Usein kuin lonkalta vetäistään keskusteluun/mainosteluun: Huipputerveellinen Välimeren Dieeetti. Ilman mitään perusteluita, saati yksityiskohtaista erittelyä, vain koska se vaikuttaa niin vetävältä käsiteeltä. Siksi, aloitetaan aamiaisesta: Mitä, ja missä määrin, sisältyy Välimeren Aamiaiseen?
Välimeren Aamiainen
Anonyymi
802203
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 80
Vanhimmat
Litra auringonkukkaöljyä.
Tuo on niin hölmö moläytys että sen kirjoittajan täytyy olla helppoheikki, käärmeöljyntrokaaja.
Maitokahvi, vehnäsämpylä, marmelaadia, tuoremehua.
Ninpä, siinä on yksi tavanomainen, terveyttä edistelevän Välimeren Dieeetin, aamiaisen resepti.
Juoma voi olla latten sijaan esim. cappuccino, espresso tai chocolate kermavaahdolla, varmaa on että kuppi on meikäläisittäin tosipientä miniatyyrikokoa. Meidän mittapuun mukaan juomaan yleensä lisätään runsaasti sokeria (juoman määrään nähden).
Sämpylää useammin juoman kanssa on pieni pala patonkia, tai croissant, tai puhtaan valkoisen leivän siivu, paakarin aamuöystä leipomia, juureen vaivatusta taikinasta. Niiden kanssa vähän marmeladia, vähän juustoa tai vähän leikkelettä. Tai voi olla pikkuruinen erittäin makea paakelsi, muffinssi tai muu kuppikakku, tai lettujen tapainen pieni juttu jossa tihkuu siirappia/hunajaa, yms. Monenmoisia terveyttä edisteleviä herkkuja siellä nautiskellaan aamiaisella. Tosin, harvinainen ei ole myöskään pieni maksapasteija (hanhen/ankan -maksasta) tai muu pikkusuolainen.
Pieni lasi tuoremehua on erittäin tyypillinen osa Välimeren aamiaista. Sana tuoremehu saattaa tuoda mieleen meille tutun purkitetun säilytteen, mutta Välimeren maissa hedelmämehut tehdään (lähes poikkeuksetta) tuoreista hedelmistä, niin kahvilassa kuin myös kotona.
Eikä ole kovin harvinaista, eikä lainkaan kummeksuttavaa, että aamiainen kruunataan pienellä lasilla makeaa shampanjaa tai valkoviiniä.
Vakiota on se, että mitä tahansa aamiaisella onkaan, niin jokaista osatekijää on suorastaan käsittämättömän pieni määrä.
Olet liikkunut tasokkaammissa piireissä monipuolisista aamiaisvaihtoehdoista päätellen.
Kuvauksesi sopii paremman tason hotskuihin.
Havaintojeni mukaan ainakin osa ranskalaisista ja espanjalaisista perusduunareista täydentää aamiaisensa pienellä annoksella viskiä (espanjalaiset) tai calvadosia (ranskalaiset). Tosin otantani ovat alueellisesti suppeita
Oma välimerellinen aamiaiseni Espanjassa käsittää maitokahvin ja takakuppilan tavan kaataa brandyä vähintään aromilasin leveimpään kohtaan.
Paikalliset ukot ja myös kalasataman äijät kaatavat naamaansa viskiä. Kalaukot vasta palattuaan mereltä.
Omat kokemukset Malagasta niin yleisin aamiainen oli kahvi ja leipä. Joskus myös pulla. Paremmissa hotelleissa englantilainen aamiainen. Itse en aamiaista ota hotellipakettiin vaan syön siellä paikallisen sämpylän ja kahvia jos on kahvinkeittomahdollisuus.
Huoltoasemat ovat suhteellisen harvinaisia mutta paikalliset ainakin joissain paikoissa käyvät niissäkin. Itsellä ei ole kokemusta mutta seuraavalla keikalla täytyy tarkistaa tilanne koska nuo aukeavat aikaisemmin kuin kahvilat.
Riippunee kaupungista? Asuntomme takana oleva kuppila aloittaa palvelunsa joskus klo 7:n jälkeen.
Läheisen kalasataman kuppila lienee auki ties miten paljon aikaisemmin.
Kauppahallin yhteydessä oleva kuppila on aina auki noutaessani vaimoni aamiaisrinkeliä. Kasvojen kokoinen rinkeli täytteenä kurpitsahilloa.
Vaimo liottelee omat teepussinsa parvekkeella luottaen rinkelin tuloon klo 9.
Varsinaisia lento- hotellimatkoja emme ole juurikaan Välimeren rannoille tehneet. Italian ja Ranskan sisämaan omatoimiasumisia kylläkin. Sieltä nuo calvados havainnot.
Joskus olemme osuneet hieman tasokkaampaan paikkaan kuten eräällä kiertomatkalla. Mikä kelpasi jenkki Trumpille oli kelvattava suomalaiselle pieneläkeläiselle.
