ositus

Jos aviopari jättää yhteisen avioerohakemuksen,
I-vaihe, ja tämän jälkeen jossain vaiheessa suoritetaan ositus. Minkä päivämäärän mukaan omaisuus arvostetaan. Kiitos ja vain varmat vastaukset.
142524
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat
  • osin osituksen päivämäärä. Sen näet käräjäoikeuden päätöksestä.

    Aina osituksessa puolisot voivat keskenään sopia vaikka osituspäivästä kuten myös omaisuuden jaosta. Yleensä osituspäivä on tuo hakemuksen vireilletulopäivä, jos muuta ei sovita.

    Äänestä

Mua kans mietityttää ositus eli jos sovitaan puolison kans keskenään, että omaisuus jää toiselle ja toinen ei vaadi mitään (lähtevä osapuoli), niin onko lakien mukainen sopimus.Vai voiko toinen jälkeen päin jotain vaatia, vaikka allekirjoittaisi erotilanteessa tällaisen sopimuksen. Itsellä tilanne, että mies petti ja ero tulossa. Omaisuutta 100 000,00 euroa. Mies lupasi, ettei vaadi mitään omaisuutta erotilanteessa, vaan se jää minulle. Uskallanko luottaa tällaisiin keskinäisiin sopimuksiin?

Äänestä
  • vähän liikoja omantunnontuskissaan. Ainakin tietysti kaikki pitää laatia kirjallisena ja oikeaksi todistettuna. Yksi selvittämisen arvoinen asia on, joudutko maksamaan mahdollisesti lahjaveroa puolisosi puolikkaasta. Lapsia teillä ei ole? Jos on, silloin voi myös sossulla olla sanansa sanottavana elatusmaksujen muodossa. Kannattaa tarkistaa joltain oikealta asiantuntijataholta miten toimia, ettei tule myöhemmin kalliiksi.

    Äänestä

  • luvata kirjoitti:

    vähän liikoja omantunnontuskissaan. Ainakin tietysti kaikki pitää laatia kirjallisena ja oikeaksi todistettuna. Yksi selvittämisen arvoinen asia on, joudutko maksamaan mahdollisesti lahjaveroa puolisosi puolikkaasta. Lapsia teillä ei ole? Jos on, silloin voi myös sossulla olla sanansa sanottavana elatusmaksujen muodossa. Kannattaa tarkistaa joltain oikealta asiantuntijataholta miten toimia, ettei tule myöhemmin kalliiksi.

    Hyvä vinkki on tietenkin suhteessa tehdä avioehtosopimus. Selviää helpommalla.

    Äänestä

  • Exäni lupasi omantunnontuskissaan samoin ja minä tyhmä en mennyt hänen kanssaan asianajajalle,vaikka hän olisi tehnyt paperit saman tien.
    Jos asunto jää omaan käyttöön ei veroja joudu maksamaan.Meillä on lapsia ja heidän vuokseen mieheni talon minulle olisi jättänytkin.
    Minulle oilsi kyllä jäänyt paljon velkaa,josta puolet hänen velkojaan.Jotka olisin maksanut.
    Uusi nainen sai mieheni toisiin aatoksiin.Ensin annoin auton,peräkärryn ynm ja pikkuhiljaa koko ajan lisää työkalut,huonekaluja,kristalleja..
    Ja taas hetken kuluttua puutarhakalusteet,kaasugrilli,painepesuri,telkkari,videokamera...
    Ja lopuksi olikin jo unohtunut mitä kaikkea hän oli saanut.Mielestään ei mitään!
    No otin lisää velkaa ja maksoin vielä talosta hänen osuuttaan,kun minulle olisi hänen mielestään jäänyt liikaa.Todellisuudessa minä jäin pahasti häviölle.Meillä kun talo oli käytännössä velkana melkein kokonaan.
    Joten mene huomispäivänä tekemään paperi,muuten ne jää tekemättä!!
    Kaikesta huolimatta minä olen mielestäni voittaja,sillä lapset asuvat kanssani.He ovat minulle kaikista maailman mammonasta arvokkaimmat!
    Eivät halua isällänsä käydä kun pikaisesta arkena.
    Vaikka isänsä on nyt hankkinut moottoripyörän,maasturin ynm.
    Muksut totesi et "nyt se haluaa vaan esittää jotain".
    No ehkäpä...

