kiltti mies

Sinä et ole mikään kiltti mies. Kiltti mies yrittää ymmärtää eikä ole heti syyllistämässä naisia, että se on naisen vika kun rakastaa hakkaajaan. Sinä et ole kiltti mies - sinä olet ylimielinen vittuilija....joita ilman sinuakin on muuten aivan tarpeeksi!

Niin, en tiedä rakastuinko renttuun vai mihin, sillä vasta kahden vuoden asuminen jälkeen paljastui kunnolla totuus ja väkivaltainen käytös.

Alkoholia hän kyllä nautti usein, mutta muuten hyvässä asemassa oleva akateeminen ihmine hän oli, rahaa oli ja oma kotikin. Silti hirviö hän oli mieheksi.

Rakastuin aikoinaan kiltiksi luulemaani mieheen. Alussa olimme ystäviä, kuuntelimme toistemme ongelmia ja mies osasi olla empaattinen. Kaikesta hän ei pystynyt puhumaan, mutta pistin sen ujouden ja toisaalta myös hänen kokemattomuutensa piikkiin. Vaikka hän oli jo kolmekymppinen, ei hän ollut koskaan ollut avo- tai avioliitossa, kuten minä. Toki hänellä pari seurustelusuhdetta oli takana.

Ystävyytemme syveni rakkaudeksi ja suhteeksi, ja reilun vuoden päästä hän muutti luokseni. Sitä ennen hän oli ottanut alkoholia vain muutaman kerran seurassani, ja silloinkin aina kohtuudella. Mutta yhteenmuutettuamme hän alkoi pian ryypätä viikonloppuisin. Hän rupesi pitämään minua itsestäänselvyytenä ja alkoi puhua minulle halventavaan sävyyn, myös selvinpäin ja jopa muiden kuullen. Henkinen väkivalta oli lähes jokapäiväistä.

Masennuin tilanteesta ja pyysin häntä muuttamaan pois luotani. Pian sen jälkeen hän kännipäissään pahoinpiteli minua ensimmäisen kerran. Seuraavana aamuna hän oli häpeissään, mitä tuli tehtyä. Hän lupasi, ettei tekisi sitä ikinä enää - mutta teki sen silti heti seuraavana viikonloppuna uudestaan. En tietenkään perunut päätöstäni jättää hänet. Eromme jälkeen hän soitteli minulle pitkän aikaa etenkin kännipäissään ja aneli päästä takaisin. Hän löi minua vielä kerran puolen vuoden päästä erostamme saatuaan tietää, että minulla oli uusi suhde kehittymässä.

Ennen yhteenmuuttoamme ei ollut mitään viitteitä alkoholiongelmasta eikä minkäänlaista väkivaltaa, edes henkistä. Mies oli melko korkeasti koulutettu ja vakituisessa työssä, ei haastanut koskaan tuntemattomien kanssa riitaa ja oli ulospäin järkevän ja rauhallisen oloinen kaveri sekä älykäs ja vakuuttava puhuja. Hän vaikutti nimenomaan niin sanotulta kiltiltä mieheltä.

Mistä ihmeestä tämä käsitys tulee, että vain ulospäin tunnistettavat rentut lyövät ja heitä pitäisi siten osata varoa? Jotkut aluksi kilteiltä vaikuttavat miehet ovat kuitenkin "piilorenttuja" - miten heidät voi erottaa oikeasti kilteistä miehistä? Jos alkaa jokaisesta pienestäkin asiasta, kuten ujoudesta tai kokemattomuudesta, epäilemään toista rentuksi, tulee samalla turhaan torjuttua monta hyvääkin miestä.