Trumpi suurikokoinen kuva hotskun aulassa hieman himmensi tunnelmaa.
Riippunee myös kaupunginosasta eli kahvilat aukeavat kun on kysyntää. Kielikoulu on vaan turistirysän vieressä ja turistit eivät taida olla liikkeellä kovin aikaisin. Aamulla ei vaan ehdi kauhean kauas aamukahville. Aeropress mukaan tällä kertaa, tuoretta leipää saa kyllä heti aamusta.
Olen aina karttanut kaikkia kasvottomia "international" -tyylin toimijoita/ketjuja, jopa Suomessa. Ihan paikallisen keskiluokkaisen väen piireissä olen taannoin pyörinyt, Rankassa ja Italiassa.
Vaikka Espanjalla onkin pitkälti Välimeren rantaviivaa, niin se ei tule koskaan esiin kun helppoheikit mainostelevat terveyttä edistelevää Välimeren Dieeettiä, ehkä siksi että yleisnäkymä Epanjassa, kuten Kreikassakin, on pulskan puoleinen. Espanjalainen Aamiainen ei siksi mielestäni sovellu Välimeren Dieeetin terveydellisyyden edistelevyyden tosiasialliseen kokonaisarviontiin.
Välimeren dieettillä ei viitata Välimerellä tällä hetkellä syötävään ruokaan vaan siihen miten siellä syötiin ennen. Viljaa, kasviksia, hedelmiä, vähän punaista lihaa, kanaa ja kalaa. Unohtamatta oliiviöljyä. Hiukan juustoa.
Laihuus ei ole tae terveydestä. Suomalaiset ovat lihoneensa valtavasti viimeisen 50 vuoden aikana mutta terveys on parantunut paljon. Kakkostyypin diabetes on lisääntynyt kylläkin paljon mutta sekään ei johdu ruuan laadusta vaan määrästä.
"Välimeren dieettillä ei viitata Välimerellä"
Välimeren dieeetillä viitataan aina siihen mitä kulloinkin helppoheikit ja käärmeöljykauppiaat yrittävät trokailla.
Aamulla mustaa tököttiä eli vahvaa kahvia ihan pikkukuppi ja kakkua tai vehnästä.
Lounaalla salaattia, kalaa ja patonkia.
Ruokaisimmat pastat, moussakat ja muut paellat syödään sitten myöhään illalla juuri ennen nukkumaanmenoa.
Tosiaan dieetti tarkoittaa sitä miten vaikka jossain Kreetan kylissä on syöty jotain 70-80 vuotta sitten. Ruoka on ollut tuoretta ja läheltä. On oltu myös fyysisesti aktiivisia. Ruokailu on ollut sosiaalista, on syöty vähän ja hitaasti. Alkoholia voinut mennä 1-2 annosta päivässä. Oliiviöljyä on käytetty kohtuudella. Välillä on oltu nälissäänkin. Aurinkoa on saatu paljon ja ympärivuoden on voitu ulkoilla.
Tätä mallia on vaikea monistaa toiseen aikaan ja paikkaan ja ihan erilaiseen elämäntapaan.
Paikoitellen sitä oliiviöljyä meni paljonkin. Välimeren ruokavalio on kooste siitä kuinka sielläpäin syödään eikä minkään tietyn paikkakunnan/maan ruokavalio. Samalla tavalla sitä voi soveltaa nykyäänkin ja meillä voi olla helpompi noudattaa Itämeren ruokavaliota.
Oliiviöljyä on käytetty aikoinaan paljonkin paikoitellen, muun muassa öljylampuissa polttoöljynä, voiteluaineena saranoille ja kärrynrattaille, puupintojen hoitoon/kyllästämiseen, nahka-asusteiden ja -jalkineiden hoitoon/kyllästämiseen, saippuan osana, ihonhoitoaineen osana, hiusten ehostusaineen osana, j.n.e.
Sisäisesti oliiviöljyä ei ole koskaan käytetty paljoakaan missäänkään. Nieltynä sitä on käytetty vasta lyhyen aikaa, välimeren maissa oliiviöljyä pirskotetaan salaatin lehtikasvisten päälle jos ovat päässeet nuutuneet, muutama pirske elävöittää lehtien ulkonäköä. Jos sitä nieltäisiin paljonkin niiin nielijöistä tulisi massivipaksukaisia sillä oliiviöljyssä on energiaa järkyttävät 884kCal / 100g, kuten mussakin öljyissä/rasvoissa: https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&ingredientClass=OIL
Kreikassa+menee+tällä+hetkellä+noin+20+litraa+oliiviöljyä+per+henki+ja+vuosi.+Aika+perkeleellisesti+pitää+syödä+salaattia+tuohon.+Ennen+meni+enemmän.
Linkittämäsi kaloritaulukko on inspiroinut sinut hölmöön provoon!
Tiedät taatusti, että voiniukoissa maissa on oliiviöljy ollut tärkeä osa ravintoa ja ruuan valmistusta.