    Äänestä

  • Kokemusta on kirjoitti:

    Exäni lupasi omantunnontuskissaan samoin ja minä tyhmä en mennyt hänen kanssaan asianajajalle,vaikka hän olisi tehnyt paperit saman tien.
    Jos asunto jää omaan käyttöön ei veroja joudu maksamaan.Meillä on lapsia ja heidän vuokseen mieheni talon minulle olisi jättänytkin.
    Minulle oilsi kyllä jäänyt paljon velkaa,josta puolet hänen velkojaan.Jotka olisin maksanut.
    Uusi nainen sai mieheni toisiin aatoksiin.Ensin annoin auton,peräkärryn ynm ja pikkuhiljaa koko ajan lisää työkalut,huonekaluja,kristalleja..
    Ja taas hetken kuluttua puutarhakalusteet,kaasugrilli,painepesuri,telkkari,videokamera...
    Ja lopuksi olikin jo unohtunut mitä kaikkea hän oli saanut.Mielestään ei mitään!
    No otin lisää velkaa ja maksoin vielä talosta hänen osuuttaan,kun minulle olisi hänen mielestään jäänyt liikaa.Todellisuudessa minä jäin pahasti häviölle.Meillä kun talo oli käytännössä velkana melkein kokonaan.
    Joten mene huomispäivänä tekemään paperi,muuten ne jää tekemättä!!
    Kaikesta huolimatta minä olen mielestäni voittaja,sillä lapset asuvat kanssani.He ovat minulle kaikista maailman mammonasta arvokkaimmat!
    Eivät halua isällänsä käydä kun pikaisesta arkena.
    Vaikka isänsä on nyt hankkinut moottoripyörän,maasturin ynm.
    Muksut totesi et "nyt se haluaa vaan esittää jotain".
    No ehkäpä...

    Kiva lueskella avioero-palstaa, vaikka erostani on jo aikaa vuosia.

    Nelikymppisellä miehellä toistuu näköjään lähes aina sama kuvio.
    Pikaero, nuoruuden haikailu, uusia naisia, MOOTTORIPYÖRÄ, golf-harrastus. Vain maasturi puuttuu meidän listasta.

    Harva mies hallitsee moottoripyörää, jos ei ole nuorena sitä ajanut. Ei ainakaan meidän isukki ollut ennen sitä ajanut.

    Älkää antako lasten mennä moottoripyörään kyytiin. Istukoon tarakalla kaikki uudet ja entiset heilat. Kun yksi tippuu, niin uusi nousee kyytiin seuraavassa mutkassa.

    Äänestä

  • Kyllä tuollaisen osituksen voi ja saa tehdä, aivan laillista (omaisuudestaan luopuminen ei ole Suomessa kiellettyä) ... mutta osituskirja syytä teettää juristilla, jotta menevät muotoseikat oikein eikä tule aiheetta veroseuraamuksia.

    Lahja- tai varainsiirtoveroja ei joudu maksamaan, ellei olla ns. käytetty pesän ulkopuolisia varoja osituksessa (eli, esim. sinä et ole ottanut uutta lainaa lunastaaksesi osuutesi)... niin, eikä ositusta olla tehty veronkiertosyistä (harvinaista, juristi kyllä selventää tarkemmin mitä tämä voisi olla, ja ettei se koske teitä)

    Äänestä

  • UPDATE_6389154 kirjoitti:

    Kyllä tuollaisen osituksen voi ja saa tehdä, aivan laillista (omaisuudestaan luopuminen ei ole Suomessa kiellettyä) ... mutta osituskirja syytä teettää juristilla, jotta menevät muotoseikat oikein eikä tule aiheetta veroseuraamuksia.

