väittele tohtoriksi ilman vuosien opiskelua. Se vie aikaa, vaivaa ja ponnisteluja. Väitöskirjan lopussa silti voi kiittää Jumalaa kaikesta hyvästä ja kirjoittaa väitöskirjan Hänen kunniakseen. Ei nuo ole ristiriidassa. Jumala mahdollistaa asioita ja antaa "paikkoja" elämässä, ihmissuhteissa, töissä ja opinnoissa mutta ihmiselläkin on niissä oma aktiivinen osa. En ymmärrä, miksi se tulisi kieltää tai poisselittää. Ei sen myöntäminen vähennä Jumalaa eikä Hänen hyvyyttään tai kaikkivaltiuuttaan tippaakaan.

Edelleen korostan sitä, että ihminen on vapaa toimija monissa asioissa ja sitä vapaata toimijuutta tulee rakentavalla tavalla harjoittaa arjessa ja siellä, missä vaikuttaa ja elää. Ihminen on luotu ja tarkoitettu järkeä käyttäväksi ja aktiiviseksi ja yhteyteen Jumalan kanssa. Tietysti eri elämäntilanteissa olevilla se voi olla erilaista eikä se aina kaikilla toteudu ideaalitavalla. Sairaus voi esim. väsyttää ja kaventaa elämää, jolloin oma toimijuuskin kaventuu. Sekin on ymmärrettävää ja sallittua. Kaikilta ei voi eikä saakaan odottaa samaa ja Jumala kaikkivaltiaana ymmärtää sen paremmin kuin kukaan ihminen ja tietää ihmisten yksilölliset tilanteet. Ajattelen kuitenkin, että monessa arkielämän tilanteissa, ihmissuhteissa, työhön ja opiskeluun liittyvissä asioissa ihminen on monissa asioissa itsenäinen toimija ja sitä toimijuutta tulee aktiivisesti käyttää hyvien asioiden tavoitteluun. Oma kristillinen ihmiskäsitykseni sisältää ymmärryksen ihmisestä aktiivisena toimijana seurakunnassa, yhteiskunnassa ja ihmissuhteissa.

Anonyymi kirjoitti:

Et sinä mene seurakuntaan koska olet vapaa sinne menemään, vaan koska sinussa on tahto mennä sinne, joka ylittää tahdon tehdä jotain muuta. Se on hyvä jos siellä seurakunnassa opetetaan tervettä oppia ja on aitoja uskovia. Mutta ei tuo tahtosi ole sinun itse valitsema vaan se on sinuun istutettu.
Markuksen evankeliumin neljäs luku kertoo, että vilja kasvaa itsestään. Se ei kasva koska käy seurakunnassa, ei edes koska lukee Raamattua, vaan koska Jeesus vaikuttaa ihmisen sydämessä.

Lue lisää

Raamattu puhuu siitä, että Jumala vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen. Jos Jumala vaikuttaisi aina tahtomisen ja tekemisen kaikissa ihmisissä, jumalanpalvelukset olisivat ääriään myöten täynnä kaikissa seurakunnissa joka sunnuntai ja maailma olisi aika erilainen paikka. Ei kaikki uskovatkaan mene jumalanpalveluksiin säännöllisesti eikä sekään ole tietenkään mikään pakollinen asia. Uskoa ei tarvitse suorittaa mutta jotkut asiat kuitenkin säännöllisesti tehtyinä tms. rakentaa ihmistä. Uskovakin voi olla kuuntelematta Jumalan kehotusta monissa asioissa. Itse tunnistan itsessäni kyllä mukavuudenhalun ja monta kertaa olen jäänyt kotiin sunnuntaina ja jälkeenpäin on harmittanut. Siinä kohtaa ehkä käytin sitä vapaata tahtoani ei-niin-rakentavalla tavalla. Asiat ei ole kuitenkaan läheskään aina mustavalkoisia. Aina ei jaksa eikä uskoa mitata sillä, kuinka useana peräkkäisenä sunnuntaina kuluttaa kirkon penkkiä. Siitä ei myöskään tule kantaa vääränlaista syyllisyyttä, ettei lipsahda lakihenkiseksi suorittamiseksi.

Kristittyjen yhteys rakentaa terveissä kristillisissä yhteisöissä, kaikki kristillisetkään yhteisöt eivät välttämättä ole rakentavia ja terveitä. Epätervettä hengellisyyttä esiintyy kristittyjenkin parissa ja menestysteologia on yksi esimerkki siitä. Itse pidän Jumalan sanan säännöllistä lukemista ja rukousta tärkeinä ja uskoa ylläpitävinä asioina. Usko tarvitsee kasvaakseen Jumalan sanan, tervehenkisen opetuksen, rukousyhteyden Jumalan kanssa ja kristittyjen välisen yhteyden. Ehtoollistakin kaipaa ja silläkin on oma tärkeä paikkansa. Aika heikossa hapessa voi olla, jos jättää ne asiat pois, jotka on annettu oman uskonelämän hoitamiseksi.