Tänä päivänäkin välimerellisten keittiöiden tärkeä osa on oliiviöljy. Eikä se rajoitu keittiöihin.
Eikä aamupaahtari päälle löträtyllä oliiviöljyllä ja sopivasti suolalla terästettynä hassumpaa olekaan.
Näiköhän niiden autotkin toimivat oliiviöly voitelulla. Ainakin mammat kantavat marketeista silmiin pistävän paljon haluamiaan oliiviöljyastioita.
Nykyään siellä on voivalikoima monipuolisempi kuin meillä. Täytyy vaan olla kärsivällisyyttä kun etsii siitä joukosta tavallista suolaista voita.
Ei voita ole käytetty missään paljoa ennen. Lehmä on tehoton muuttamaan heinää rasvaksi. Sen vuoksi voita on käytetty paljon vasta vajaa sata vuotta AIV-rehun, lannoitteiden ja koneellisen maatalouden tultua. Ei oliiviöljyäkään ole käytetty Välimeren alueen ulkopuolella paljoa.
Ennen elettiin pääasiassa leivällä ja puurolla, rasvaa ja lihaa käytettiin hyvin vähän.
Massiivikaloripelottelijan (engl. Aviation fuel clown) törkeitä ja tarkoitushakuisia tarinoita. Kenenkään ei kannata vaihtaa hyvälaatuisia kasviperäisiä öljyjä kanannahkoihin ja kaaliöljyyn.
Voin historia on yhtä vanha kuin länsimainen sivilisaatio. Muinaisessa Roomassa sen käyttö oli lääketieteellistä -nieltynä yskään tai ulkoisesti kipeisiin niveliin. Intiassa hindut ovat tarjonneet lordi Krishnalle tölkkejä täynnä ghee:tä (kirkastettua voita) ainakin 3000 vuoden ajan. Raamatussa voi on juhla-aines, joka mainitaan ensimmäisen kerran kun Abraham ja Sarah tarjoavat kolmelle vierailevalle enkelille liha-, maito- ja kermaisen keltaisen levitteen juhlan. http://www.butterjournal.com/butter-history/
Voi on yhtä vanha kuin historia, sen käytöstä on tietoja jo ajalta 2000 vuotta ennen Kristusta. http://www.webexhibits.org/butter/history-intro.html
Välimeren rannoilla yksityisten öliiviöljyn kulutuksesta menee suurin määrä ehostukseen: Leikkulaudat ja muut puupinnat ja -esineet, jalkineet ja monet nahasta valmistetut tuotteet, marmorin ja muiden kiviesineiden puhdistus/kyllästys. Salaatin ehostamiseen kuluu osapuilleen sama määrä mitä käytetään korvatippoina.
Suurin öliiviöljyn kuluttaja on säilyke ja säilyte -teollisuus.
Löytyykö+todisteita?+Tuo+12+l+oliiviöljyä+on+siis+se+määrä+oliiviöljyä+jotka+kreikkalaiset+syövät.+Espanjalaisten+rasvan+syönti+on+noin+80+g+päivässä+ja+Suomessa+sama.+Kreikassa+lienee+suunilleen+sama.+Rasvahapot+selviävät+tällaisesta+tilastosta:+'Global,+regional,+and+national+consumption+levels+of+dietary+fats+and+oils+in+1990+and+2010:+a+systematic+analysis+including+266+country-specific+nutrition+surveys'.
Seitsemän+maan+tutkimuksen+mukaan+Kreetalla+meni+liki+40E%+rasvaa.+Jos+oletetaan+kulutukseksi+2500+kcal+päivässä+niin+tuosta+tulisi+noin+110+g+eli+noin+1.25+dl+oliiviöljyä+jos+kaikki+tulisi+oliiviöljystä+eli+yli+40+litraa+vuodessa.+Aika+paljon+varmaan+meni+oliiviöljyä.
"Välimeren rannoilla yksityisten öliiviöljyn kulutuksesta menee suurin määrä ehostukseen."
Suomessa suurin määrä rypsiöljyn kulutuksesta menee autoihin, juniin ja lentokoneisiin polttonesteeksi. Finnair lennättää nykyisin koneita pelkästään neitsytrypsiöljyllä. VR krakkaa veturiensa rypsiöljyn vedyksi valtavissa veturin sisäisissä padoissa, jonka jälkeen sivutuotteena saatu vesi juotetaan ravintolavaunuissa Kossun kyytipoikana matkustajille.
Uskotko?
Välimeren maissa voi edustaa valtaosaa ruokavalion rasvoista. Italian aivan eletäosassa, jossa väki on varsin köyhää, saatetaan voin korvikkeena osittain käyttää kasviperäisiä öljyjä, koska voi on huomattavasti niitä kallimpaa.
Todista väitteesi, vain höpötätkö omiasi? Taisit kehittää juttusi ihan omasta päästäsi.
Maailman suurin voin kuluttaja ennen Tanskaa on Ranska, jossa voita käytetään noin kahdeksan kiloa voita vuodessa per capita. Onko Ranska tyypillinen Välimeren maa vaiko Keski-Eurooppalainen vai Läntisen Euroopan maa?