    Lahja- tai varainsiirtoveroja ei joudu maksamaan, ellei olla ns. käytetty pesän ulkopuolisia varoja osituksessa (eli, esim. sinä et ole ottanut uutta lainaa lunastaaksesi osuutesi)... niin, eikä ositusta olla tehty veronkiertosyistä (harvinaista, juristi kyllä selventää tarkemmin mitä tämä voisi olla, ja ettei se koske teitä)

    M36 -nimimerkillä on selkeitä neuvoja. Kiitos niistä. Kysyisin toisaalla aiemmin ollutta aihetta osituksesta. M36 vastauksesta seuraavanlaisessa lauseessa: "...mitä voi rajoittaa avioehto tai/ja testamentti jos perittyä omaisuutta "pesäänne" tullut...",
    a)mitä se käytännössä tarkoittaa?
    b) onko toisen puolison testamentin kautta avioliiton aikana saatu omaisuus hänen "omaansa" vai lasketaanko se yhteiseksi muun omaisuuden kanssa erotilanteessa?
    Meillä ei ole mitään avioehtoa.

    Eli kun olemme tekemässä ositusta eron jälkeen, onko kohtuullista, että ex saa talon, joka on meidän yhteinen, eli molempien nimissä,
    kun minulla vastaavasti on PERITTYNÄ oma asunto? (arvioimme ne saman arvoisiksi)
    Vai kuuluisiko minulle PUOLET YHTEISESTÄ talosta JA peritty asunto?

    Kiitos vastauksesta.

    Äänestä

  • halpaa hupia kirjoitti:

    Kiva lueskella avioero-palstaa, vaikka erostani on jo aikaa vuosia.

    Nelikymppisellä miehellä toistuu näköjään lähes aina sama kuvio.
    Pikaero, nuoruuden haikailu, uusia naisia, MOOTTORIPYÖRÄ, golf-harrastus. Vain maasturi puuttuu meidän listasta.

    Harva mies hallitsee moottoripyörää, jos ei ole nuorena sitä ajanut. Ei ainakaan meidän isukki ollut ennen sitä ajanut.

    Älkää antako lasten mennä moottoripyörään kyytiin. Istukoon tarakalla kaikki uudet ja entiset heilat. Kun yksi tippuu, niin uusi nousee kyytiin seuraavassa mutkassa.

    Luin vasta äsken viestisi ja osasit huumorilla kommentoida sitä moottoripyöräilyä!!
    Tuskin meidän "iskäkään" huippukuski on kun vasta harjoittelee nyt kypsemmällä iällä tota prätkäilyä.
    Ja jos samalla lailla oikoo kurveja kun autolla,niin kohta on heiloineen ojan pohjalla.
    Kaikki hankki uutta,niin prätkän kun varusteet viimesen päälle.Itselle ja heilallensa.
    Ymmärrän lasten kiinnostuksen puutteen isukin uuteen leluun,kun ei ole lapsille "varaa" ostaa mitään.
    Uusi heila lapsineen kyllä pääsi etelän aurinkoon.Matkasta kuulimme sukulaisilta,kun iskä muisti kertoa vasta pari viikkoa matkansa jälkeen.
    Mutta uskon että tulee vielä päivä jolloin miettii ja ehkäpä katuukin lapsillensa aiheuttamaansa mielipahaa!
    Mutta oikein aurikoista kevättä sulle...

    Äänestä

  • eronnut kirjoitti:

    M36 -nimimerkillä on selkeitä neuvoja. Kiitos niistä. Kysyisin toisaalla aiemmin ollutta aihetta osituksesta. M36 vastauksesta seuraavanlaisessa lauseessa: "...mitä voi rajoittaa avioehto tai/ja testamentti jos perittyä omaisuutta "pesäänne" tullut...",
    a)mitä se käytännössä tarkoittaa?
    b) onko toisen puolison testamentin kautta avioliiton aikana saatu omaisuus hänen "omaansa" vai lasketaanko se yhteiseksi muun omaisuuden kanssa erotilanteessa?
    Meillä ei ole mitään avioehtoa.