Anonyymi kirjoitti:

Elämään kuuluu monella uskovallakin myös se, että joutuu kokemaan torjuntaa ja pettymyksiä. Niiden hyväksyminen ja niiden sietäminen ja ennen kaikkea epävarmuuden sietäminen kuuluu elämään ja ihmisenä kasvamiseen. Erityisesti toivoisin, että uskoville tuo olisi selvää. Menestysteologian piirissä saatetaan lupailla ja uskotella ihmisille mitä vain ilman, että Jumala olisi jollekin yksittäiselle ihmiselle luvannut jotain tiettyä asiaa.

Sinä kirjoitat aina eri asiasta kuin minä viesteissäni. Edellisessä viestissäni kirjoitin vapaasta tahdosta ja siihen liittyvistä eroista uskonasioissa (uskon syntymisessä) ja arkielämässä. En ole missään kohtaa väittänyt, etteikö kaikki hyvä tulisi Jumalalta. Kaikki hyvä tulee Jumalalta mutta se ei tarkoita sitä, etteikö ihmistä olisi kutsuttu tekemään omaa osaansa. Sekoitat eri asioita nyt keskenään. Vaikka kaikki hyvä tulee Jumalalta, ihminen on omassa elämässään kutsuttu tekijäksi. Ei kukaan saa esim. hyviä arvosanoja, jos ei opiskele ahkerasti. Jotkut voivat hyötyä hyvästä muistista, nopeasta älystä jne, jotka myös ovat Jumalan lahjaa ja osoitus Jumalan hyvyydestä, mutta silti joutuvat lukemaan ja käyttämään opiskeluun aikaa. Jumala ei tee sitä ihmisen puolesta. Ihmiselläkin on oma osa. Jos elämässä saavuttaa asioita, tulee toki olla kiitollinen Jumalalle. Voi siinä kohtaa myös tunnustaa sen oman osansa. Ei kukaan väittele tohtoriksi ilman vuosien opiskelua. Se vie aikaa, vaivaa ja ponnisteluja. Väitöskirjan lopussa silti voi kiittää Jumalaa kaikesta hyvästä ja kirjoittaa väitöskirjan Hänen kunniakseen. Ei nuo ole ristiriidassa. Jumala mahdollistaa asioita ja antaa "paikkoja" elämässä, ihmissuhteissa, töissä ja opinnoissa mutta ihmiselläkin on niissä oma aktiivinen osa. En ymmärrä, miksi se tulisi kieltää tai poisselittää. Ei sen myöntäminen vähennä Jumalaa eikä Hänen hyvyyttään tai kaikkivaltiuuttaan tippaakaan.

Edelleen korostan sitä, että ihminen on vapaa toimija monissa asioissa ja sitä vapaata toimijuutta tulee rakentavalla tavalla harjoittaa arjessa ja siellä, missä vaikuttaa ja elää. Ihminen on luotu ja tarkoitettu järkeä käyttäväksi ja aktiiviseksi ja yhteyteen Jumalan kanssa. Tietysti eri elämäntilanteissa olevilla se voi olla erilaista eikä se aina kaikilla toteudu ideaalitavalla. Sairaus voi esim. väsyttää ja kaventaa elämää, jolloin oma toimijuuskin kaventuu. Sekin on ymmärrettävää ja sallittua. Kaikilta ei voi eikä saakaan odottaa samaa ja Jumala kaikkivaltiaana ymmärtää sen paremmin kuin kukaan ihminen ja tietää ihmisten yksilölliset tilanteet. Ajattelen kuitenkin, että monessa arkielämän tilanteissa, ihmissuhteissa, työhön ja opiskeluun liittyvissä asioissa ihminen on monissa asioissa itsenäinen toimija ja sitä toimijuutta tulee aktiivisesti käyttää hyvien asioiden tavoitteluun. Oma kristillinen ihmiskäsitykseni sisältää ymmärryksen ihmisestä aktiivisena toimijana seurakunnassa, yhteiskunnassa ja ihmissuhteissa.

Lue lisää

Itse olen menestynyt paremmin työssäni nyt uskovaisena kun en enää opiskele juurikaan mitään ammattiini liittyvää. Jumala ohjaa kaikkea työpaikallani ja ympärilläni. Jos jokin menee pieleen odotan Jumalan ratkaisua siihen. Näin minulla on täydellinen immuniteetti katkeruuteen esimerkiksi, kun tiedän, että Jumala ratkaisee tämänkin ongelman jotenkin. Minä voin menettää työni mutta silloin Jumala suunnittelee minun osakseni jotain muuta.