Vertailun vuoksi Suomessa voin kulutus on noin 3,3 kiloa, kun EU:n keskiarvo on vajaa neljä kiloa. EU:ssa kulutus on laskussa. Espanjassa voin kulutus on reilu puoli kiloa vuodessa per capita, Kreikassa ja Turkissa vajaa kilo ja Italiassa reilu kaksi kiloa.
Eikös jälkimmäiset ole tyypillisiä Välimeren maita?
Ei mulla muuta.
KNM uskoo asiaansa kuten karppaajat. Kyseessä on jonkinlainen harha, ei muuta.
Voita on käytetty paljon vain Suomessa (maitorasvaa noin 40 kg per vuosi) sotien jälkeen. Silloin Suomi johti ylivoimaisesti sydäntautikuolemissa.
Se mies on aivan sekaisin.....
Ymmärrän, että itselleen voi keksiä iltasatuja, mutta miksi pitää keksiä omasta päästään tarinoita myös muille. Satu on satu, mutta fakta on fakta, ja ne on aina tarkistettavissa.
En ole millään muotoa Ranskan asioiden asiantuntija, mutta suuri voin kulutus selittynee voitaikinoista (kuten croissant), kastikkeista sekä sulan voin lisäämisestä sellaisenaan vaikkapa äyriäisiin ja vihanneksiin. Runsas voi huuhdellaan alas kurkusta punaviinillä. Ranska on voin käytön suhteen poikkeus missä tahansa mittakaavassa vaikkapa naapurimaihan Espanjaan ja Italiaan verrattuna, jossa voita käytetään todella vähän. Tilastojen valossa Välimeren maissa voi ei ole lainkaan suosittua, mutta oliiviöljy on, ja tietenkin varsinkin Kreikassa, joka on aina tunnettu oliiveistaan.
Suomessa voita käytettiin tilastojen mukaan vielä 1960-luvun alussa lähes 22 kiloa vuodessa henkeä kohti, ja itäisessä Suomessa siis vieläkin enemmän. Ja kuten esitettyä, suolan ja voin käytön palattua siedettävälle tasolle, sydänkuolleisuus on normalisoitunut.
Kyse on uskonvahvistusilluusiosta. Kun ihminen haluaa uskoa johonkin niin hän toistaa valetta (mahdollisesti muiden kanssa "seurakunnassa") jotta oma usko vahvistuisi.
"voita on käytetty paljon vasta vajaa sata vuotta AIV-rehun, lannoitteiden ja koneellisen maatalouden tultua"
Ensimmäinen maininta voista — Varhaisimmat todisteet voista ovat vuodelta 2000 EAA. Arkeologit ovat löytäneet kalkkikivitaulun joka on noin 4500 vuotta vanha. Se kuvaa kuinka esivanhempamme valmistivat voita. Jotkut historioitsijat kuitenkin olettavat, että tämä leviäminen löydettiin paljon aikaisemmin. https://milkyday.com/blog/2019/09/04/history-of-butter/
Jos voita joskus olisi nautittu "paljon" niin se tarkoittaisi että ihmisistä olisi tullut paksukaisia. Ehkäpä sitä on nautittu sopivasti/normaalisti.
Oliiviöljyä ( Olio per Lampade, Lampante Oil) kului aikoinaan öljylampuissa kaikkein eniten.
Aika harvalla oli ennen varaa käyttää ennen öljyä valaistukseen joten kaivappa taas jostakin lähde jonka mukaan suurin osa oliiviöljystä meni valaistukseen.
Voita ei käytetty koska se ei säily kun kotitekoisessa voissa on liian paljon vettä eikä ollut kylmäsäilytystiloja. Siksi tehtiin joko gheetä tai juustoa.
Edelleenkään rasva ei lihota vaan energia. Suomalaiset saivat ravinnostaan maitorasvaa 40 kg per vuosi vuonna 1970 ja olivat siitä huolimatta hoikkia.
"Oliiviöljyä+(+Olio+per+Lampade,+Lampante+Oil)+kului+aikoinaan+öljylampuissa+kaikkein+eniten."
En tiedä pitääkö paiķkansa, mutta tunnetusti tehokkaita hoitoja sairauksiin ei 2000 vuotta sitten juuri ollut. Ihan sama siis mitä poppakonsteja on tuolloin kokeilleet. Voin fysikaaliset ominaisuudet sopii kyllä huonosti nivelten voiteluun. Eikös lämmin voisula valu iholta aika nohevasti lattialle. Itse ainakin mieluiten rasvaisin itseäni vaikka kookosöljyllä.
Maitotuotteiden historiallisesta käytöstä kertoo paljon laktoositoleranssin esiintyvyys. Esiintyvyys painottuu Eurooppaan ja sielläkin aluille, jotka parhaiten sopii lypsykarjan pitoon. Entisessä Suomessa muuten suuren osan vuotta lehmät ei tuottaneet lainkaan tai vsin hyvin vähän maitoa. Maitotuotteiden yltäkylläisyys ja edullisuus on vain muutamien vuosikymmenien ilmiö.