    Eli kun olemme tekemässä ositusta eron jälkeen, onko kohtuullista, että ex saa talon, joka on meidän yhteinen, eli molempien nimissä,
    kun minulla vastaavasti on PERITTYNÄ oma asunto? (arvioimme ne saman arvoisiksi)
    Vai kuuluisiko minulle PUOLET YHTEISESTÄ talosta JA peritty asunto?

    Kiitos vastauksesta.

    ... toivotaan että ymmärsin kysymyksesi oikein...

    Jos perintö on tullut normaalin perintökaaren ja perunkirjoitusten tuleman, ilman kummempia testamentteja (kuten yleensä tapahtuu)... niin perintö on avio-oikeuden piirissä, ja siis lasketaan sinun omaisuudeksi ja tasingon kautta tasataan kuin mikä muukin omaisuutesi.

    Mutta jos perinnön antaja on testamentilla aikanaan rajannut puolisosi avio-oikeuden ulkopuolelle (tästä ei ole välttämättä edes kertonut teille eläessään), ei tätä omaisuutta oteta osituksessa mukaan kun netto-omaisuuksia lasketaan ja tasataan. Näin menetellään vaikkei teillä avioehtoa olisikaan.

    Siis, testamentti ei sinänsä rajaa puolisoa ulkopuolelle ... vaan se itä siihen on kirjoitettu. Tämä selviää (tai on selvinnyt) varmasti perunkirjoituksessa.

    Kysymykseesi siitä, miten ositus tehdään riippuu millaisella testamentilla olet asunnon saanut. Molemmat vaihtoehdot voivat olla mahdollisia ja oikein (oletan kahden asunnon olevan saman arvoiset).

    Selvensikö yhtään?

    Äänestä

  • UPDATE_6389154 kirjoitti:

    ... toivotaan että ymmärsin kysymyksesi oikein...

    Jos perintö on tullut normaalin perintökaaren ja perunkirjoitusten tuleman, ilman kummempia testamentteja (kuten yleensä tapahtuu)... niin perintö on avio-oikeuden piirissä, ja siis lasketaan sinun omaisuudeksi ja tasingon kautta tasataan kuin mikä muukin omaisuutesi.

    Mutta jos perinnön antaja on testamentilla aikanaan rajannut puolisosi avio-oikeuden ulkopuolelle (tästä ei ole välttämättä edes kertonut teille eläessään), ei tätä omaisuutta oteta osituksessa mukaan kun netto-omaisuuksia lasketaan ja tasataan. Näin menetellään vaikkei teillä avioehtoa olisikaan.

    Siis, testamentti ei sinänsä rajaa puolisoa ulkopuolelle ... vaan se itä siihen on kirjoitettu. Tämä selviää (tai on selvinnyt) varmasti perunkirjoituksessa.

    Kysymykseesi siitä, miten ositus tehdään riippuu millaisella testamentilla olet asunnon saanut. Molemmat vaihtoehdot voivat olla mahdollisia ja oikein (oletan kahden asunnon olevan saman arvoiset).

    Selvensikö yhtään?

    Kiitos, ymmärsit oikein, M36. Tämä vastauksesi selvensi paljon, mutta saanen kysyä vielä...

    Perintö ei tullut minulle normaalin perintökaaren kautta vaan nimenomaan tätini testamentin. Asunto on siis testamentattu perunkirjojen mukaan nimenomaan minulle (=siinä ei lue puolisoni nimeä vaikka olimmekin tuolloin naimisissa). Onko se sitä mainitsemaasi "rajaamista"?

    Miten minun pitää nyt menetellä, että asia menisi oikein? Olemme yhdessä keskenämme exäni kanssa siis jo laatineet alustavaa osituspaperia, jossa testamentattu asunto jäisi minulle ja yhteinen hänelle.