Jobin kirjasta:
"Ja hän sanoi:'Alastonna minä tulin äitini kohdusta, ja alastonna minä sinne palajan. Herra antoi, ja Herra otti; kiitetty olkoon Herran nimi.' Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä eikä puhunut nurjasti Jumalaa vastaan."

Näin Job totesi menetettyään lähes kaiken. Huomaa, hän ei kehu omia valintojaan, ei itse asiassa puhu niistä mitään, vaan kiittää Jumalaa kuka antoi ja otti kaiken ilman Jobin omia valintoja. Miksi nykyajan kristityt painottavat omia valintojaan niin paljon, kun Jobi vain kiittää Jumalaa? Myöhemmin Jobikin tekee syntiä kun hän alkaa syyttämään Jumalaa huonosta kohtalostaan. Jumala ei ole meille mitään velkaa. Ainoastaan armostaan Hän antaa toisille perheen tai rikkautta. On todella pöyhkeää väittää että omat valinnat tuottavat hyviä tuloksia. Jumala antaa rikkaiden rikastua ja ihmisten löytää hyvän puolison. Jumala antaa vanhurskauden ja viisauden.

Se mitä me eri tilanteissa valitsemme perustuu siihen mitä me todellisuudessa pidämme arvossa. Joten se mikä mielletään valinnaksi, on todellisuudessa edeltämäärätty tapahtuma näiden edeltäomaksuttujen arvojen mukaan. Uskovaisella niiden arvojen tulisi olla kiinni Jeesuksessa ja Hänen laissaan. Jos tällaisia arvoja ei ole, seuraa tilanne, jossa emme kykene valitsemaan. Tälläinen tilanne syntyy kun meillä ei ole mitään arvojärjestystä niille asioille joista pitää valita, eli useimmiten vähäpätöisinä pitämistämme asioista.

Siunattuja unia.

Anonyymi kirjoitti:

Itse olen menestynyt paremmin työssäni nyt uskovaisena kun en enää opiskele juurikaan mitään ammattiini liittyvää. Jumala ohjaa kaikkea työpaikallani ja ympärilläni. Jos jokin menee pieleen odotan Jumalan ratkaisua siihen. Näin minulla on täydellinen immuniteetti katkeruuteen esimerkiksi, kun tiedän, että Jumala ratkaisee tämänkin ongelman jotenkin. Minä voin menettää työni mutta silloin Jumala suunnittelee minun osakseni jotain muuta.

Jobin kirjasta:
"Ja hän sanoi:'Alastonna minä tulin äitini kohdusta, ja alastonna minä sinne palajan. Herra antoi, ja Herra otti; kiitetty olkoon Herran nimi.' Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä eikä puhunut nurjasti Jumalaa vastaan."

Näin Job totesi menetettyään lähes kaiken. Huomaa, hän ei kehu omia valintojaan, ei itse asiassa puhu niistä mitään, vaan kiittää Jumalaa kuka antoi ja otti kaiken ilman Jobin omia valintoja. Miksi nykyajan kristityt painottavat omia valintojaan niin paljon, kun Jobi vain kiittää Jumalaa? Myöhemmin Jobikin tekee syntiä kun hän alkaa syyttämään Jumalaa huonosta kohtalostaan. Jumala ei ole meille mitään velkaa. Ainoastaan armostaan Hän antaa toisille perheen tai rikkautta. On todella pöyhkeää väittää että omat valinnat tuottavat hyviä tuloksia. Jumala antaa rikkaiden rikastua ja ihmisten löytää hyvän puolison. Jumala antaa vanhurskauden ja viisauden.

Se mitä me eri tilanteissa valitsemme perustuu siihen mitä me todellisuudessa pidämme arvossa. Joten se mikä mielletään valinnaksi, on todellisuudessa edeltämäärätty tapahtuma näiden edeltäomaksuttujen arvojen mukaan. Uskovaisella niiden arvojen tulisi olla kiinni Jeesuksessa ja Hänen laissaan. Jos tällaisia arvoja ei ole, seuraa tilanne, jossa emme kykene valitsemaan. Tälläinen tilanne syntyy kun meillä ei ole mitään arvojärjestystä niille asioille joista pitää valita, eli useimmiten vähäpätöisinä pitämistämme asioista.

Siunattuja unia.