Jeps. Maidon tuotanto helpottui 1930-luvulla mutta sitten tuli sotavuodet. Oikeastaan maidon tuotanto räjähti vasta asutustilojen myötä 1940-luvun lopussa. Samalla räjähti myös sydäntautikuolleisuus.
"Tiesitkö, että valasöljyä, valaanrasvaa tai traania käytettiin ennen paljon lampuissa. "
Välimerenmaissa lampuissa ei ole käytetty valasöljyä, valaanrasvaa tai traania. Siellä on käytetty lampuissa öliiviöljyä.
Mielipide, ei perustu faktaan.
Kreikassa+kulutetaan+noin+12+litraa+oliiviöljyä+per+capita+vuodessa,+ja+se+on+ylivoimaisesti+eniten+maailmassa.
Kreikassakin+oliiviöljyn+kulutus+on+tippunut+reilusti.+Oli+muistaakseni+jotain+35+l+per+vuosi+toisen+maailmansodan+jälkeen.+Tuo+olisi+noin+100+g+per+päivä+eli+noin+35E%.+Eläinrasvaa+ei+mennyt+silloin+juurikaan.
On vain luonnollista ja ympäristölle ystävällistä kuluttaa sitä, mitä on lähialueella. Kreikassa oliiveja ja oliivituotteita, ja sodan jälkeen tilanne oli sitä mitä se oli. Suomessa vastaava tilanne lähiruuan kanssa on vaikkapa rypsi, kotimaiset viljat, marjat, kasvikset, hedelmät, peruna, kala, liha jne. Kahvia, suklaata appelsiineja, oliiveja, kookosta, avokadoja jne. Suomessa ei ole eli siitä ei saa terveellistä lähiruokaa.
Eteläisellä Välimerellä viljalle sopivia peltoja on suhteellisen vähän ja viljat tarvitsevat lannoitusta. Sen sijaan oliivipuu ja viinirypäle tulevat toimeen aika köyhässä maassa ja lopputuotteissa on varsin vähän typpeä, kaliumia tai fosforia eli kasvien pääravinteita.
Oliivi on hyvin työvoimavaltainen ja viinikin aika lailla niin mutta niitä voidaan helposti kasvattaa merkittäviä määriä omalla pihalla. Viljaa huonommin ja se vaatii vielä myllyn.
Rypsi soveltuu paremmin teolliseen kasvatukseen ja se ei oikein kestä tuholaisia. Kun neonikotinoidit kiellettiin niin sen viljely hankaloitui. Se myöskin vie maasta paljon typpeä eli palkokasvit Oliivi on tuossa suhteessa aika ylivoimainen.
Oliiviöljyn kulutuksesta suurin osa aiheutuu siitä että sitä käytetään: Säilöntäöljynä kalojen säilykkeissä, muiden merenelävien säilykkeissä, feta-juustojen säilykeissä, sekä eläinten rehussa edistämässä niiden nopeaa lihoamista.
Sinä et pidä öljystä.
Eläimiä ei lihoteta vaan niihin halutaan mahdollisimman paljon lihaa. Rehuna on hiilihydraatti ja proteiini, molemmat mahdollisimman halpoina.
Oliiviöljy on kallista eli noin 10 kertaa kalliimpaa kuin halvemmat siemenöljyt ja siksi sitä ei käytetä juurikaan säilöntään.
Espanjalaiset syövät päivässä 80 g rasvaa (ja suomalaiset enemmän). Mitäköhän rasvaa tuosta suuri osa on?
Kyseessä+on+anorektikko+joka+kieltää+tosiasiat.+Rasva+kyllä+lihottaa+helposti+mutta+tosiasia+on+että+ihmiset+käyttävät+aika+paljon+rasvaa+nykyään.+Suomalaisten+energian+saannista+rasvasta+tulee+37%.
"Eläimiä ei lihoteta vaan niihin halutaan mahdollisimman paljon lihaa"
Muun muassa Kreikassa lampaiden ja vuohien rehuun lisätään oliiviöljyä sekä sen valmistuksessa syntyvää jätemassaa, että eläimet saavat energiaa ja että niihin muodostuu ruhtinaallisesti läskiä. Kreikassa halutaan sellainen koostunus k.o. teurailta. Siellä myös lisätään eläinten rehuun oliivipuun lehtiä, ne ovat ympäristöjäte -ongelma (OTL waste) monissa Välimeren maissa, jäte vähenee pikkuisen, en tiedä mitä vaikutuksia lehdistä on eläimille tai eläinten syöjille.
