Iskiaksen vuoksi olen sairaslomilla n. 1-2 kertaa vuodessa 2-4 viikkoa kerrallaan.
Nyt näyttää työnantajani kyllästyneen sairasteluuni, vaikka yritän sairaslomalla tehdä töitä niin paljon kuin pystyn (kännykkä kannettava PC). Odotan kauhulla hetkeä, jolloin otetaan esiin "tuotannoliset ja taloudelliset" syyt, joiden seurauksena sairaat "vaputetaan" tehtävistään. Kipu on läsnä päivittäin, joskus on pakko jäädä sairaslomalle, kun ei enempää siedä kipua.
Miten Teille kohtalon tovereille on käynyt?
En uskalla ajaa kolmio lääkkeiden vaikutuksen alaisena ja ilman lääkkeitä joskus on hanklaa.
Onko Teistä kukaan jäänyt kiinni "lääketokkurassa" ajamisesta?
Kaiketa huolimatta toivotan Teille hyvää ja kivutonta kesää.
Nyt näyttää työnantajani kyllästyneen sairasteluuni, vaikka yritän sairaslomalla tehdä töitä niin paljon kuin pystyn (kännykkä kannettava PC). Odotan kauhulla hetkeä, jolloin otetaan esiin "tuotannoliset ja taloudelliset" syyt, joiden seurauksena sairaat "vaputetaan" tehtävistään. Kipu on läsnä päivittäin, joskus on pakko jäädä sairaslomalle, kun ei enempää siedä kipua.
Miten Teille kohtalon tovereille on käynyt?
En uskalla ajaa kolmio lääkkeiden vaikutuksen alaisena ja ilman lääkkeitä joskus on hanklaa.
Onko Teistä kukaan jäänyt kiinni "lääketokkurassa" ajamisesta?
Kaiketa huolimatta toivotan Teille hyvää ja kivutonta kesää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos suinkin mahdollista, yritä päästä kuvaukseen niin tiedät ainakin selkäsi todellisen tilan (pullistumat esim.) Onko sinulla jalkaan säteilyä, oletko saanut kipulääkkeeksi jotain epilepsialääkettä(esim. Neurontin, Lyrica) ne hävittävät tehokkaasti hermokivun. Sivuvaikutuksia niistä kyllä on, muttei kaikille. Kannattaisihan niitä ainakin yrittää. Myös kokeilisin Kaustisen kalevalaista jäsenkorjausta, se on lempeä tapa auttaa selkävaivoissa, itse saan siitä kyllä apua.
Hei , onko sinut tosiaan kuvattu että siellä on pullistumat?
Minä olen kitunut tässäkuussa vuoden iskiaksen kanssa, kipupolilla käyn puudutuksessa kolmen kuukauden välein, vaihtelevin tuloksin.
Lääkkeitä minulla on, Neurontin, triptyl,baclon, arkoxia,Tramal 100mg autolla olen ajanut noin kolme kertaa vuoden sisällä, rattiin ei uskalla mennä kun pää on aina lääkkeistä sekaisin.
Jos kipu tulee sietämättömäksi niin ei muuta kun ambulanssilla päivystykseen niin johan ottavat tosissaan.
Minulle terveyskeskuslääkäri sanoi edellisenä iltana että lopeta teeskentely. Sitten seuraavana päivänä joka oli juhannusaatto kipu tuli niin sietämättömäksi että taju meni kankaalle ja jouduin osastolle. Näin viimein pääsin mangneettikuvaukseen.
Elä anna periksi vaan vaadi hoitoa.
tsemppiä sinulle ja koita jaksaa kivuista huolimatta
vielä tarkemmin, mistä iskiasvaivasi johtuvat. Pullistuma, missä välissä jne. Miten kipuilusi alkoi ja miten hoitosi on tarkemmin edennyt. Olen itse samalla tavalla jumissa iskiaksen kanssa ja todella kiinnostunut muiden kohtaloista. Minulla kävely rajoittunutta ja jatkuvaa kipuilua toisessa jalassa ja pakarassa. Ei kuitenkaan puutumista eikä voimattomuutta. Olen kaikin tavoin välttänyt kolmiolääkkeitä. Nyt triptyliä ja paracetamolia. Vointeja sinulle ja muille kohtalokavereille.
Minulle aikanaan ortopedi sanoi, että magneettikuvaukseen saa lähetteen vain sellainen hlö. jonka kirurgi on päättänyt leikata. " Sehän on vain kartta leikkaavalle lääkärille!"
Se kuvaus on tosi kallista, sinne ei oteta,jollei ole päätetty leikata.
Minäkin aikanaan lähes liikuntakyvyttömänä viimein päivystyspolin kautta leikkauspöydälle jouduin, kun kirurgi ei suostunut kuvaamaan eikä leikkaamaan, vaan kirjoitti aina kuukausi kerrallaan sairauslomalle jatkoa.