Lue lisää

Ihmisen omilla valinnoilla on väliä. Se, että ihmisen omilla valinnoilla on väliä ja sen tosiasian myöntää, ei tarkoita välttämättä "pöyhkeilyä" eikä ylpeyttä. Jos ei tee omaa osaansa ja ulkoistaa tai yrittää ulkoistaa sitä muille ja/tai Jumalalle, sillä on kyllä seurauksensa. Menestyminen usein vaatii kovaa työtä ja ponnisteluja. Jos on kovasti ponnistellut tavoitteidensa eteen päämäärätietoisesti ja toteaa sen, sekään ei ole mitään ylpeyttä. Sehän vaan on asian objektiivinen toteaminen. Siinäkin kohtaa moni kiittää Jumalaa, jolta kaikki hyvä tulee ja joka on mahdollistanut kaiken.

En usko, että itse Jobin asemassa olisin pystynyt kiittämään keskellä kärsimystä. Se on ihan inhimillistä, että kun kokee pettymyksiä, myös tuntee erilaisia tunteita ja osaa ne ilmaista. Jumala ei odota ihmisen olevan yli-ihminen vaan rehellinen ja avoimesti sanottamaan tunnetilojaan ja ajatuksiaan. Jumala Jumalana kyllä sen kestää ja luulen niin, että Hän jopa toivoo sitä.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisen omilla valinnoilla on väliä. Se, että ihmisen omilla valinnoilla on väliä ja sen tosiasian myöntää, ei tarkoita välttämättä "pöyhkeilyä" eikä ylpeyttä. Jos ei tee omaa osaansa ja ulkoistaa tai yrittää ulkoistaa sitä muille ja/tai Jumalalle, sillä on kyllä seurauksensa. Menestyminen usein vaatii kovaa työtä ja ponnisteluja. Jos on kovasti ponnistellut tavoitteidensa eteen päämäärätietoisesti ja toteaa sen, sekään ei ole mitään ylpeyttä. Sehän vaan on asian objektiivinen toteaminen. Siinäkin kohtaa moni kiittää Jumalaa, jolta kaikki hyvä tulee ja joka on mahdollistanut kaiken.

En usko, että itse Jobin asemassa olisin pystynyt kiittämään keskellä kärsimystä. Se on ihan inhimillistä, että kun kokee pettymyksiä, myös tuntee erilaisia tunteita ja osaa ne ilmaista. Jumala ei odota ihmisen olevan yli-ihminen vaan rehellinen ja avoimesti sanottamaan tunnetilojaan ja ajatuksiaan. Jumala Jumalana kyllä sen kestää ja luulen niin, että Hän jopa toivoo sitä.

Lue lisää

"Ihmisen omilla valinnoilla on väliä. Se, että ihmisen omilla valinnoilla on väliä ja sen tosiasian myöntää, ei tarkoita välttämättä "pöyhkeilyä" eikä ylpeyttä. Jos ei tee omaa osaansa ja ulkoistaa tai yrittää ulkoistaa sitä muille ja/tai Jumalalle, sillä on kyllä seurauksensa."

Onko tämä uskovaisen vinkki toiselle uskovaiselle? Ei kuullosta siltä. Eikö paholainen kehoittaisi ihmistä turvaamaan itseensä? Jeesus sanoi, että tulkaa lasten kaltaisiksi. Luottamaan siis Taivaalliseen Isään eikä omiin valintoihin, kykyihin tai tekoihin.

"Jumala ei odota ihmisen olevan yli-ihminen vaan rehellinen ja avoimesti sanottamaan tunnetilojaan ja ajatuksiaan."

Tätä uskovaiselta juuri odotetaan. Yliluonnollista kykyä olla murehtimatta. Yliluonnollista luottamusta ja pelottomuutta, jotka Jumala ihmiselle antaa uskon kautta Hänen Poikaansa Jeesukseen. Elämä olisi tylsää ilman täydellistä luottamusta Jumalan huolenpitoon.

Matteus 6:31-33
"Älkää siis murehtiko sanoen:'Mitä me syömme?' tahi:'Mitä me juomme?' tahi 'Millä me itsemme vaatetamme?' Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille ANNETAAN."

Jos ruoka, juoma ja vaatteet tulevat Jumalalta, niin eikö sitten aviopuolisokin? Ne nimenomaan kaikki annetaan. Murehtiminen on kiellettyä. Jeesus sanoo:"Älkää murehtiko". Se on käsky, jota pitämättä ihminen halveeraa Taivaan Isää, kuka on luvannut pitää meistä huolen.

Anonyymi kirjoitti:

"Ihmisen omilla valinnoilla on väliä. Se, että ihmisen omilla valinnoilla on väliä ja sen tosiasian myöntää, ei tarkoita välttämättä "pöyhkeilyä" eikä ylpeyttä. Jos ei tee omaa osaansa ja ulkoistaa tai yrittää ulkoistaa sitä muille ja/tai Jumalalle, sillä on kyllä seurauksensa."