    Olisiko oikeudenmukaista ja järkevää muuttaa ositusta siten, että siitä tehtäisiinkin erilainen (juuri testamentatun asunnon takia, ettei sitä laskettaisi siihen netto-omaisuuteemme)? Olen vähän ulalla, miten olisi toimittava.

    Emme haluaisi tähän ketään ulkopuolista mukaan... Olemme kaikesta sopineet sovussa.... mutta joutuuko siihen kuitenkin? Etenkin, jos exäni ei tyydy siihen, että testamentattu asunto on netto-omaisuuden ulkopuolella ja yhteinen asunto (=omaisuutemme) pitää jakaa?

    Kiitos jos pystyt vastaamaan tähän mahdollisimman pian!

    Äänestä

  • eronnut kirjoitti:

    Kiitos, ymmärsit oikein, M36. Tämä vastauksesi selvensi paljon, mutta saanen kysyä vielä...

    Perintö ei tullut minulle normaalin perintökaaren kautta vaan nimenomaan tätini testamentin. Asunto on siis testamentattu perunkirjojen mukaan nimenomaan minulle (=siinä ei lue puolisoni nimeä vaikka olimmekin tuolloin naimisissa). Onko se sitä mainitsemaasi "rajaamista"?

    Miten minun pitää nyt menetellä, että asia menisi oikein? Olemme yhdessä keskenämme exäni kanssa siis jo laatineet alustavaa osituspaperia, jossa testamentattu asunto jäisi minulle ja yhteinen hänelle.

    Olisiko oikeudenmukaista ja järkevää muuttaa ositusta siten, että siitä tehtäisiinkin erilainen (juuri testamentatun asunnon takia, ettei sitä laskettaisi siihen netto-omaisuuteemme)? Olen vähän ulalla, miten olisi toimittava.

    Emme haluaisi tähän ketään ulkopuolista mukaan... Olemme kaikesta sopineet sovussa.... mutta joutuuko siihen kuitenkin? Etenkin, jos exäni ei tyydy siihen, että testamentattu asunto on netto-omaisuuden ulkopuolella ja yhteinen asunto (=omaisuutemme) pitää jakaa?

    Kiitos jos pystyt vastaamaan tähän mahdollisimman pian!

    Kysyä saat kyllä, mutta tiedoksi etten ole juristi ... eli ehdottomasti tarkasta asian laita vielä lainoppineelta, nyt kun ollaan menossa yksityiskohtiin ... etenkin kun laki tuntee myös termin "osituksen kohtuullistaminen" (joka voisi soveltua tapaukseenne tai ei ... vaatii asiantuntijan kanssa keskustelua).

    Testamentti yksin ei rajaa puolisoasi avio-oikeuden ulkopuolelle. Vain jos testamentissa nimenomaan lukee, ettei perinnön saajan puolisolla ole avio-oikeutta perintönä tulleeseen omaisuuteen. Joten tapauksessasi luulen että exälläsi on oikeus erintöösi, tai siis se on mukana korottamassa netto-omaisuuttasi osituksessa, ja sinulta voidaan vaatia tasinkoa niin paljon että netto-omaisuutenne saadaan yhtäsuuriksi.

    Tässä valossa puolisollasi on laki puolellaan vaatimuksensa kanssa, voit tietenkin koettaa sovitella toisin ... mutta kun avioliiton aikanaan solmii, niin olisi hyvä ymmärtää mitä se myös taloudellisesti merkitsee. Juridisesti asia siis on menossa oikein.

    Sinun kannaltasi olisi tietenkin järkevää jättää perintönä saatu omaisuus osituksen ulkopuolelle ... puolisosi tahtoo ilmeisesti noudattaa lakia "pilkulleen" mitä ositukseen tulee (mikä hänen etunsa).