Ihmiselle oliiviöljy ja kaikki muut kasviperäiset öljyt ovat pahoja, ne edistelevät sairastumista ja ennenaikasta kuolemaa. Elimistömme ei ole ehtinyt sopeutua biopolttoaineiden hyödyntämiseen joten etenkin nieltynä ne menevät oikopäätä kehon läskivarastoihin odottelemaan nälänhädän aikaa, ja ylipaino on hitaasti tappava sairaus/vaiva. Iholle pinnallisesti annosteltuna hapokkaat öljyt imeytyvät (syöpyvät) kehoon samoin seurauksin.
Tuossa edellä siis tarkoitushakuinen Kanannahkamiehen kirjoitus.
Ei kannata luottaa yhtä ainoaa sanaa hänen sanavarastossaan, sillä sanat uskottavuus ja luotettavuus on sieltä tuhottu.
Kanannahoissa (engl. aviation chicken skin) ei ole mitään hyvää, ellei satu pitämään käristettyjen nahkojen mausta.
Kysymys Kanannahkamiehelle.
Oliivin jäännösmassa karjan rehuna on todellinen huolenaihe, sillä se sisältää yhteensä uuttuvia tanniineja noin 10 prosenttia ja uuttuvia polyfenoleja lähes 15 prosenttia. Nämä ovat määrinä sellaisia, että yhdisteet heikentävät rehun laatua ja eläinten kasvua sekä lihan tai maidon tuotantokykyä.
Miksi tuota mukamas läskin tuoton edistelevyyttä annettaisiin karjalle, jos sen tiedetään olevan karjalle pahasta, jolloin tuottajan lompakko kärsii? Tuota jätettähän käytetään mm. rakentamiseen. Kerropa meille muille.
Kerro samalla, miten oliiviöljy syöpyy kehoon tuottaen läskivarastoja. Rakastamasi britit käyttävät noin 1,5 litraa oliiviöljyä vuodessa. Onko se paljon heidän tuottamastaan henkilöläskistä, vai tuleeko läski jostakin ihan muualta?
Ps. Lopeta tuo sikamainen valehtelu!
Harvard on eri mieltä kanssasi. Lue: 'The truth about fats: the good, the bad, and the in-between'.
Toinen mielenkiintoinen artikkeli sieltä on:'Mediterranean-style: the healthy fats and healthy carbs diet'. Pienenä spoilerina se, että Kreetalla oli pieni sydäntautikuolleisuus vaikka dieetistä oli paljon oliiviöljyä ja kuitu rikkaita hiilihydraatteja.
Oliivien puristusmassa menee puristuksen jälkeen yleensä uuttoon. Sekoitetaan siis heksaaniin tms. ja suodatetaan ja heksaani tislataan pois. Pienillä tiloilla voisi mennä rehuksikin mutta tarkoituksena ei ole eläinten liottaminen kuten ei Suomessakaan kun syötetään rypsiporsaita. Öljyä ei ole niin paljoa että sillä lihoiksi, lihomisen aiheuttaa liika energia eikä rasva.
Pienellä googlauksella näyttää menevän lämmitykseen. Eli uuton jälkeen massa puristetaan briketeiksi ja kuivataan. Ei ilmeisesti kelpaa sitten eläimille toisin kuin rypsin puristusjäte.
No,+kaikilla+oli+tiedossa,+että+Kanannahkamies+valehtelee,+koska+kyseessä+on+tarkoitushakuisuus.+Keksitään+tarinoita,+jotta+oma+näkemys+vahvistuisi.
Juu, tieto oliivin muskausjätteen käytöstä oli kyllä kiintoisa.
Rasvasta valtaosa tulee rasvaisista elintarvikkeista. Esimerkiksi jos ottaa 100 g proteiinia broilerin koipireisistä niin saa massiiviset 80 g rasvaa. Leivän päälle tungetaan myös paljon rasvaa.
Ei+Kanannahkamies+ole+ihan+väärässä+oliivien+ja+lampaiden+osalta.+Kun+oliivikakkujätettä+käytetään+säilörehussa+15+-+20+%+lampaiden+saannista,+lammashalloumissa+laatuun+ja+terveyteen+liittyvät+juustoindeksit+paranevat!+Kun+käsiteltyä+oliivijätettä+sisällytettiin+säilörehuun,+tyydyttymättömän+rasvahappojen+osuus+maidossa+nousi+lineaarisesti+jopa+20%:+iin,+josta+monotyydyttymättömän+rasvahapon+jopa+23%:+iin.
Jeps, kanannahkamies vaan ei itse tuollaista juustoa voi syödä kun siinä on lisättyä öljyä.
Sama sovellus siis kuin rypsiporsas. Siinä tosin rasvahappo muutos on vielä dramaattisempi. Mistäköhän Heikkilä laiset ostavat sianlihansa? Rypsiporsaassa on tietysti rypsiä mutta kun muutkin siat saattavat saada rypsiä rehusa seassa.
Edelleenkään eläimiä ei lihoteta rasvalla vaan rasvalla korvataan hiilihydraattia. Tuon rehuksi menevän puristejätteen täytyy tulla neitsytöljyn puristuksesta koska kuumapuristuksen jälkeen rasvaa ei massaan paljoa jää. Sama tietysti rypsillä.
Eikös+Kanannahkamies+jossakin+kertonut,+että+kanannahkojen+ja+kaalin+lisäksi+hänelle+kelpaa+kerran+viikossa+153+grammaa+kalaa+sekä+ranskalaiset+täysrasvaiset+juustot?
Kanannahkamies: "Ihmiselle oliiviöljy ja kaikki muut kasviperäiset öljyt ovat pahoja, ne edistelevät sairastumista ja ennenaikasta kuolemaa."
Tämän vuoksi Kanannahkamies pitää rypsiä, camelinaa ja oliivia kirosanoina, samoin kuin kaikkia siemeniä ja pähkinöitä.
Kananahkamiehen väite on kaikkia perusteluja ja todisteluja vaille totta.
En+tiedä+kuinka+paljon+rypsiä+käytetään+sikojen+ravintona+mutta+luulisin,+että+paljon.+Rypsi+maksaa+500+€+per+tn+ja+puristejätteessä+on+jopa+40%+proteiinia+joten+aika+edullista+on.
Naudat+ja+muut+märehtijät+käsittelevät+huonosti+suuria+määriä+rasvaa.+Possuilla+rehun+rasva+vaikuttaa+silavan+laatuun.+Rypsirouheena+yli+25-kiloisille+possuille+rypsin+määrä+voi+olla+hieman+reilu+20+%+kaikesta+rehusta.+Rypsin+ansiosta+rypsillä+syötetyn+possun+liha+muistuttaa+huomattavasti+siipikarjan+lihaa.
Jeps.+Vilkaisin+yhtä+rypsipuristetta+ja+siinä+oli+12%+rasvaa+eli+ei+mitenkään+hirveästi.+Lehmillä+lisäksi+elimistö+muuntaa+osan+monityydyttymättömässä+rasvasta+transrasvaksi+ja+tyydyttyneeksi+rasvaksi+joten+etua+ei+tuossa+suhteessa+synny.
Yhteenvetona voidaan todeta että Välimeren Aamiainen ei sisällä mitään muuta terveyttä edistelevää kuin tooisinaan voisarven tai maksapasteijan.
Ja, että helppoheikit sun muut käärmelöjljyjen trokarit vääntävät aiheen kuin aiheen oliiviöljyn (suom: säilöntäöljy) mainosvalheiksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että hyviä kasviperäisiä öljyjä ei kannata korvata kanannahoilla (engl. chicken shit).
Voisarvi on kehnointa mahdollista ruokaa. Huonoja rasvoja yhdistyneenä huonoihin hiilihydraatteihin ja älytön energiatiheys.
Ja+tunnetusti+ihan+onneton+kyky+estää+näläntunnetta.+Paras+puoli+on+voisarven+herkullisuus+-+sunnuntaiaamun+herkku+ja+0+%+varmuudella+laihduttajan+ruokaa.
Jostain kummasta syystä inhoan voisarvia. Muuten voitaikinaleivonnaiset kyllä menevät mutta jostain syystä en pidä makeista enkä suolaisista voisarvista. Ei kylläkään ole mikään menetys koska ne ovat sekä lihottavia että epäterveellisiä. Omenaleivos voitaikinapohjalla (itse tehtynä, voitaikinalevyn päälle massaa, jossa on hapanta omenaa, voita ja fariinisokeria paistettuna ja uunissa paistettuna) on harvoja leivonnaisia joita teen. Kaveri tekee nakkipölleröitä eli voitaikinaan käärittyä makkaraa ja nekin ovat ihan ok.
Välimeren maissa huipputerveet Välimeren ihmiset hyvin usein herkuttelevat aamiaisella uunituoreen lämpimän voisarven (ranskassa ja espanjassa "croissant", italiassa "cornetto" tai "brioche", kreikaksi en osaa kirjoittaa). Makean aamukahvin kanssa. Sarvi on yleensä tyhjä mutta siellä voi olla jotain kevyttä vaahtoa, tai sarveen on voitu leipoa suklaamuruja. Tyhjät sarvet ovat yllättävän kevyitä eikä ne täytettynä/lisättynäkään painavia ole.
Eivät olleet ainakaan Malagassa kovin yleisiä. En kyllä niitä etsinytkään mutta perinteisesti Espanjassa on käytetty hyvin vähän voita niin tuskin ovat ainakaan perinteisiä. Sama koskee Etelä-Italiaa. Arvaisin, että enemmänkin siis Ranskalainen ja ehkä Pohjois-Italialainen juttu siis.
Itse en niistä pidä. Kun ovat hankalia tehdä niin en usko että niitä on missään syöty paljon ennen ja kun Ranskassakaan ei voita käytetä kuin 20 g per päivä niin sielläkään se ei ole kaikkien jokapäiväinen aamiainen.
1986 alkaneen, koronaa lukuunnottamatta vuosittaisten havaintojeni perusteella kaupunkimme keskustan paikallisten espanjalaisten melko yleinen aamupala muodostuu paahdetusta sämpylän puolikkaasta jonka päälle ne löträävät oliiviöljyä.