Onko tämä uskovaisen vinkki toiselle uskovaiselle? Ei kuullosta siltä. Eikö paholainen kehoittaisi ihmistä turvaamaan itseensä? Jeesus sanoi, että tulkaa lasten kaltaisiksi. Luottamaan siis Taivaalliseen Isään eikä omiin valintoihin, kykyihin tai tekoihin.

"Jumala ei odota ihmisen olevan yli-ihminen vaan rehellinen ja avoimesti sanottamaan tunnetilojaan ja ajatuksiaan."

Tätä uskovaiselta juuri odotetaan. Yliluonnollista kykyä olla murehtimatta. Yliluonnollista luottamusta ja pelottomuutta, jotka Jumala ihmiselle antaa uskon kautta Hänen Poikaansa Jeesukseen. Elämä olisi tylsää ilman täydellistä luottamusta Jumalan huolenpitoon.

Matteus 6:31-33
"Älkää siis murehtiko sanoen:'Mitä me syömme?' tahi:'Mitä me juomme?' tahi 'Millä me itsemme vaatetamme?' Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille ANNETAAN."

Jos ruoka, juoma ja vaatteet tulevat Jumalalta, niin eikö sitten aviopuolisokin? Ne nimenomaan kaikki annetaan. Murehtiminen on kiellettyä. Jeesus sanoo:"Älkää murehtiko". Se on käsky, jota pitämättä ihminen halveeraa Taivaan Isää, kuka on luvannut pitää meistä huolen.

Lue lisää

...
Omiin valintoihin keskittyminen aiheuttaa vain turhaa ahdistusta kun täytyy arpoa teenkö nyt Jumalan mielen mukaan vai en. Parempi on elää luottamuksessa ja ilossa, jotka tulevat vain kun luottaa Isäänsä. Vai väitätkö että on olemassa "väärää luottamusta", ja että on parempi horjua puolelta toiselle pohtimalla omia valintoja, sen sijaan että tulisi sydämeltään sellaiseksi kenen vastaus kaikkiin tilanteisiin on Jumalassa kuin itsestään ilman turhia pohdintoja? Käytännössä tuo olisi todella kuluttava tapa elää, että pohtisi valintojaan sensijaan että valitsisi aina sen minkä Jumala on sydämessä hyväksi näyttänyt.

Anonyymi kirjoitti:

"Ihmisen omilla valinnoilla on väliä. Se, että ihmisen omilla valinnoilla on väliä ja sen tosiasian myöntää, ei tarkoita välttämättä "pöyhkeilyä" eikä ylpeyttä. Jos ei tee omaa osaansa ja ulkoistaa tai yrittää ulkoistaa sitä muille ja/tai Jumalalle, sillä on kyllä seurauksensa."

Onko tämä uskovaisen vinkki toiselle uskovaiselle? Ei kuullosta siltä. Eikö paholainen kehoittaisi ihmistä turvaamaan itseensä? Jeesus sanoi, että tulkaa lasten kaltaisiksi. Luottamaan siis Taivaalliseen Isään eikä omiin valintoihin, kykyihin tai tekoihin.

"Jumala ei odota ihmisen olevan yli-ihminen vaan rehellinen ja avoimesti sanottamaan tunnetilojaan ja ajatuksiaan."

Tätä uskovaiselta juuri odotetaan. Yliluonnollista kykyä olla murehtimatta. Yliluonnollista luottamusta ja pelottomuutta, jotka Jumala ihmiselle antaa uskon kautta Hänen Poikaansa Jeesukseen. Elämä olisi tylsää ilman täydellistä luottamusta Jumalan huolenpitoon.

Matteus 6:31-33
"Älkää siis murehtiko sanoen:'Mitä me syömme?' tahi:'Mitä me juomme?' tahi 'Millä me itsemme vaatetamme?' Sillä tätä kaikkea pakanat tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille ANNETAAN."

Jos ruoka, juoma ja vaatteet tulevat Jumalalta, niin eikö sitten aviopuolisokin? Ne nimenomaan kaikki annetaan. Murehtiminen on kiellettyä. Jeesus sanoo:"Älkää murehtiko". Se on käsky, jota pitämättä ihminen halveeraa Taivaan Isää, kuka on luvannut pitää meistä huolen.

Lue lisää

Minun on hyvin vaikea käsittää sinun kommentoitiasi, vaikka uskova kristitty olenkin. Se, että ihminen TEKEE OMAN OSANSA ja OTTAA VASTUUN OMASTA ELÄMÄSTÄÄN, ei tarkoita sitä, että ihminen ei turvautuisi pelastuskysymyksessä Jumalaan eikä rukoilisi Jumalan johdatusta elämäänsä. Vaikka ihminen rukoilee johdatusta, hänelle silti jää se oma osa ja vastuut. En ymmärrä, miksi tuo on niin vaikea ymmärtää.

