Anopin mökki

Appivanhemmilla on kesämökki, jolla en ole hirveästi koskaan viihtynyt. Nuorempana olisi ollut joskus kiva mennä esim. juhannuksen viettoon kaveripariskunnan kanssa, mutta se ei koskaan isovanhemmille sopinut. Joskus lasten ollessa pieniä olisi voinut mennä lasten ja oman äitini kanssa uimaan päiväseltään, mutta sitäkään ei katsottu hyvällä.
Mökillä olo tarkoittaa ainaista raatamista ja on työleiri kuten anoppi aina naureskelee. Itse vihaan joka vuotista polttipuiden tekoa ja nykyisin puut tulee tehdä myös appivanhempien vakituiseen kotiin.
Mies teki remppaa mökillä ja uurastettiin kesä pihan kanssa, mutta siitä tuli nyt sitten vaan vittuilua jälkeenpäin. Anoppi juoksi kälätti perässä valittamassa niin, että pakenin lopulta autoon. Mies ei suostu sen kälättämistä kuuntelemaan. Ei olla tosiaan anopin kanssa missään sellaisissa väleissä, että suostun vastaanottamaan sen ”avautumisia”, jotka tuntuu nyt vanhemmiten lisääntyvän. Saa vapaasti urputtaa lapsilleen ja en suostu enää siinä välissä olemaan. Mökillä käynti on ollut usein lähinnä rasite ja kun anoppi nyt halusi korostaa minulle kuinka omistaa koppinsa ja perintöä ei ole jaettu niin saa minusta sen pitääkin niin kuin lystää. Anoppi käy mökillä kyyditettynä ehkä kuusi kertaa vuodessa. Kun itse pitäisi tuon kopperon eteen lähinnä raataa ja saan vittuilut päälle niin en sinne halua mennä. Mies taas haluaisi viettää kaiken vapaa-aikansa mökillä puuhaillen.
Onko vastaavia kokemuksi? En ole tosiaan mökkiä ollut anopilta varastamassa kuten viimeksi antoi ymmärtää, kun en mökillä edes viihdy. Minusta saisi käsitellä mökkiasiat lastensa kanssa eikä avautua niistä minulle.