Jotkut tehostavat öljyn imeytymistä rouhimalla paahtopuolen rikki teelusikan varren päällä.
Kyytipoikana maitokahvi.
Mereltä aamuvarhain palaavat kalastajat heittävät naamaansa niukat viskit. Onkohan paikallinen tapa?
Kalastajista en tiedä mutta paahtoleipä/sämpylä On yleinen myös Malagassa. Täytyykin ostaa paahdin seuraavalla reissulla jollei kämpillä ole sellaista. En kyllä aio käyttää oliiviöljyä.
"Eivät olleet ainakaan Malagassa kovin yleisiä. En kyllä niitä etsinytkään"
Voisarvi on yleinen myös Espanjasa ihan netihaunkin mukaan https://www.google.com/search?q=croissant in spain mutta kun ei mitään "etsi" niin ei voi "löytääkään".
Täällä Suomessa en ole koskaan saanut hyvää croissant:ia, siihen tarvitaan jokin erioistaikina sekä työmenetelmä, ja ennenkaikkea sen pitää olla uunituore, justiin uunista otettu, lämmin.
Espanjassa käytetään voita jotain 300 g per asukas ja vuosi joten voista tehdyt croissantit eivät voi olla kovin yleisiä. Ehkä niitä syödään enemmän pohjoisessa kuin etelässä?
Meikäläisen vehnän leipoutumisominaisuudet ovat huonot ja vehnäleipäkin on siksi paljon huonompaa. En osta sitäkään juurikaan kaupasta.
Espanjan aamiaisten asiantuntijoille.
Espanja koostuu 17:sta itsehallintoalueesta joilla useimmilla on oma kieli, historia ja kulttuuri ml. ruokailutottumukset.
Lisäksi on tietenkin kunkin kulttuurialueen sisällä alueellista vaihtelua tottumuksissa.
Malaga, Baleaarit ja Kanarian saaret eivät ole koko Espanja!
Härskiintyvätkö hyllyyn?
Läheisissä marketeissa, Manperissa ja Mercadonassa laskin eri voilaatuja yli 10 kpl.
Espanjalaisten lisäksi muutamasta muusta maasta tuotuja.
Tavallisen, suolaisen voin löytäminen ei ollut läpihuutojuttu.
Suolatonta voita oli lukuisia vaihtoehtoja.
Miten hiivatissa niiden kannattaa pitää noin laajaa voivalikoimaa jos niitä ei käytetä.
Huom! Suomalaiset ja muut muualta tulijat ovat omissa reservatioissaan kaupungin ulkopuolella.
Torrevija ei ole mikään turistikohde!
Tuskin härskiintyvät hyllyyn mutta käyttö on todella pientä. Siinäkin lienee alueellisia eroja. Voi kuitenkin säilyy kohtuullisen hyvin ja vaikka Espanjassa voin kulutus on kymmenesosa suomalaisesta niin kyllä sitä käytetään. Vastaavasti Suomessa kaupoissa on montaa merkkiä oliiviöljyä vaikka meillä sitä menee vähän (litra vuodessa?).
Osa kaupan valikoimista on aika järjettömiä eli esimerkiksi tavallista rypsiöljyä on montaa merkkiä vaikka makueroa ei ole.
Onko Espanjassa Lidlissä saksalaista ruisleipää? Sen menekki voi olla aika mitätöntä.
Espanjan voin käyttö kansana on Euroopan mittakaavassa pikkuruista, siis todella vähäistä. Näin kertovat EU:n tilastot. Siis aivan toisin kuin Ranskassa jossa kulutus on 10- 20 -kertaista. Suomi on tuolta välistä.
Mutta se suolattomien voiden laaja valikoima?
Vaimoni väittää sitä käytettävän leivontaan. Oliskohan ne croissantitkin leivottu voilla?
No croisantti on suomeksi voisarvia niin pitäisi olla tehty voihin. Täytyy tutkia asiaa Malagassa ja ehkä syödäkin muutama niitä.
Ehkä espanjalaiset tekee oliiviöljyyn, mutta kyllä ainakin voisarvien kodissa eli Ranskassa rasva on aina voita. Tuskin onnistuu edes mihinkään muuhun leivottuna muuallakaan.
Tämä keskustelu oli oikein avartava. Meillä näet tuntuvat tekevän voisarvet margariiniin ja vaikka minulla ei olekaan mitään rasiamargariinia vastaan (jos joskus ostan leipärasvaa niin se on Flora Kultaa) mutta kaavilointimargariini on pahaa ja siinä on huono suutuntuma. Tuo voi hyvinkin olla syy miksi en pidä voisarvista. Enkä monesta muustakaan kaupallisesta pullasta.
Öljyä ei voi käyttää voisarviin, tuollaisista tulee hyvin öljyisiä. Koskee kaikkia leivonnaisia joihin on aikoinaan käytetty voita.