Tietysti kaikki hyvä tulee Jumalalta, senkin olen edellä todennut enkä sitä ole viesteissäni missään vaiheessa kieltänyt. Ei kuitenkaan kaikki uskovat saa puolisoa tai avioliittoa, vaikka kuinka ovat rukoilleet. Tuollaisiakin tiedän useita. Kaikki hyvä tulee Jumalalta mutta kaikki ei saa jostain syystä kaikkea, mitä rukoilee, tarvitsee ja pyytää. Se jääkin mysteeriksi, miksi niin on. Ei sitäkään tarvitse alkaa ylihengellistämään, koska asiaan voi olla monta syytä tai vaikuttavaa tekijää. Elämä vaan menee niin kuin menee ja myös sillä, että ihminen on aktiivinen ja toimelias on vaikutusta asioihin. Ei siis kannata jäädä nysväämään peräkammariin vaan lähteä rohkeasti liikkeelle toki suuntaviittoja kysellen!

Anonyymi kirjoitti:

...
Omiin valintoihin keskittyminen aiheuttaa vain turhaa ahdistusta kun täytyy arpoa teenkö nyt Jumalan mielen mukaan vai en. Parempi on elää luottamuksessa ja ilossa, jotka tulevat vain kun luottaa Isäänsä. Vai väitätkö että on olemassa "väärää luottamusta", ja että on parempi horjua puolelta toiselle pohtimalla omia valintoja, sen sijaan että tulisi sydämeltään sellaiseksi kenen vastaus kaikkiin tilanteisiin on Jumalassa kuin itsestään ilman turhia pohdintoja? Käytännössä tuo olisi todella kuluttava tapa elää, että pohtisi valintojaan sensijaan että valitsisi aina sen minkä Jumala on sydämessä hyväksi näyttänyt.

Lue lisää

Riippuu varmaan vähän valinnoista. En arkielämässä ainakaan itse jää pähkäilemään arkielämään liittyviä valintoja, jotka on hyväksi havaittuja. Näin varmaan ajattelee moni muukin. En myöskään ylihengellistä arkipäivän valintoja enkä liiemmin kysele tai rukoile, minkä paidan päälle laittaisin tai mitkä kengät jalkaan valitsisin. Tuollainen ei olisi tervettäkään. Kyllä moni varmasti isoissa elämänvalinnoissa rukoilee johdatusta, ihminen silti tekee päätökset, valinnat ja kantaa valinnoistaan ja teoistaan vastuun.

Se onkin se juttu. Elätteletkö suhdetta kansssaan uudelleen vai et

Jos elättelet on virhe paneskella muita

Anonyymi kirjoitti:

Se onkin se juttu. Elätteletkö suhdetta kansssaan uudelleen vai et

Jos elättelet on virhe paneskella muita

Hän aloitti muiden kanssa paneskelut, joten en elättele mitään enää hänen suuntaansa. Aikansa kutakin

Läheskään kaikki ei paneskele vaimoaan pitkässä liitossa. Ne halut saattaa vaan kadota vuosien saatossa.

Anonyymi kirjoitti:

Läheskään kaikki ei paneskele vaimoaan pitkässä liitossa. Ne halut saattaa vaan kadota vuosien saatossa.

Niin, tiedän sen itsekin pitkässä liitossa ollessani. Mutta siihen liittyi kyllä muut haluttomuutta aiheuttavat asiat.

Normaalia Suomessa

Anonyymi kirjoitti:

Normaalia Suomessa

Niin mikä on? Miksi pitäisi ajatella ihmistä, joka ei aloituksen hypoteettisen väitteen mukaan ajattele minua? Eikö silloin ole ihan sama olla yksin?

olet langettanut kirouksen, tyhjän toivon, mikä raukesi tyhjiin, hyvin meni, ei mitään hätää.......
t.olimme sotilaita..........
https://www.youtube.com/watch?v=nAKHdpCwJy8

Kyllä mielestäni hyvässä parisuhteessa on paljon seksiäkin. Kyllähän se lähentääkin. Toki elämään kuuluu paljon muutakin kuin seksi.

Eikä aina voi rakastella vaikka haluaisikin 🙄 voipi olla vaikka yhdyntäkielto päällä 😁😞😁

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä mielestäni hyvässä parisuhteessa on paljon seksiäkin. Kyllähän se lähentääkin. Toki elämään kuuluu paljon muutakin kuin seksi.

Eikä aina voi rakastella vaikka haluaisikin 🙄 voipi olla vaikka yhdyntäkielto päällä 😁😞😁

Lue lisää

Itse ajattelen, että toinen suorastaan heitti minut pois, vaikka olin hänen sylissään. Ja hän tiesi tunteeni. Eikä koskaan halunnut puhua asioista. Hän ikäänkuin pilasi välimme ja sen kaiken.

Ei toinen voi odottaa toiselta seksittömyyttä, kuten en itsekään odota häneltä. Emme ole parisuhteessa, eikä hän ole yhtäkään ollut halukas tätä selvittämään. Päinvastoin, minulle on yhä tullut olo hänen leikkimisestä tunteillani tai jostain ihme pelistä (jota en halua pelata, tärkeät asiat eivät ole minulle peliä).

Anonyymi kirjoitti:

Itse ajattelen, että toinen suorastaan heitti minut pois, vaikka olin hänen sylissään. Ja hän tiesi tunteeni. Eikä koskaan halunnut puhua asioista. Hän ikäänkuin pilasi välimme ja sen kaiken.

Ei toinen voi odottaa toiselta seksittömyyttä, kuten en itsekään odota häneltä. Emme ole parisuhteessa, eikä hän ole yhtäkään ollut halukas tätä selvittämään. Päinvastoin, minulle on yhä tullut olo hänen leikkimisestä tunteillani tai jostain ihme pelistä (jota en halua pelata, tärkeät asiat eivät ole minulle peliä).

Lue lisää

Ai jaa, seksi ei siis ole tärkeää? No onpas siinä erikoinen näkemys. Taidat olla mies.

Anonyymi kirjoitti:

Ai jaa, seksi ei siis ole tärkeää? No onpas siinä erikoinen näkemys. Taidat olla mies.

Käännät ja väännät asiat nurinpäin. 😕 Tarkoitin, että jos emme ole suhteessa, pariskunta, ei voi olettaa toiselta sitä, että toinen vain eläisi selibaatissa hänestä haaveillen. Ihminen tarvitsee jotain todellisempaa. Silloin pitäisi pyrkiä yhteen tunteittensa kohteen kanssa. Mutta jos se toinen osapuoli oikuttelee, ei tiedä mitä haluaa, tms. ei siihen riitä pelkkä toisen tahto.

Silloin sitä harrastaa seksiä / rakastelee jonkun muun kanssa. Itse en harrasta missään nimessä kuin tietyn ihmisen kanssa, joka täyttää ne "ehdot" jota rakastelulta vaadin (tunteet). Jokainen päättää itse, onko seksi tärkeää. On ihmisiä, kenelle se ei ole tärkeää. Itse olen kovinkin seksuaalinen ja seksi on minulle tärkeää ja ihanaa.

Anonyymi kirjoitti:

Käännät ja väännät asiat nurinpäin. 😕 Tarkoitin, että jos emme ole suhteessa, pariskunta, ei voi olettaa toiselta sitä, että toinen vain eläisi selibaatissa hänestä haaveillen. Ihminen tarvitsee jotain todellisempaa. Silloin pitäisi pyrkiä yhteen tunteittensa kohteen kanssa. Mutta jos se toinen osapuoli oikuttelee, ei tiedä mitä haluaa, tms. ei siihen riitä pelkkä toisen tahto.

Silloin sitä harrastaa seksiä / rakastelee jonkun muun kanssa. Itse en harrasta missään nimessä kuin tietyn ihmisen kanssa, joka täyttää ne "ehdot" jota rakastelulta vaadin (tunteet). Jokainen päättää itse, onko seksi tärkeää. On ihmisiä, kenelle se ei ole tärkeää. Itse olen kovinkin seksuaalinen ja seksi on minulle tärkeää ja ihanaa.

Lue lisää

Ja voit uskoa, kun perjantaina päättyy neljän viikon yhdyntäkielto, joka on ollut kyllä tosi haastava juttu 😅, niin aivan taatusti rakastelen silloin . . .

Anonyymi kirjoitti:

Ja voit uskoa, kun perjantaina päättyy neljän viikon yhdyntäkielto, joka on ollut kyllä tosi haastava juttu 😅, niin aivan taatusti rakastelen silloin . . .

Ja mielestäni olen sen ansainnut, että toinen ottaa minut syliin, pitää lähellään, koskettaa vartaloani, tulee sisääni ja rakastelee minua. Sitäpaitsi on varmaan hyväksi tehdä se ensin hellästi, kaiken jälkeen . . .

Eikä ole minun syyni, etten ole yhdessä tietyn ihmisen kanssa, minä olen se, joka on aina yritti enemmän ja yksi oikkupässi vain kukkoili ylemmyydentunnossaan, ja teki mitä teki. Se, ettemme ole parisuhteessa, on pelkästään hänen syynsä! Suutun nyt, kun ajattelenkin asiaa!!!