    Jos arvata saan, niin pattitilanteeseen ajaudutaessa miehesi kysyy täältä tai kunnan oikeusaputoimistosta miten asia on ... ja ellette sopuun pääse, niin ulkopuolinen taho olisi käräjäoikeus ja tuomari ... etkä tod.näk. olisi kovin vahvoilla.

    Ja lopuksi vielä, juttele asiasta juristin kanssa ... tämä on hieman puoskarointia...

    Äänestä

  • UPDATE_6389154 kirjoitti:

    Kysyä saat kyllä, mutta tiedoksi etten ole juristi ... eli ehdottomasti tarkasta asian laita vielä lainoppineelta, nyt kun ollaan menossa yksityiskohtiin ... etenkin kun laki tuntee myös termin "osituksen kohtuullistaminen" (joka voisi soveltua tapaukseenne tai ei ... vaatii asiantuntijan kanssa keskustelua).

    Testamentti yksin ei rajaa puolisoasi avio-oikeuden ulkopuolelle. Vain jos testamentissa nimenomaan lukee, ettei perinnön saajan puolisolla ole avio-oikeutta perintönä tulleeseen omaisuuteen. Joten tapauksessasi luulen että exälläsi on oikeus erintöösi, tai siis se on mukana korottamassa netto-omaisuuttasi osituksessa, ja sinulta voidaan vaatia tasinkoa niin paljon että netto-omaisuutenne saadaan yhtäsuuriksi.

    Tässä valossa puolisollasi on laki puolellaan vaatimuksensa kanssa, voit tietenkin koettaa sovitella toisin ... mutta kun avioliiton aikanaan solmii, niin olisi hyvä ymmärtää mitä se myös taloudellisesti merkitsee. Juridisesti asia siis on menossa oikein.

    Sinun kannaltasi olisi tietenkin järkevää jättää perintönä saatu omaisuus osituksen ulkopuolelle ... puolisosi tahtoo ilmeisesti noudattaa lakia "pilkulleen" mitä ositukseen tulee (mikä hänen etunsa).

    Jos arvata saan, niin pattitilanteeseen ajaudutaessa miehesi kysyy täältä tai kunnan oikeusaputoimistosta miten asia on ... ja ellette sopuun pääse, niin ulkopuolinen taho olisi käräjäoikeus ja tuomari ... etkä tod.näk. olisi kovin vahvoilla.

    Ja lopuksi vielä, juttele asiasta juristin kanssa ... tämä on hieman puoskarointia...

    Kohtuullisuutta ja tasapuolisuuttahan tässä ollaan hakemassa, siksi kiitos jokaisesta kädenojennuksesta. Ja vaikka näin kipeä asia kuin ero onkin kyseessä, yritetämme hoitaa kaikki siihen liittyvät asiat aikuisen ihmisen lailla. Niin että tulisi mahdollisimman vähän mielipahaa itsekullekin ja välit lapsiin ja exään pysyisivät hyvinä.

    Mieltä rupesi vain askarruttamaan se, jos joskus vuosien päästä tällaiset raha-asiat alkaisivat harmittaa eli yhtäkkiä kokisin tulleeni kaltoinkohdelluksi tietämättömyyttäni/hyväuskoisuuttani...
    tai sitten toisinpäin, että toinen tuntisi kokeneensa vääryyttä minun taholtani.

    Siksi kiinnitin huomiota tuohon testamenttiasiaan.
    Tunnetasolla tuntui kohtuulliselta se, ettei kotia tarvitse jakaa (=myydä), että molemmat voivat eron jälkeen jatkaa tyytyväisinä, katkeruutta vailla elämäänsä eteenpäin.

    Tsemppiä kaikille erojen ja ositusten kanssa taisteleville! :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


€€€ kirjoitti:

Jos aviopari jättää yhteisen avioerohakemuksen,
I-vaihe, ja tämän jälkeen jossain vaiheessa suoritetaan ositus. Minkä päivämäärän mukaan omaisuus arvostetaan. Kiitos ja vain varmat vastaukset.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu