Jokaisella on vastuu työllisyyden paranemisesta

Työllisyysasteen nostaminen on hyvinvointipalvelujemme perusedellytys. Se on kaikkien vastuulla.

Hallituksen pitää tehdä työn tekeminen houkuttelevaksi ja poistaa laeista yritysten työllistämishalua heikentävät pykälät. Vuonna 2008 ammattiliitot kiristivät talouden ylämäessä ylisuuret palkankorotukset, mitkä ajoivat Suomen alamäkeen. Presidenttikin varoitteli etukäteen tuottavuuden paranemisen ulosmittaamisesta. Julkisella puolella tuottavuus tuskin on parantunut ollenkaan. Nyt on päästy hädintuskin vuoden 2007 tasolle monen mittarin osalta. Ammattiliittojen pitää myös kantaa vastuu työllistymisestä.

Yritykset työllistävät. Jokainen veronkorotus, raaka-aineiden ja kuljetusten kallistuminen, työvoimakustannusten nousu ja ennustamattomat ja rauhattomat työmarkkinat heikentävät yritysten kilpailukykyä ja halua työllistää Suomessa.

Yritykset uutisoivat parantuneista tuloksista. Monien suuryritysten tulokset ovat tehty ulkomailla, ei Suomessa. Sen takia jäitä hattuun palkankorotusvaatimuksissa. Jos Suomen tuottavuus on heikko, niin pitäisikö palkkoja alentaa tai jäädyttää sen sijaan, että vauhkotaan korotuksista. Kaipola ja Veitsiluoto ovat todellisia esimerkkejä siitä, että Suomi on koettu heikommaksi verrattuna muihin maihin. Pekkaspäivät, arkipyhäkorvaukset, sunnuntailisät, saunalisät, juhannusviikon palkka, lomalta paluuraha, ikälisät,... hei, eikö pitäisi maksaa tehdystä työstä? Esimerkiksi UPM on juuri tehdyllä listalla yksi maamme suurimmista tulontuojista. Yksi parhaista. Tulos on tehty valtosin ulkomailla.