Ja väitti, että se paranee itsestään. Loppujen lopuksi kuitenkin suuri pullistuma oli 1-3 levyn välissä (luumu)!
Kaikki alkoi ilmeisesti n. 30 vuotta sitten heinähommissa ollessni 16 vuotias miehen alku.
Hankoon niin paljon heiniä kuin mahtui ja eikun ylös, silloin maailma valkeni ja putosin polvilleni. Pari viikkoa siinä kituuttelin ja vaivat meni ohi. Seuraavan kerran menin jumiin ylioppilaskirjoitusten aikana, eräänä aamuna en päässyt sängystä ylös ilman apua ja isä laittoi sukat jalkaan.
Näitä "noidannuolia" on sitten tullut tiheämmin mitä vanhemmaksi olen tullut.
Röntgenkuvia on vuosien varrella otettu usieitakin, mutta ei niissä mitään kummempaa ole ollut.
90-luku oli mukavaa aikaa, silloin kävin kuntosalilla ja silloin ei ollut niin paljon selkävaivoja ja pystyin jopa kaivamaan ojaa, mistä ei nykyisin voi uneksiakaan. Pari vuotta sitten seisoin messuilla 3 päivää, jonka jälkeen sairaslomalle pariksi viikoksi. Tuttavat ja työkaverit ihmettelevät miten seisomisesta voi tulla noin kipeäksi.
Tätyy aloittaa saliharjoittelu uudestaan, kunhan selkä sen verran kestäisi, että aloituksen saisi aikaan.
Kipuun olen syönyt Ardinexia ja Panacodia, tulehdukseen sitten Burana 800 ja 600, lisäksi rentouttajaa Sirdalud 4 mg. Lääkkeet tekevät kivun loivemmaksi, eivätkä poista sitä kokonaan.
Kipu on oikeassa takataskussa ja säteilee pitkin jalkaa. Toisinaan säteilee myös vasempaan jalkaan. Nyt kiertoliikkeet aiheuttaa viiltävän tuskan ristiselän oikealle puolelle.
Miksi nyt kirjoita johtuu siitä, kun kysyin vaimolta toissa päivänä "Tuntuuko sinulla minkäänlaista kipua pientä tai suurta". Vaimo vastasi "Ei sitten minkäänlaista, joskus päätä särkee, mutta harvemmin." Jäin miettimään, kuinka kipu oli hiipinyt elämääni jokapäiväiseksi kumppaniksi.
Kerran yksi lääkäri sanoi " Sinun vain on opittava elämään tämän asian kanssa"
Olen ilmeisesti oppinut?
Minä kyllä pääsin kuvaukseen ennenkun leikkauspäätös oli tehty.
Mutta kivuista sain kyllä kärsiä vuoden päivät ja viime kesänä ei ollut kun yksi pullistuma ja sen parantumista odotellessa nyt on sitten pullistunut toinenkin väli.
Mutta isompi on 4-5 nikaman välissä.
Auttoiko sinulla leikkaus? olen kuullut että joskus pullistuu sama väli uudelleen.
Olitko kauan sairaalassa ja miten nopeasti toivuit leikkauksesta.
Minnulla on myös alhaalta nikamia kulunut ja todettu selkäydinkanavanahtauma , vaikuttaako ne mitenkään tähän iskiasleikkaukseen?
Itselläni tuli niin kovat kivut selkään ja jalkaan
että jouduin ambulanssilla menemään kirran päivystykseen. Osastolla makasin 5 päivää, ortopedi kävi katsomassa ja sanoi että lihasperäistä. Kipulääkettä ja kotiin. Pyysin sitten että voisiko fysiatri katsoa vielä, sain siihen luvan ja fysiatri oli sitä mieltä että on kuvattava. No, magneettikuvassa löytyi pullistuma kahdessa välissä.
Sitä ei kuitenkaan leikattu. Kipulääkkeillä olen pärjäillyt, mutta töihin en kykene. Nyt mennyt kohta 3 kuukautta. Lyrica epilääke poisti tehokkaasti kivut, mutta sivuvaikutuksia aika paljon. En pysty syömään sitä. Saa nähdä kuinka kauan tää kestää. Kelan kanssa piti tapella sairauspäivärahoistakin, ei kelvannut erikoislääkärin B-lausunto. Onneksi sain sitten magneettikuvauksen röntgenlausunnon lisäksi kelalle, sitten heltisi päiväraha. Ajattelin vain että suurinta osaa ei magneettikuvata, kuinka pystyy todistamaan ettei ole töihin kykenevä. Varsinkin hoitotyötä vuodeosastolla on mahdoton tehdä.