Sinä kuullostat miesvihaajalta . Ja mustamaalaajalta jäitkö rannalle ruikuttamaan .

Olen varattu ja ikävöin varattua.
Myönnän joskus miettineeni miten hän rakastelee vaimoaan, mutta niinhän sen kuuluukin olla ja näinhän tämä tilanne on alusta asti ollut. Ei minulla ole oikeutta tuntea siitä asiasta oikeastaan yhtään mitään, hehän tässä ovat pariskunta ja minä myös omassa liitossani.
En silti lopeta haaveilua että mitäpä jos edes sen yhden kerran minä ja hän ... no haaveet ovat haaveita.

Anonyymi kirjoitti:

Olen varattu ja ikävöin varattua.
Myönnän joskus miettineeni miten hän rakastelee vaimoaan, mutta niinhän sen kuuluukin olla ja näinhän tämä tilanne on alusta asti ollut. Ei minulla ole oikeutta tuntea siitä asiasta oikeastaan yhtään mitään, hehän tässä ovat pariskunta ja minä myös omassa liitossani.
En silti lopeta haaveilua että mitäpä jos edes sen yhden kerran minä ja hän ... no haaveet ovat haaveita.

Lue lisää

Jotenkin inhottavaa, mutta luonnollista tuo haaveilu. Mutta et kunnioita sitä varattu yhtään, jos ajattelet, että jos edes yhden kerran pääsisit hänen kanssaan vuoteeseen. Ehkäpä hän haluaa elämältä ja toiselta ihmiseltä muun kuin kertapanon! Mitä jos hän on sydämeltään kovinkin romanttinen?

Ehkä tunteesi häntä kohtaan on pelkkää himoa, ei ollenkaan rakkautta. Tuo on mielestäni paha ja surullinen asia. Taas kun rakastuu (eikä tunteet katso sitä onko toinen varattu vai ei), silloin pitäisi miettiä asioista tarkemmin, mitä toivoo ja haluaa, mitä se toinen haluaa, voiko asioita tehdä niin, että voisi olla yhdessä sen kanssa, ketä rakastaa . . .

Anonyymi kirjoitti:

Jotenkin inhottavaa, mutta luonnollista tuo haaveilu. Mutta et kunnioita sitä varattu yhtään, jos ajattelet, että jos edes yhden kerran pääsisit hänen kanssaan vuoteeseen. Ehkäpä hän haluaa elämältä ja toiselta ihmiseltä muun kuin kertapanon! Mitä jos hän on sydämeltään kovinkin romanttinen?

Ehkä tunteesi häntä kohtaan on pelkkää himoa, ei ollenkaan rakkautta. Tuo on mielestäni paha ja surullinen asia. Taas kun rakastuu (eikä tunteet katso sitä onko toinen varattu vai ei), silloin pitäisi miettiä asioista tarkemmin, mitä toivoo ja haluaa, mitä se toinen haluaa, voiko asioita tehdä niin, että voisi olla yhdessä sen kanssa, ketä rakastaa . . .

Lue lisää

En ole rakkaudesta puhunutkaan, vaan ikävöinnistä.
Tuskimpa minun salaiset haaveeni ovat loukkaavia, kuten sanoin haaveet ovat haaveita- ei aikomustakaan toteuttaa.

Eikös se surkastu nimenomaan juuri siitä että se dippailee sitä niin moneen reikään, alkaa poltella sp-taudit, mutta logiikkansa kullakin 😬

Jep, ei valehtelevasta narsistisesta huomionkipeästä pukista ole muuhun kuin epämääräiseen säätämiseen. Jos joku pitää sellaista tavoiteltavana miehenä tai ylipäänsä ihannetilanteena, on jotain vikaa sellaisessa naikkosessakin. Joten järkinainen oli joka jätti tuollaisen sontiaisen.

Kyllähän se pahalta voi tuntua. Mutta usko, että vielä pahemmalta tuntuu, kun teet todella "ison päätöksen" ja menet rakastamasi ihmisen vällyjen väliin, rakastelet hänen kanssaan ja olet onnellinen siinä ja siitä. Mutta mitäpä tekee rakkaasi? Lähestulkoon heittää sinut pois ja sitten vielä kiukuttelee, ärhentelee, loukkaa, satuttaa . . .

Voitko aavistaakaan, kuinka paljon enemmän tuo satuttaa? Kuinka pahalta tuo tuntuukaan?

On kyllä aika sekoa hyppiä ihmisestä toiseen. Ei yhtään väliksi vaikka joku muu naiksu nyt kärsii pettäjän tempuista.

Anonyymi kirjoitti:

On kyllä aika sekoa hyppiä ihmisestä toiseen. Ei yhtään väliksi vaikka joku muu naiksu nyt kärsii pettäjän tempuista.

Just noin.